19
Be Pailat e luena e Iesu me halahus nanen.
2 Ba u soldia e hil haperperere ier a kolits a hihitoka,
ba nori e hake rien i bakunen me hasoge rien u hasobö a hihol i tanen te la sei koru.
Jesus sentenced to death (Jon 19:1-16)
3 Ba nori e la uarima i tanen me poeier,
“Soloseiam a King turu Jiu,”
ba nori e tapala narien i matanen.
4 Be Pailat e lakasana ielesala me poeiena i taren,
“Taraiam!
Alia e lu halakasa mena gien i tamilimiou ba limiou te atei silemiou alia ema sabiegi ta ka ta omi i tanen.”
5 Be Iesu e lakasa uana ielesala,
nonei e hasogi u hata u hihitoka na u hasobö a hihol i tanen te la sei koruna.
Be Pailat e poeiena i taren,
“Taraiam!
Nonei a katuun teka!”
6 Pöata ti tareia u pris pan na u polis e Iesu ba nori e ku hapanir me poeier,
“Nila namia tara kuruse!
Nila namia tara kuruse!”
Be Pailat e poeiena i taren,
“Alimiou peisa tegomi lue men ba limiou tena nila namien tara kuruse.
Alia ema sabiegi taka ta omi i tanen.”
7 Ba u Jiu e ranga palis uar i tanen,
“Alam e ka mem a lo te poeiena nonei ega mate noua lasi,
taraha nonei e pei nonei a Pien Tson tere Sunahan.”
8 Pöata te hengoeia e Pailat a ka teka,
ba nonei e matout koruna.
9 Ba nonei e tasu pouts uana i luma tara gamman me poeiena tere Iesu,
“Ime tu la malö?”
Kaba e Iesu ema palise ii u ranga i tanen.
10 Be Pailat e poeiena i tanen,
“Aha tema ranga memi lö i tar?
Alö e atei hasem alia e ka megu a nikapan tego hapurese menai lia alö na nikapan has tego hanila menai lia alö tara kuruse.”
11 Be Iesu e ranga palis uana i tanen me poeiena,
“Sanena e Sunahan tema halei lö ta nikapan,
alö sane möa hasem ta nitagala tego pitaputa menai lö alia.
Kaba a katuun te hala nelala lia i limamölö,
a markato a omi i tanen e pan bala nena a markato a omi i tamölö.”
12 Pöata te hengoeia e Pailat a ka teka ba nonei e ngil korueiena tega hapurese menaien e Iesu bate lana.
Ba u Jiu e kur me poeier,
“Te hapurese moua lö a katuun teka bate lana,
alö ema hahikapien lel uamoi tara gamman pan e Sisa!
A katuun te poeiena nonei a king e paköena e Sisa.”
13 Pöata te hengoeia e Pailat u ranga teka banonei e lu halakasa mena nei e Iesu ielesala me gumna turu gumgum tara tson onuna turu raranga tara makum ti ngöei turu HaHibru i Gabata.
14 Nonei u lan tegi hamatsköeien a manka turu Paska turu Jiu na ka e söasa hakapa.
Be Pailat e poeiena turu Jiu,
“Nonei a king i tamilimiou teka!”
15 Ba nori e ku lelir me poeier,
“Atung hamateiam!
Atung hamateiam!
Nila namia tara kuruse!”
Be Pailat e rangata ranen,
“Alimiou e ngilemiou alia ego hanila naia a king i tamilimiou tara kuruse?”
Ba u pris pan e ranga palise ren me poeier,
“Alam u möa ta tana ta king.
E Sisa lasi a töa!”
16 Be Pailat e hapile raneien e Iesu tegina nila menaien tara kuruse.
E Iesu i nila naia tara kuruse
17 Ba nori e lueier e Iesu,
ba nonei e söata peiseiena a kuruse i tanen me lakasa uana tara makum ti ngöei U Lakö turu Baku.
Turu rangana i Hibru i ngöeien i Golgota.
The crucifixion (Jon 19:17-37)
18 A makum teka nonei ti nila naien tara kuruse,
ba nori e nila has raier a huol a katuun tara tana huol a kuruse,
a tabi i hapala na tabi i hapala,
be Iesu te kana i hagus.
19 Be Pailat e hakoloto nena a töa makumun raranga me hake rien tara kuruse.
Na makumun ranga teka e pei:
Iesu na i Nasaret,
a King turu Jiu.
20 U Jiu u para ti riti u ranga teka,
taraha a makum ti nila naia e Iesu tara kuruse ema lehana banai a taun.
A makumun ranga teka i koloto naia turu topisa u mar ranga:
U HaHibru nu HaLatin nu HaGrik.
21 Ba u pris pan turu Jiu e poeier tere Pailat,
“Alö goma koloto nai:
‘A King turu Jiu.’
E möa.
Alö go kolotein:
‘A katuun teka e pei,
Alia a King turu Jiu.’”
22 Be Pailat e ranga palis ranen me poeiena,
“U ranga te hakoloto nagula lia,
alia e koloto hakapa nagulen.”
