E Iesu e takei poutsia tara tou mate
24
Tara bongbong koru turu Sandei ba touhaliou e la uaier tara kiou me söater a manka a man soka haniga ti heroko mameien.
Luk 24:1-35
2-3 Ba nori ena sabeier a hatu i hategele bane ii a matana a kiou,
me la uaier iogana.
Kaba nori ima sabe ii a tuenreina e Iesu a Tsunono.
4 Nori i tuol ia tara kiou me hakats koru ner a ka teka,
ba huol a tson e songots butur me tuol ria i rehiren,
u hasobö i taren e kankanaha koru bate lilotona.
5 A touhaliou i matout koru,
ba nori e tuturukur,
ba huol a katuun e poeier i taren,
“Aha te sake sile milimiou a katuun a töatöa i gusur u katuun u mate?
6 Nonei ema ka neia teka.
Nonei e takei hakapa lala.
Hakats pouts naiam a ka te ranga meraien limiou tara pöata te kaien i Galili.
7 Nonei e pei,
‘Alia tu butun Katunuma egi hala menai turu katuun u omi,
ba nori te nila naroua lia tara kuruse,
ba lia te takei pouts megu u hatopisana u lan.’”
8-9 Ba touhaliou e hakats sabe pouts ner u raranga tere Iesu,
me kopis pouts uaier i han mena ranga naria a ka teka tara maloto na töa katunun tsitsilo na tara palai hoboto has.
10 A touhaliou teka ere Maria Matalina mere Joana ne Maria,
e tsinana e Jemis.
Nori mera palair a touhaliou ti ka gono meraien ti ranga merai u aposol a manka teka.
11 Kaba u aposol i hengo herenai u ranga tara touhaliou u ranga papala.
Ba nori ema hamana ri.
12 Kaba e Pita e takei me piata uana tara kiou,
ba nonei e hakono uana iogana me tarena u labalaba u hiaka puku.
Ba nonei e la pouts uana i han me hakats koru nena a saha ka te butu.
E Iesu e lau i Emaus
13 Nonei noa has turu lan ba huol a katuun tere Iesu e la uar tara töa han a solonen i Emaus,
e ka halehana hapopo banaia i Jerusalem tara maloto na töa a kilomita.
14 Ba nori e hiararanga ner a manka hoboto te butu.
15 Pöata ti la noaien,
be Iesu e la hasusuku nama me tanian la gono mera nen.
16 Nori i tareien,
kaba a mataren i hasaha kap ba rai tegi marei menaien nonei e Iesu.
17 Be Iesu e poeiena i taren,
“Aha te hiararanga nami limiou te tataala mia limiou i maroro?”
Ba nori e tuol hakakamotor me mata haharomanar.
18 Ba töa i taren a solonen e Kliopas e ranga palise nen,
“Alö lahas a töa puku a katununa i Jerusalem tema atei silemi a manka te butu tara man lan te la hakapa?”
19 Be Iesu e rangatana,
“A man saha manka?”
Ba nori e ranga palise ren me poeier,
“A manka te butuia tere Iesu a toun Nasaret.
A katuun teka a propet,
na nonei e kato a man ranga man tagala na man mirakol has.
Nonei a tson hihatuts a tagala i matana e Sunahan na u katuun hoboto.
20 U pris pan na u tsunono i tarara i hala naien tegina kato hamate menaien,
ba nori e nila narien tara kuruse.
21 Alam u hamani:
‘Nonei a katuun temi sakahis poutsir u katunura i Israel.’
Aa,
na u lan i romana u hatopisana u lan has i murina te butuia a manka teka.
22-23 Na palair a touhaliou tara pala i tamulam i hasingoto raiou lam.
Nori i la uu tara kioun mate,
kaba nori ima sabe ii u tuenrei i tanen.
Ba nori e kopis ruma me poeier nori i tarema u angelo ti hatei raien te töatöa pouts uaien.
24 Ba palai tara pala i tamulam e la uaier tara kiou mena tara haseier a manka e marka uu timar ranga uu a touhaliou,
kaba nori ima tarei e Iesu.”
25 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alimiou ema hakats hanigami.
U hakhakats i tamilimiou ema hasese korunei tego hamana mena milimiou a mamanaka ti rangein u propet i manasa!
