E Iesu i kout naia tere Pailat a gamman
23
Ba u katuun hoboto e taker me la menari e Iesu i matana e Pailat.
2 Ba nori e tanian kout ner e Iesu me poeier,
“Alam u tari a katuun teka e kato hatuturi u katuun i tamulam turu hihatuts i tanen.
Nonei e ranga hapiouni tego hala menai lam a takis tere Sisa.
Na nonei e roron ngöe nei a peisanen e Mesaia,
a king.”
3 Be Pailat e rangate nen,
“Alö a King turu Jiu?”
Be Iesu e ranga palisina,
“Alö peisa has te rangam.”
4 Be Pailat e poeiena turu pris pan na turu katuun u parpara ti gono,
“Alia ema sabiegi ta ka ta omi tegi hahuna sile ii a katuun teka.”
5 Ba nori e ranga hatagala korur me poeier,
“Nonei e roron hatutsir u katuun turu han hoboto i Judia me kato hataktakei ranen.
Nonei e taniama i Galili batemi hanöan töa na teka.”
E Iesu i kout naia tere Herot a king
6 Pöata te hengoeia e Pailat a ka teka me rangatana,
“A katuun teka a toun Galili?”
7 Ba nori e hatanganar,
be Pailat e töan hala mena nei e Iesu tere Herot te ka hasia i Jerusalem nonei tara pöata.
Taraha?
E Herot e tara kapiin a provins i Galili.
8 Na nonei e sasaala koru te tara menaien e Iesu.
Nonei e hengo nen na e solon ngil hasi tego tara menaien.
Nonei e ngilin tari tega kato menai e Iesu tu mirakol.
9 Be Herot e rangate nei e Iesu a man harangata a man parpara,
kaba e Iesu ema palise ii tu töa tu harangata i tanen.
10 Ba u pris pan na u tson hihatuts tara Lo e la hasusuku ruma me kout hatagala koru naier e Iesu.
11 Be Herot na u soldia i tanen e hahakos ner e Iesu me maman ranga naren.
Ba nori e hasei rien u hasobön king me hala pouts mena rien tere Pailat.
12 E Pailat na e Herot i hiapalpal mam,
kaba nonei turu lan teka nori i hiakaka haniga pouts.
E Pailat e rangein e Iesu ga mate
13-14 Be Pailat e ngö gögono rena u pris pan na u tsunono nu katuun me poeiena i taren,
“Alimiou mi piou namia a katuun teka i tar bate pei miou nonei e kato hatutu u hakats turu katuun.
Kaba lia e katoe gula u kout i tanen i matamilimiou,
na lia ema sabie gulei ta ka ta omi i tanen te kout memien limiou.
15 Na e Herot has ema sabie namei ta ka ta omi i tanen.
Taraha?
Nonei e hala pouts mena meien i tamulam.
Hengoiam,
a katuun teka ema katoe ii ta ka ta omi tega mate sileien.
16 Bara,
alia e halahus nagoen bate hapurese gen.” (
17 Turu mamana u hiningal tara pöata tara Kannouna turu Paska,
e Pailat e roron hapurese beraien a töa tson te kaia tara karabus.)
18 Kaba u katuun i ku hoboto me poeier,
“Atung hamateiam a katuun teka,
bate hapurese mena mumei e Barabas i tamulam!”
19 (E Barabas i haka mei tara karabus te hatakei menaien a hiatatung tara gamman iahana taun i Jerusalem,
na nonei e atung hamate hasi a katuun.)
20 E Pailat e ngilin hapuresi e Iesu,
ba nonei e ranga lel merena u katuun.
21 Kaba nori i ku hapan noa lasi,
“Nila namia tara kuruse!
Nila namia tara kuruse!”
22 Ba e Pailat e ranga hatopisana i taren,
“A saha ka a omi te katoeien?
Alia ema sabie gulei ta ka ta omi tega katoeien ba nonei te mate sile nen!
Alia e halahus negoen bate hapurese gouen.”
23 Kaba nori i ku hapan koru noa has tegi nila menai e Iesu tara kuruse.
Ba u ranga i taren e palisena u hakats tere Pailat.
24 Be Pailat e töa kukutiena u ngil i taren me kitsena u ranga tega mate uu e Iesu.
25 Ba nonei e hapureseiena a katuun ti ngileien,
a katuun teka i haka mei tara karabus te habutu menaien a hiatatung na te hihipuli uaien.
Be Pailat e hala mena nei e Iesu i taren egina kato menaien ti ngil uaien.
E Iesu i nila naia tara kuruse
26 Pöata ti la meien e Iesu,
ba nori e sabier a töa katuun a solonen e Saimon,
a toun Sairini.
Nonei e hagou tukuia i Jerusalem.
Ba nori e pile naren me hasöate rien a kuruse tere Iesu,
ba nonei e kukutena i murina e Iesu.
27 Ba u katuun u parpara e kukutier e Iesu.
A palair u touhaliou ti kaia i gusuren i taatagi koru me taber.
28 Be Iesu e habirits uana i taren me poeiena,
“Touhaliou ri Jerusalem,
ma tabe sile milia.
