Nori i pile kapiin e Iesu
18
E Iesu e singo hakapa uu tara Tsunono,
ba nonei e la gono meraiena u katunun tsitsilo i tanen i hapalana a gohi i Kitron tara makum te kaia a kui,
ba nori e tasu ria tara kui teka.
2 E Judas,
a katuun tega harötein e Iesu turu katuun ti paköeien,
e atei sil hasi a makum teka,
taraha e Iesu e roron hagum gono meraia u katunun tsitsilo i tanen tara makum teka.
3 Be Judas e lu rena u soldia na u katunun taratarakap tara Luman Lotu Pan ti la ma turu pris pan na u Parasi,
ba nonei e peigi mera neien tara makum te kaia e Iesu.
Nori i la mei a man lam na u bito na mankaan hiatatung.
4 E Iesu e atei sil a manka tega butuia i tanen.
Ba pöata ti tukuia u katuun teka,
be Iesu e la taatago rena men me poeiena i taren,
“Alimiou e sakemiou esi?”
5 Ba nori e poeier,
“E Iesu na i Nasaret.”
Be Iesu e poeiena,
“Alia e Iesu.”
6 Pöata te peien,
“Alia e Iesu,”
be Judas na u katuun ti ka gono meien e hasula hatou murir me rusur i puta turu tsiktsiki.
7 Be Iesu e rangata lenina,
“Alimiou e sakemiou esi?”
Ba nori e poeier,
“E Iesu na i Nasaret.”
8 Be Iesu e poeiena,
“Alia e hatei hakapa ragulou limiou alia nonei e Iesu.
Te sake milimiou alia,
ba limiou te hala ba ramiou u katuun teka.”
9 Nonei e mar ranga uu teka tego kato hamana menaien u raranga te hagou ranga naien me poeiena,
“O Tamagulia,
alia uma hapolasei ta töa turu katuun tu hale mei lö alia.”
10 Be Saimon Pita e lousena u lahoton hiatatung i tanen me ngats sukena a katunun kui tara tsunono pan turu pris me ngats sekilena a talinganen tara pal matou.
A solona a katuun teka e Malkus.
11 Be Iesu e poeiena tere Pita,
“Alö go hasogo poutsi u lahoton hiatatung.
Nonei a kamits teka te hopö kap bei lia e Tamar.
Alia ema antunan ramagi.”
E Iesu i la mena mei tere Anas
12-13 Ba kapten turu ami na u soldia i tanen na u katunun taratarakap tara Luman Lotu Pan e pile kap ner e Iesu me kits naren,
ba nori e piou mam narien tere Anas.
E Anas nonei a halis a tson tere Kaiapas,a
a tsunono pan turu pris turu hiningal teka.
14 Nonei e Kaiapas te ranga mei a pal kapan turu Jiu me poeiena,
“E niga balana tega mate sil menai ta töa puku ta katuun,
u katuun hoboto.”
E Pita e holisin tego atei sil menaien e Iesu
15 Be Saimon Pita na liab e kukuteiem e Iesu.
Ba lia e la gono meiegu e Iesu tara pal pori tara luma tara tsunono pan turu pris,
taraha a tsunono teka e atei sileiou lia.
16 Kaba e Pita e tuol ia ielesala i hapalana a tamana tara ololo.
Ba lia e la poutsugu mena ranga gono megu a tahol te pepeito kapiin a tamana tara ololo ba nonei e hatasuena e Pita.
17 Ba nonei a tahol teka e poeiena tere Pita,
“Alö has a töa katunun tsitsilo tere Iesu?”
Be Pita e poeiena,
“E möa.”
18 U katunun kui na u katunun pepeito kap i haatsi u tula,
taraha a ka e hamuri.
Ba nori e tuol hahiser u tula be meimeir.
E Pita e tuol gono has meraien bate meimeina.
A tsunono pan turu pris e rangrangati e Iesu
19 Ba tsunono pan turu pris e rangate nei e Iesu u katunun tsitsilo i tanen na mar hihatuts i tanen.
20 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Alia u roron rangaia i matar u katuun.
Na lia u roron hihatutsia tara man luman lotu a man tetenei na tara a Luman Lotu Pan,
a man makum ti roron gono hobotoia u Jiu.
Alia uma ranga hamousi.