26 E matskö noa hasina tega sagoho menai e Mesaia a kamits teka bate töan luena a nitsunono i tanen.”
27 Be Iesu e hatarare raneien u mamana u raranga turu Buku u Göagono te hatei nanen,
e taniama tara man buku te kolotein e Mosis batemi noana tara man raranga ti kolotein u propet hoboto.
28 Pöata ti la hasusukuien tara han ti la uaien,
be Iesu e hohou la saluhe ranen.
29 Ba nori e ranga hapiou meren me poeier,
“Ka gono mera moulam.
A ka e katsin kuhil hamanasa.”
Ba nonei e tasuna mena ka gono mera nen.
30 Ba nonei e gum gono mera nen ti katsin nou uaien me luena a beret,
me haniga uana tere Sunahan.
Ba nonei e poseiena a beret me hala raneien.
31 Ba mataren e töan kalatana me alesalana ba nori e mareie ren,
kaba nonei e songots taiaia i rehiren.
32 Ba nori e hiararanga ria i taren pouts,
“U mana,
a torirara e sagohe nama te mana uana u raranga i tanen,
tara pöata te ranga namen i maroro me hatuts ranei ra u Buku u Göagono.”
33 Ba nori e takei hobotor me la pouts uar i Jerusalem mena sabe rer a maloto na töa katunun tsitsilo na palai has ti ka gono meraien.
34 Ba nori e poeier tara huol,
“A Tsunono e takei hamana lala na nonei e butu has lala tere Saimon!”
35 Ba nori a huol e hatei rarien a ka te butuia i maroro,
na timar marei menaien e Iesu te pose menaien a beret.
E Iesu e butuia turu katunun tsitsilo i tanen
36 Ba tara pöata ti hatei naien a manka teka,
be Iesu e songots butuna me tuolna i gusuren me poeiena i taren,
“A masalohana e tatei ka gono mera nou limiou.”
Luk 24:36-53
Luk 24:36-54
37 Kaba nori i asingoto koru me matoutur.
Nori i pei lasi a mate.
38 Ba nonei e poeiena i taren,
“Aha te toku memi limiou bate hula tori miou?
39 Tareiam a man limar na man mour bate mareie miou a peisar.
Alia siba!
Sebele moulia ba limiou te atei mou.
A mate ema ka menei tu benö na tu tsinö te kato uagu lia.”
40 Pöata te rangaien ba nonei e haröto raneien a man limanen na man mounen.
41 Kaba nori ima hamana noahas ii.
Taraha?
Nori i sasaala koru me hula hakatsir.
Ba nonei e rangata ranen,
“Ta kannou e kana?”
42-43 Ba nori e hale rien a makumun iena a mösa,
ba nonei e lue nen me noue nen ti taraien.
44 Ba nonei e poeiena i taren,
“Nonei koru a manka teka tu ranga merai lia limiou tara pöata tu ka gono noa meraia lia limiou:
a mamanaka ti koloto naia lia tara Lo tere Mosis na tara man buku turu propet na turu Sam ega butu hamana koru.”
45-46 Ba nonei e kalatena u hakhakats i taren tegi atei sil menaien u Buku u Göagono,
me poeiena i taren,
“A manka teka i kolotein:
e Mesaia ega sagohi a kamits na ega mate bate takei poutsuna turu hatopisana u lan.
47 Na ka teka i koloto hasiin:
u bulungana egi hatei la naia turu hun katuun hoboto i puta bate taniana i Jerusalem.
Ba u katuun te palis ba ner a man markato a man omi bate hamana uaier tere Mesaia,
e Sunahan e tatei luba nena a markato a omi i taren.
48 Na limiou tu tara hakapeiam a manka teka ena habulungana namouen turu katuun.
49 Hengoiam.
Alia e hala nagou a ka te ranga hamanein e Tamar i manasa tegi hala rai limiou.
Kaba limiou go hahaloso bumia teka i Jerusalem e antunana te butu nama romana a nitagala i Kolö bate kopo kap ranou limiou.”
E Iesu i lu menai i Kolö
50 Be Iesu e la mera neien tara taun i Betani,
ba nonei e hasoa sei nena a limanen me kalala ranen.
51 Pöata te kalala noa raien e Iesu,
ba nonei e laba ranen ti lu sei menaien i Kolö.
52 Ba nori e hatsunone ren me la pouts mer a nisasaala pan i Jerusalem.
53 Na tara mamana pöata nori i kaia i Luman Lotu Pan bate haniga uaier tere Sunahan.