Tabe sileiam a peisa milimiou na galapien i tamilimiou.
29 Taraha?
A pöata e la nama te pei ria romana,
‘A touhaliou u kuba ti mamala pose ii ta pien na touhaliou tima hasuse ii ta pien,
nori egi sasaala!’
30 Nonei tara pöata u katuun e poeier romana tara pokus pan,
‘Kono kap ramoulam,’
na tara pokus a tetenei,
‘Hu kap ramoulam bate hamous ramoulam!’
31 Te markato mena rien lia teka,
alia te heregi u ruei u pelpeli,
gime te markato uaren romana turu katuun te hereri u ruei u lango?”
32 A huol a katuun a omi i lu has merai tegina kato hamate gono meraien e Iesu.
33 Tara pöata ti tukuien tara makum ti ngöe ii U Lakö,
ba nori e nila naria e Iesu tara kuruse,
na huol katuun a omi i nila has raia tara huol a kuruse i rehinen,
a töa tara pal matou na tai tara pal keruka.
34 Be Iesu e singo uana tere Sunahan me poeiena,
“O Tamar,
alö go luban a markato a omi i taren.
Nori ema atei sileri a ka te katoe ren.”
Ba u soldia e satu siler u hasobö i tanen,
me molamola naren.
35 U katuun ti tuol ia i susuku i tara uu i tanen,
kaba pal kapan turu Jiu i hahakos naien me poeier,
“Nonei e taguhir a palai.
Bara,
tego Mesaia uen te hopö kapiin e Sunahan,
ga nonei ega taguhu talei a peisanen!”
36-37 Na u soldia has i hahakos naien.
Ba nori e la hasusuku uaruma i tanen me torohanan haue rien u uain u melil me poeier,
“Tego King uu lö turu Jiu,
bara,
taguhu talei a peisamölö!”
38 A man ranga ti nila naia i bakuna kuruse i tanen,
Nonei a King turu Jiu teka.
39 A töa katuun a omi te kuteia i rehinen e ranga homia tere Iesu me poeiena,
“Alö e Mesaia?
Bara,
taguhu talei a peisamölö na lam has!”
40 Kaba taina katuun a omi te kuteia i hapala e raharaha me poeiena,
“Alö ema matoutemi e Sunahan?
A nihahuna i tarara e matsköna.
41 Taraha?
E palisena a markato a omi ti kati ra.
Kaba a katuun teka ema katoe ii ta ka ta omi.”
42 Ba nonei e poeiena,
“O Iesu,
hakats kap namoulia tara pöata tena butun King moa lö!”
43 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Alia e ranga hamana megou lö,
i romana tuun has,
alö ena ka gono memoua lia i Kolö.”
A tou mate tere Iesu
44-45 Tara 12 kilok tara söasa,
ba pitala e piri hanöana bu kuhil e kopo kap hoboto nena a han me antunana tara 3 kilok.
Ba u labalaba pan te kuteia tara Luman Lotu Pan e takiis katana me katoena a huol a makum.
46 Be Iesu e ku hapan koruna,
“O Tamagulia!
Alia e hake gia u namnamei i tar i limamölö!”
Nonei e mar ranga las uu teka bate matena.
47 Ba katuun pan turu soldia e tarena a manka teka,
ba nonei e soloseiena e Sunahan me poeiena,
“U mana koru,
nonei a katuun a niga!”
48 U katuun u para ti gono sil a manka teka i tara kapiin a manka te butu,
ba nori e taatagi korur me mukumuku hoboter a lumlumaren me la pouts uaier i han.
49 A man hahikapien tere Iesu na man touhaliou ti kukutie men i Galili i tuol halehana me tarer a mamanaka teka.
E Iesu i kahoein
50-51 A töa katuun a solonen e Josep a toun Arimatia,
a töa taun turu Jiu.
Nonei a katuun a niga,
na nonei e hahalosi tega butu uama a Nipepeito tere Sunahan.
Nonei a pala turu Kout Pan turu Jiu,
kaba nonei ema hanige ii a ka ti hatangana nen na ti katoeien tere Iesu.
52 Ba nonei e la silena tena singo menaien u tuenrei tere Iesu tere Pailat.
53 Be Pailat e hanigana,
be Josep ena lu hakoulena u tuenrei tere Iesu,
ba nonei e pitse neien u labalaba u hiaka,
me hahonge nen tara kiou ti katoeia turu lapo,
a kiou teka e möa noa ta mate tegi hakeia iahanen.
54 Nonei u lanin heroko tara mamanaka,
a pal lahi bong hamanasa,
na u Lan u Göagono turu Jiu e tania mena te tsiruku uana a pitala.
55 Ba touhaliou ti la gono mema e Iesu i Galili e la gono meier e Josep mena tarer a kiou na ime timar hopö menai a tuenreina e Iesu iogana.
56 Ba nori e la pouts uaier i han mena hamatsköer a manka man soka haniga tara tuenreina e Iesu.
Ba nori e husa meier u Lan u Göagono,
temar ranga uu a Lo turu Jiu.
