E Iesu e halan a toukui tara maloto na huol a aposol i tanen
9
E Iesu e ngö gögoneir a maloto na huol a aposol i tanen me hala raneien a nitagala pan tegi tatei tsuga ba meraien u liliahanei u omi hoboto na tegi kato haniga pouts has merai u katuun ti ka mei a man siki.
Luk 9:1-27
2 Ba nonei e hala mera neien tegina hihatutsla menaien a Nipepeito tere Sunahan na tegina kato haniga pouts meraien u katuun.
3 Ba nonei e poeiena i taren,
“Möa tu söateiam ta ka te la uamilimiou,
e möa tu tukana na ta pora,
na ta kannou na ta moni,
na e möa has tu hahuoluna tu hasobö.
4 Tena haniga roa ta hun katuun i tamilimiou,
ba limiou te sösoho moa tara töa luma,
e antunana te laba namoua limiou a taun teka.
5 Tema haniga raria limiou u katuun,
tohu ba naiam u köahu i pitpitana a moumilimiou bate laba namiou a taun i taren.
A markato teka e haröto ranoien a niomi e butu noua i taren.”
6 Ba u aposol e taker me la sila ria iahana man han,
me hihatuts laner u Bulungana u Niga me kato haniga pouts raier u katuun tara mamana han.
A nitutu tere Herot
7 E Herot a Kingina i Galili e hengoein a mamanaka te katoe e Iesu ba nonei e hatutue na aha koru te butu.
Taraha?
U katuun i pei,
“E Jon a Tsonun Baptais e takei poutsia tara tou mate i tanen!”
8 Ba palai te poeier,
“E Ilaitsa e butu pouts,”
na palai i pei,
“A tana propetina i manasa e töatöa pouts.”
9 Be Herot e poeiena,
“Alia u hangats pagotein e Jon!
Gesi nonei a katuun te roron hengo negu lia?”
Ba nonei e ngilin tara koru nena e Iesu.
E Iesu e hanour u 5,000 tara katuun
10 Ba u aposol e kopis pouts rima tara nilala i taren memi hateieri e Iesu a mamanaka ti katoe men.
Ba nonei e lu ranen me peigi pepeisa meraneien tara taun ti ngöe ii Betsaida.
11 Pöata ti hengo naia u katuun te kaia e Iesu ba nori e kukutie ren.
Ba nonei e haniga ranen me ranga mera neien a Nipepeito tere Sunahan,
me kato haniga pouts rena a pala ti siki.
12 Pöata te tsirukuia a pitala,
ba maloto na huol a katunun tsitsilo e la uarima i tanen me poeier,
“Alö go hala bar u katuun bate la uaier turu han te susukur batena sakier ta kannou na ta makumun soho.
E möa ta kannou teka.”
13 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alimiou go hanou ramen!”
Ba nori e ranga palisir,
“Alam e ka puku mem a tolima beret na huol a iena.
Alö e ngilem alam gona hol ta kannou turu katuun hoboto teka?”
14 A pal tson peisa i antuna toumia turu 5,000.
Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen,
“Hagum raiam u katuun,
tolima u maloto tara man tötöa man hagum.”
15 Ba u katunun tsitsilo e markato has uaier temar ranga uu e Iesu.
16 Be Iesu e luena a tolima a beret na huol a iena,
me tara sei uana i Kolö,
me haniga uana tere Sunahan.
Ba nonei e posepose ranen me hala raneien u katunun tsitsilo egi molamola raien u katuun.
17 Ba nori hoboto e nour me masulur.
Ba u katunun tsitsilo e onger a maloto na huol a kalobaka tara kannou ti nouba naien.
E Pita e ngöei e Iesu e Mesaia
18 Tara töa pöata e Iesu e ka pepeisa me singo uana tere Sunahan,
ba u katunun tsitsilo e la uarima i tanen.
Ba nonei e rangata ranen,
“U katuun e ngöe rilia esi?”
19 Ba nori e ranga palise ren,
“A palai e ngöe rilö e Jon a Tsonun Baptais e takei pouts.
Na palai e ngöe rilö e Ilaitsa,
na palai e poeier alö a tana propetina i manasa te töatöa poutsuma.”
