U Bulungana u Niga tere Iesu Kristo te kolotein e
JON
U Rangana tara Nitöatöa
1
Tara tantania e kamei u Ranga,
u Ranga e kagono mei e Sunahan na u Raranga teka nonei e Sunahan.
2 Nonei e ka gono mei e Sunahan tara tantania.
The Word (Jon 1:1-18)
3 E Sunahan e habutu silanaia a mamanaka turu Ranga.
E möa ta töa taka tega butu peisa.
A mamanaka e butu sila lasia turu Ranga.
4 A nitöatöa e kaia i tanen,
na nitöatöa teka u ualesala turu katuun hoboto.
5 Nonei u ualesala teka e halesalena u kuhil,
na u kuhil ema antunan kopo kap naien.
6 E Sunahan e hala nema a töa a katuun a solonen e Jon.
7 E Jon e la silema tegomi hatei meraien u katuun u ualesala teka,
ba u katuun hoboto te tatei hamane ren.
8 Nonei u ualesala teka ema Jon nei,
kaba nonei e la silema tegomi hatei meraien u katuun nonei u ualesala.
9 Nonei hamatskö koru u ualesala teka te halesala rena u katuun hoboto e lauama i puta.
10 Nonei e lauama tara han i puta te habuteien,
kaba u katunura i puta ima mareien.
11 Nonei e la uama turu katuun i tanen kaba nori ima ngileien.
12 Kaba turu katuun ti lu menaien i taren na ti hamana korueien,
nonei e hala raien a nitsunono tegi pien uaien tere Sunahan.
13 Nori i posa lelir,
kaba ima mar posa lel merai te hatuhana meri a pien te butunama tere tamanen na e tsinanen na i puta.
E möa.
Kaba a nituhana teka e la nama tere Sunahan.
14 U Ranga e butun katunuma memi kana i gusurara.
Nonei a tsonun hihitaguhu na tsonuna tara nimana.
Alam u tara hakapi a nitsunono i tanen,
a mar nitsunono te kamena a töa koru a Pien Tson tere Sunahan,
e Tamanen i Kolö.
15 E Jon e ku hatei naien turu katuun me poeiena,
“Nonei a katuun teka tu rangein lia tu pei menai lia,
‘A töa a katuun e kukute nama romana i murir nonei a katuun te pan bala koru nanou lia,
taraha nonei e ka mam noahas naiou lia tara Tantania.’”
16 Na tara nihitaguhu pan i tanen nonei e haniga ranou ra na e hala has ranei ra a nisasaala pan tema tatei kapa nei.
17 E Sunahan e hala silanama a Lo tere Mosis,
kaba u pannen u nihitaguhu na nimana tere Sunahan i habutu sila nama tere Iesu Kristo.
18 E möa ta töa ta katuun tega tara noabi e Sunahan.
Kaba a töa koru a Pien Tson i tanen,
nonei has e Sunahan te sukusuku koruna i torina e Tamanen,
nonei te haröto raira e Sunahan.
U raranga tere Jon a Tsonun Baptais
19 Turu töa u lan a pal kapan turu Jiu i Jerusalem i hala mera mei u pris na u Livai tere Jon.
Ba nori e rangate ren me poeier,
“Alö esi?
Alö e Mesaia tega la uama i puta?”
John Baptizes Jesus (Jon 1:19-34)
20 Be Jon e holisina me ranga hamatskö mera nen me poeiena,
“Alia ema Mesaia gi.”
21 “Bara,
galö besi koru?
Alö e Ilaitsa a propet?”
Ba nonei e poeiena,
“E möa.”
Ba nori e poeier,
“Alö toum nonei a propet te hahalose mulam?”
Ba nonei e poe lelena,
“E möa.”
22 “Galö besi?
Alam e ngilem tu raranga go lapouts mei lam turu katuun te tula rari moulam.
Alö e ngöeri esi?”
23 Ba nonei e poeiena,
“Alia e heregi a runguna a katuun te ku hapanna tara makum a palaka bate poeiena,
‘Kato hamatsköeiam a maroro,
a Tsunono e la nama,’
temar ranga uu e Aisaia a propet.”
24 Ba u Parasi ti hala rema
25 e rangate ren me poeier,
“Tema Mesaia mia lö na tema Ilaitsa mia lö na tema Propet hasmia lö,
gaha te baptais sil rami lö u katuun?”
26 Be Jon e ranga palis ranen me poeiena,
“Alia e baptais negu u ramun tuun.
Kaba a töa katuun tema atei sile milimiou e kana i gusumilimiou.
27 E manana a toukui i tanen e kute has nama tara toukui te kuieiegu lia,
kaba lia ema gogoso hantue gi tego purese menai lia a kikitsina u sendol i tanen.”a
28 A ka teka e butuia tara han i Betani i hapalana a ramun i Jodan,
te baptais raia e Jon u katuun.