23 I murina ti nila hakapa naia u soldia e Iesu tara kuruse,
ba nori e luer a man hasobö i tanen me molamolerien tara tohats a soldia,
a töa soldia nen nena makum.
Nori i lu hasi u hasobö u ngahangaha i tanen te möa ta samap i tanen.
Nonei a töa makumun hasobö a ohots.
24 Ba u soldia e hiararangar me poeier,
“Aragi ma kiis kakateien.
Aragi pilei satu sil tuneien bara te tare rou esi te lue noien.”
A ka teka e butu sil tega mana uu raranga turu Buku u Göagono te poeiena:
“Nori i molamoleia a peisaren a man hasobö i tar.
Ba nori e pilei satu siler esi tega lu u hasobö u ngahangaha i tar.”
U soldia i markato has menaien teka.
25 Tara pöata teka e tsinana e Iesu,
mere toulana e tsinanen ne Maria a tahol tere Klopas,
ne Maria Matalina,
nori a touhaliou teka i ka hoboto.
26 Be Iesu e tarena e tsinanen na lia a katunun tsitsilo te ngil korueien,
alam u tuol hobotoia i rehinen.
Be Iesu e poeiena tere tsinanen,
“A katunun tsitsilo teka,
a pien i tamölö.”
27 Ba nonei e poeiena i tar,
“E tsinamölö teka.”
Na nonei tara pöata teka ba lia e lu menagi e tsinana e Iesu tara luma i tar tegona ka nitöaien.
E Iesu e mate
28 I murina a ka teka,
ba pöata te atei sileia e Iesu a mamana toukui i tanen e kapa,
ba nonei e poeiena,
“Alia e makagu.”
U ranga turu Buku u Göagono e butu hamana tala te ranga menaien u ranga teka.
29 A kaan osul te saputi u uain u melil e ka,
ba nori e hapöluseier a ka te tatei sopena u uain turu uain u melil me hake rien tara tsi kalan ruei ti ngöei u hisop,
ba nori e hasoa menarien i runguna e Iesu.
30 Be Iesu e ousena u uain me poeiena,
“A toukui hoboto i tar e kapa talana.”
Ba nonei e tötörokö putana me matena.
U soldia i saki a liklikina e Iesu
31 A pöatan hamatskö turu Paska turu Jiu,
na nori ima ngilei a man tuenrei egi kute noaia tara kuruse tara mar pöata teka.
Taraha u lan u Göagono turu Jiu i mahö na u lan teka e Göagono koruna.
Ba nori ena rangater e Pailat tego haniga menaien tegi peko menai a man mour u katuun ti kuteia tara man kuruse na tegi hakoul mei a man tuenrei i taren tara kuruse.
32 Ba u soldia e lar mena pekoer a man mouna töa katuun te kute gono mei e Iesu.
Na nori i peko hasi a man mouna tabi te kaia i hapala.
33 Ba nori e la uarima tere Iesu me tareier e Iesu e mate hakapa,
ba nori ema pekoeri a man mounen.
34 Kaba a töa a soldia e sake ii a liklikina e Iesu u saka.
Ba u rahatsing na u ramun e lakasa soköna.
35 Alia e Jon tu tarei a ka teka alia u hatei hakapein u ranga.
U raranga i tar e manana,
na lia e atei sil hasegu te mana uana u ranga i tar.
36 A ka teka e butu bate kato hamanena u raranga turu Buku u Göagono te poeiena,
“E möa tu töa tu tsinö i tanen tegi tatei peko romani.”
37 Na u tana u raranga turu Buku u Göagono e markato uana teka,
“Nori ena tare riou a katuun ti sakeien u saka.”
E Iesu i hongeia tara kiou
38 Pöata te kapaia a manka teka,
be Josep a katununa tara taun i Arimatia ena rangatena e Pailat tego lu menaien u tuenrei tere Iesu.
E Josep a töa katunun tsitsilo tere Iesu,
kaba nonei e matoutir u Jiu me hamousena a nihamana i tanen.
Be Pailat e hanigana,
be Josep e lana mena lu hakouleiena u tuenrei tere Iesu.
The resurrection (Jon 19:38-20:18)
39 E Nikodemus,
a katuun te la mam uala tere Iesu tara bong,
e la gono has mema e Josep na e söata hasema a man potsingina u huol u mar ruei ti ngöi u mer na u alos.
Nori i sohala hoboto raien na nitiama i taren e antuna tara 45 kilo.
40 Be Josep mere Nikodemus e lueier u tuenrei tere Iesu me pitse ri ien u labalaba u lamelame te ka mei u potsing te soka haniga koru,
temar kato uar u Jiu te kaho mena rien a katuun.
41 E kamei a kui e kaia i rehina makum ti kato hamateia e Iesu,
na kui teka e kamei a kioun mate a tsimus.
E möa noa ta töa tegi hongeia tara kiou teka.
42 U Lan u Göagono turu Jiu e sukusuku tala,
ba nori e honge ria e Iesu iahana kiou teka,
taraha nonei a kiou te kaia i sukusuku.