21 Aha te rangrangata sile milö alia?
Alö go rangater u katuun ti hengoe iou lia.
Nori e atei siler a man raranga tu hatei raien lia.”
22 Pöata te ranga naia e Iesu a ka teka,
ba töa katunun pepeito kap te tuol ia i rehinen e tapale nen me poeiena,
“Alö goma mar ranga uai teka tara tsunono pan turu pris!”
23 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Te ranga homi gula lia,
balö te hatei nem u ranga u omi te ranga nagula lia.
Kaba te ranga haniga gula lia,
aha te tapala sile muleilö alia?”
24 E Iesu e ka noa mei a kits,
be Anas e hala mena neien tere Kaiapas,
a tsunono pan turu pris.
E Pita e holis lenin e Iesu
25 E Pita e meimei noaia turu tula,
ba u katuun e poeier i tanen,
“Alö has a töa katunun tsitsilo tere Iesu?”
Be Pita e holisina me poeiena,
“E möa!”
26 Ba töa katunun kui tara tsunono pan turu pris,
a sungutuna a katuun a talinganen te ngats sekilema e Pita,
e poeiena tere Pita,
“Alia e peiegu alia e tara ragu moulimiou mere Iesu tara kuin olip.”
27 Be Pita e holis lenina me poeiena,
“E möa!”
Ba keriou a tson e kekeretskö hamanasana.
E Iesu e tuol ia i matana e Pailat
28 Tara lunlan koru ba nori e laba ner a luma tere Kaiapas mena piou naria e Iesu tara luma tere Pailat a gamman.
Ba u Jiu ema la sokö uari iahana luma,
taraha a lo i taren e poeiena,
a katuun te tasuna iahana luma tara katuun halhal turu Jiu ema antunan noue nei a kannouna turu Paska turu Jiu.
29 Be Pailat e lakasa uana i taren me poeiena,
“Alimiou e kout memi a katuun teka aha?”
30 Ba nori e poeier i tanen,
“Sanena a katuun teka tema kato homii,
alam ema antunan mi piou nami ien i tamölö.”
31 Be Pailat e poeiena i taren,
“Alimiou go lue men batena kout namien tara lo peisa i tamilimiou.”
Ba u Jiu e poeier,
“Alam ema antunan kato hamate nami ta katuun.”
32 A ka teka e kato hamani u raranga tere Iesu te ranga mam naien nori ena hakutie rien romana tara kuruse,
taraha u katunura i Rom pepeisa te antunan markato uar teka.
33 Be Pailat e tasu poutsuna iahana a luma me ngöena e Iesu me poeiena i tanen,
“Alö a King turu Jiu?”
34 Be Iesu e mar ranga palis mena neien teka me poeiena,
“Alö peisa te hakats nem a ka teka,
tsi alö u hengo naien tara tana katuun?”
35 Be Pailat e poeiena,
“Alia ema Jiugi!
A hun katuun noa has i tamölö na u pris pan i taren te piou naria lö i tar.
Aha tu kati lö?”
36 Be Iesu e poeiena,
“Alia a töa king,
kaba alia ema king uagi i puta teka.
Sanena alia a kingina i puta teka,
ba u katuun i tar temi hiatatung sile riou lia ba pal kapan turu Jiu tema antunan pile kap naroi lia.
Kaba lia ema king uagina i puta teka.”
37 Be Pailat e poeiena i tanen,
“Kaba lö a king noahas,
boka?”
Be Iesu e poeiena,
“Aa,
nonei a ka ti posa silei lia.
Alia u tuhana sileia i puta tego hatei merai u katuun a Nimana.
U katuun hoboto te ngiler u Mana e hengo hanige rioulia.”
38 Be Pailat e poeiena i tanen,
“Aha nonei,
u Mana?”
Nori i rangein tega mate uu e Iesu
E Pailat e ranga hakapa me lakasa pouts uana turu Jiu me poeiena i taren,
“Alia ema sabiegi ta ka ta omi tara katuun teka.
39 Kaba limiou e ka memiou a markato te hapurese menari a töa karabus tara mar pöata turu Paska teka.
Alimiou e ngile miou alia go hapurese berai limiou a King turu Jiu?”
40 Ba nori e ku hapanir me poeier,
“E möa,
hapurese e Barabas!”
E Barabas a katuun a kopkop ne roron atung hasir u katuun.