A Tunan Sipsip tere Sunahan
29 Turu tana u lan be Jon e tarena e Iesu e la uama i tanen,
be Jon e poeiena turu katuun,
“Taraiam,
nonei teka a Tunan Sipsip tere Sunahan.
Nonei tena luba nanou a man markato a man omi turu katuun i puta.
30 Nonei a katuun teka tu rangein lia bate poeiegu,
‘A töa katuun e kute nama romana i tar,
nonei te pan bala nanou lia,
taraha nonei te tuhana mam naiou lia.’
31 Alia uma atei sil hasei esi nonei koru e Mesaia.
Kaba lia emi baptais mei u ramun tego halakasa mei lia e Iesu turu katunura i Israel.”
32 E Jon e baptaisi e Iesu,
ba i murinen ba noneib e poeiena,
“Alia u tari u Namnamei u Göagono tere Sunahan e koul here mei a kulu i Kolö memi tö na i tanen.
33 Alia uma atei silei esi koru nonei e Mesaia.
Kaba e Sunahan,
te hala namou lia tegomi baptais merai lia u katuun u ramun,
nonei e poei i tar,
‘Alö ena tare mou u Namnamei tere Sunahan e koul nama romana batemi tö na tara töa katuun.
Nonei a katuun teka tena baptais nanou u Namnamei u Göagono.’”
34 Be Jon e poeiena,
“Alia u tari a ka teka e butuia tere Iesu Kristo,
na lia e hatei hamana ragi limiou,
nonei a Pien Tson tere Sunahan.c
U katunun tsitsilo tutuun tere Iesu
35 Turu tana u lan be Jon e tuol gono pon meraiena a huol a katunun tsitsilo i tanen.
The disciples follow Jesus (Jon 1:35-51)
36 Ba pöata te tareien e Iesu e tataalama ba nonei e poeiena,
“Taraiam nonei a Tunan Sipsip tere Sunahan i tioum.”
37 Ba huol a katunun tsitsilo tere Jon e hengoeier u ranga teka me kukutier e Iesu.
38 Pöata te habirits ia e Iesu me tarena ti kukute uamen ba nonei e poeiena i taren,
“Alimiou e sake miou aha?”
Ba nori e poeier i tanen,
“O Rabai,
ime tena soho moa lö?”
(Rabai e poeiena,
tson hihatuts.)
39 Ba nonei e poeiena i taren,
“Mi taraiam.”
Ba nori e la gono meren mena ka gono meren nonei turu lan teka.
A ka e 4 kilok hamanasa tara lahi.
40 A töa tara huol a katuun teka ti hengi u raranga tere Jon,
e Endru e toulana e Saimon Pita.
41 Be Endru e la hamatsköna tere toulanen e Saimon me poeiena i tanen,
“Alam e sabie muma e Mesaia.”
(E Mesaia e ngö haseri e Kristo.)
42 Ba nonei na piou nena e Saimon tere Iesu.
Be Iesu e tare nen me poeiena,
“Alö e Saimon,
a pien tson tere Jon.
Alö e ngöe roi e Sipas” (te poe hasena,
“e Pita,”
na te poe hasena,
“a Hatu”).
E Iesu e ngö rena ere Pilip mere Nataniel
43 Turu tana u lan e Iesu e hakatsin tega lauen tara han i Galili.
Nonei ena sabi e Pilip me poeiena i tanen,
“Kukute mumou lia.”
44 E Pilip a toun Betsaida,
a taun tere Endru mere Pita.
45 Be Pilip e na sabe leleiena e Nataniel me hateie nen,
“Alam e sabie muma e Mesaia,
a katuun te koloto bin e Mosis nu propet i manasa!
Nonei e Iesu a toun Nasaret,
a pien tere Josep.”
46 Be Nataniel e poeiena,
“E möa ta ka ta niga tega tatei butuia i Nasaret.”
Be Pilip e poeiena,
“Lama balö temi tara peisam.”
47 Pöata te tara raien e Iesu ba nonei e ranga nena e Nataniel me poeiena,
“A toun Israel hamana te la nama teka.
Nonei ema tatei gamogamo nei.”
48 Be Nataniel e rangatena e Iesu,
“Ime temar atei sil mena milö alia?”
Be Iesu e ranga palise nen,
“U hakhakats tuun i tar te tare lalou lö i mouna u ruein fik i mamina tena ngöe lala lö e Pilip.”
49 Be Nataniel e poeiena,
“O Rabai,
alö a Pien tere Sunahan!
Alö a katuun te hopö kap bin e Sunahan tego Kingia i Israel!”
50 Be Iesu e rangate nen,
“Alö e hamana mem te poe mena gulei lia,
alia e tare gulo lö i mouna u ruein fik?
Alö ena tare mou romana a man mirakol te pan bala nena a ka teka.
51 U mana koru alia e hatei ragou limiou,
alimiou e tare mou romana u Kolö e kalata nou ba u angelo tere Sunahan te sei ria romana i tar bate koul pouts has rima romana i tar,
Alia tu butun Katunuma.”