20 Ba nonei e rangata ranen,
“Ga limiou?
Alimiou e ngöe milia esi?”
Be Pita e ranga palisina me poeiena,
“Alö e Mesaia tu lama tere Sunahan!”
E Iesu e hatei mamin a kamits na tou mate i tanen
21 Be Iesu e hala raneien u raranga u tagala koru,
nori gima hate ii ta töa ta katuun tara ka teka.
22 Ba nonei e rangana me poeiena,
“Alia tu butun Katunuma e sagohe gou romana a kamits pan.
Ba pal kapan nu pris pan na u tson hihatuts tara Lo te tor tsuga nariou lia.
Alia ena kato hamatie riou romana,
kaba turu hatopisana u lan ba lia te hatakei poutse riou.”
23 Ba nonei e poeiena i taren hoboto,
“A katuun te ngilin la gono menoulia ega haka putei a peisanen bate söatena a kuruse i tanen ba nonei te kukutie noulia.
24 A katuun te peits nena a nitöatöa i tanen ena hatie nen romana.
Kaba a katuun te hataia sile nei a nitöatöa i tanen te ngil mena neien lia,
nonei ena sabie nen romana.
25 Saha a niniganiga te kame nou a katuun te luena a mamanaka i puta bate hatia tsiponena u namnamei i tanen?
E möa tala.
26 Sanena ta töa ta katuun ega matsingolo naioulia na u ranga i tar,
ba lia tu butun Katunuma te matsingolo has nagen romana tara pöata te la meguma lia romana u ualesala i tar na tere Tamagulia na turu angelo u göagono.
27 Alia e hatei hamana ragou limiou,
a palair u katuun teka ema mate roui romana e antunana tena sabie rien a Nipepeito tere Sunahan.”
U tuenrei tere Iesu e palis
28 Turu töal u lan i murina te ranga naia e Iesu a manka teka,
ba nonei e luena e Pita mere Jon ne Jemis me la sei uaier ieluna u pokus tina singouaien.
Luk 9:28-56
29 Pöata te singoien,
ba matanen e palisina,
na u hasobö i tanen e butun hiaka koru,
me pirahana.
30-31 Ba huol a katuun e songots butu merima u ualesalana i Kolö me ranga gono mer e Iesu.
Nori ere Mosis mere Ilaitsa,
u propetir i manasa.
Ba nori e ranga gono mer e Iesu tegona mate uaien i Jerusalem bate hakape nou u ngil tere Sunahan.
32 I mam tara pöata teka e Pita na pala ti ka gono meien i topi koru me sohor.
Kaba nori i tagule me tarer u ualesala tere Iesu na huol a katuun ti tuol gono meien.
33 Pöata ti katsin laba naia a huol a katuun teka e Iesu,
be Pita e poeiena i tanen,
“O Tsunono,
e nigana te ka uamia lam teka.
Alam go kui a topisa taluhu,
a töa i tamölö,
na töa tere Mosis,
na töa tere Ilaitsa.”
Kaba e Pita ema atei sile ii a ka te ranga naien.
34 Pöata te ranga noaien,
bu töa u köasi e butuna bu oho i tanen e hoho ranen.
Ba u katunun tsitsilo e matoutur te kopo kap meraien u köasi.
35 Bu töa u raranga e butu nama turu köasi me poeiena,
“Nonei a Pien Tson i tar teka,
tu hopö kapiin lia.
Alimiou go hengo mia i tanen!”
36 Pöata te kapaia u ranga,
be Iesu e ka pepeisana.
U katunun tsitsilo i kakamoto kap koruni a ka teka,
na nonei tara pöata nori ima hate ii ta töa ta katuun tara ka ti tareien.
E Iesu e kato haniga poutsi a pien tson te ka mei a liliahanei a omi
37 Turu tana u lan ba nori e koul rima turu pokus,
ba u katuun u parpara emi tupaler e Iesu.
38 Ba töa katuun e kuna i gusur u katuun,
“Tson Hihatuts,
alia e singo hataatagi gia i tamölö,
alö gona röto tara töa puku a pien tson i tar!
39 A töa liliahanei a omi e roron pile kap nanen,
ba nonei te songots ku hapanina.a
Na liliahanei teka e roron hula tula hohomi koru nanen,
antunana te butuna u poepoe i rungunen.
Nonei e roron kato homi koruena a tuenrei nen,
na nonei ema roron laba boroboro naneien.
40 Alia u ranga hataatagi koruia turu katunun tsitsilo i tamölö egi tsugeien,
kaba nori ima antuna ii.”
41 Be Iesu e ranga palisina,
“Alimiou u katuun u hahamana na limiou ema matskömi!
Alia e sökana koru megu a nihahamana i tamilimiou!
Hala mena mei a pien tson i tamölö i tar.”
42 Tara pöata te lama a pien,
ba liliahanei e lapo ba nanen i puta me hula tula hohomi nanen.
Be Iesu e tsuge iena a liliahanei,
me kato haniga poutsena a pien,
me hala poutse neien e tamanen.
43 Ba u katuun e asingoto hoboto koru ner a nitagala pan tere Sunahan.
E Iesu e ranga lenin a tou mate i tanen
U katuun i hakats hapara noan a mamanaka te kati e Iesu.
44 Ba nonei e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen,
“Hakats kap haniga naiam u raranga teka:
Alia tu butun Katunuma e susukun hala menari tara nitagala turu katuun.”
45 Kaba u katunun tsitsilo i ma atei sile ii a mouna u raranga teka.
I hamous raien e gima atei sileien.
Na nori i matoutun rangata naien a ka teka.
Esi te panina?
46 U katunun tsitsilo i hialalati esi i taren te pan bala koru.
47 Kaba e Iesu e atei sil a ka ti hakats naien,
ba nonei e luena töa pien me hatuole nen i rehinen.
48 Me poeiena,
“A katuun te nigana tara pien teka tara solo i tar e here nei e niga hase noulia.
Na katuun te nige noulia e niga hasena e Sunahan te hala namoulia.
A katuun te teteneina i gusumilimiou nonei a kapan hamana.”
A katuun tema pal ranei limiou e pala uana i tamilimiou
49 Be Jon e poeiena,
“O Tsunono,
alam u tari a katuun e tsuga ba neia u liliahanei u omi tara solomölö.
Ba lam e ranga hapiou namen.
Taraha?
Nonei ema pala uanei i tarara.”
50 Be Iesu e poeiena i tanen na turu katunun tsitsilo,
“Ma torohanan hapiou nami.
Taraha?
A katuun tema pal ranei limiou e pala uana i tamilimiou.”
A töa han i Samaria i ramani e Iesu
51 A pöata e susuku hakapa tegi lu menai e Iesu i Kolö,
ba nonei e hakats hakarapoto nena tega la uaien i Jerusalem,
ba nonei e tanian lana.
52 Ba nonei e hala mam rena u tson tataala,
ba nori e na tuku ria tara töa han iahana provins i Samaria tegina hamatskö mam menaien a manka.
53 Kaba u katuun tara han teka ima ngile ii e Iesu.
Nori i atei sil nonei e la uu turu lotu halhal i Jerusalem.
54 Pöata ti hengo sabe naia ere Jemis mere Jon a ka teka,
ba nori e raharaha korur me poeier,
“Tsunono,
alö e ngilem alam ego ngö hakouli u tula i Kolö batemi kato homi ranen?”
55 Be Iesu e habiritsina me ngena ranen.
56 Ba nori e la lelir tara tana han.
U katuun ti ngilin kukutein e Iesu
57 Tara pöata ti la ien tara maroro,
ba töa katuun e poeiena tere Iesu,
“Alia e kukutie goulö tara mamana han te la uamou lö.”
Luk 9:57-62
58 Be Iesu e poeiena i tanen,
“U muki u hie e ka mer u kiou i taren,
na u apena e ka mer u suhana.
Kaba lia tu butun Katunuma u möa ta makumun soho.”
59 Be Iesu e poeiena tara tai,
“Kukutie moulia.”
Ba nonei e poeiena,
“O Tsunono,
alö go haniga ba lia te la pouts bugu batena kaho bunaguma e tamar,
ba lia te töan kukute goulö.”
60 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Hakar u mate bate kaho ner u mate pouts i taren.
Kaba lö gona habulunganein a Nipepeito tere Sunahan.”