E Jon a Tsonun Baptais e mate hakapa
14
Tara pöata teka e Herot a King e hengoen a man raranga hatei tara manka te katoe e Iesu.
2 Ba nonei e poeiena turu katunun kui i tanen,
“Nonei lasi e Jon a Tsonun Baptais te takei poutsia tara tou mate.
Nonei te ka beneien a nitagala te kato meneien a man mirakol.”
3 I mam nen e Herot e pile kapiin e Jon,
be kitsenen bena hakenen tara karabus.
Nonei e kato mei a ka teka a ngilina e Herodias a tahol tere Pilip,
e toulanen.
4 Taraha e Jon e ranga mei e Herot me poeiena,
“E ma niga koru nei tego tölo menai lö e Herodias!”
5 Be Herot e katsin atung hamatie nen,
kaba nonei e matoutir u Jiu.
Taraha,
nori i pei e Jon a töa propet.
6-7 Na turu lan ti hatöatongeia u lan ti poseia e Herot ba nori e katoeier a kannou pan na u hirata,
ba pien tahol a kukubei tere Herodias e sanina i matar u katuun hoboto ti kaia tara kannou.
Be Herot e haniga korueiena te sani uen,
me ranga hamana koru menen turu ranga te mana uana iasa me poeiena,
“Ta saha ta ka te ngile moa lö i tar,
alia e hale goien lö!”
8 Be Herodias e ranga meiena a pien tahol i tanen,
“Alö ena mar ranga uamou teka tere Herot,
‘Hakema a bakuna e Jon a Tsonun Baptais tara pelete ba lö temi hala mien lia.’”
Ba pien tahol ena mar ranga has uana teka.
9 E Herot e tori tiama koru,
kaba nonei e kato hakapa talei u ranga u mana i matar u katuun ti nou gono meien,
ba nonei e hatangana tala nena u raranga tara tahol.
10 Ba nonei e tahulena a töa tsonun taratarakap egona söatema a bakuna e Jon.
Ba tsonun taratarakap ena ngats kotsena a bakuna e Jon.
11 Ba u baku e hake rima tara pelete me haleri a pien tahol,
ba nonei ena hale neien e tsinanen.
12 Ba u katunun tsitsilo tere Jon e la rima,
me luer a tuenreinen mena kaho naren.
Ba nori ena hateier e Iesu.
E Iesu e hanouri a 5,000 tara katuun
13 Pöata te hengo naia e Iesu e Jon e mate,
ba nonei mera u katunun tsitsilo i tanen e la ba ner a han teka,
me osa ria tara tolaala me la uar tara töa han tema kame ii ta katuun.
Ba u katuun u parpara koru e hengoner te la ba meien a taun ba nori e kukute sila nalila e Iesu i maroro.
14 Be Iesu ena hasunguna me koul ba nena a tolaala.
Ba pöata te tara raien u katuun u parpara koru,
ba torinen e taatagi koru ranen,
ba nonei e kato haniga pouts rena u katuun ti kamei a siki.
15 Ba tara pöata te lahi hamanasama ka ba u katunun tsitsilo i tanen e la uarima i tanen memi poeier,
“A ka e lahibong hakapa tala,
na e möa ta han tara makum teka.
Hala mera lei u katuun tara matsi han te sukusukur batena hol peiseier ta kannou i taren.”
16 Be Iesu e poeiena,
“Nori ema antunan lari.
Alimiou go hala ramien ta ka tegi nouen.”
17 Ba nori e poeier,
“Alam e ka puku meiem a tolima a beret na huol a iena.”
18 Be Iesu e poeiena,
“Lu mena mumei i tar.”
19 Ba nonei e ranga merena u katuun egi gum ia turu garas.
Ba nonei e luena a tolima beret na huol a iena,
me tara sei uana i Kolö,
me haniga uana tere Sunahan.
Ba nonei e posepose iena a beret me hala raneien u katunun tsitsilo,
ba nori e molamola rarien u katuun.
20 Ba nori hoboto e nour me masulur.
Ba u katunun tsitsilo e luer a maloto na huol a kalobaka a saputu tara man kannou ti nouba naien.
21 U hihase turu katuun ti nou e sukusukuia turu 5,000 tara pal tson peisa,
kaba a touhaliou na galapien ima ase raien.
E Iesu e tataalaia i ieluna u ramun
22 Be Iesu e ranga merena u katunun tsitsilo egi osaia tara tolaala,
bate la mam uar i hapalana ramun a perperere,
ba nonei te töan hala kalakala rena u katuun.
23 I murina te hala kalakala raien u katuun,
ba nonei e la sei pepeisa uana turu pokus tena singo uaien.
Ba pöata te lahima a ka,
ba nonei e ka pepeisana turu pokus.
24 Tara pöata teka a tolaala e la halehana ba hakapein a mounsingmou,
ba lomolomo e la uanama i matana a tolaala ba u keikei e kato hagigere iena a tolaala.
25 Ba tara sukusukuna lunlan,
be Iesu e la uanama i taren me tataala silanama ioluna u ramun.
26 Ba pöata ti tareia u katunun tsitsilo te tataala uama e Iesu ioluna u ramun,
ba nori e toltololo koru mer a nimatout.
Nori i ku hohomi koru me poeier,
“A liliahanei!”
27 Be Iesu e ranga boroboro uana i taren me poeiena,
“Alia ba.
Möa tu matout iam!”
28 Be Pita e ranga palisenen,
“O Tsunono,
tego Iesu hamana koru u lö,
ranga memoulia balia te tataala sila goa ioluna u ramun bate la uagou i tamölö.”
29 Be Iesu e poeiena,
“Lama!”
Be Pita e koulna tara tolaala me tataala lala ioluna u ramun me lauana tere Iesu.
30 Kaba pöata te tareien a lomolomo ba nonei e matout koruna,
me tanian rukuna.
Ba nonei e ku uana tere Iesu me poeiena,
“O Tsunono,
taguhe moulia!”
31 Be Iesu e hasöa boroboro nena a limanen me pile nanen me poeiena,
“Alö e kamem u nihamana u tetenei koru!
Aha tsiponi te hula hakats memulalö?”
32 Ba pöata ti osaien tara tolaala,
ba lomolomo e seloho poutsuna.
33 Ba u katunun tsitsilo ti kaia tara tolaala e hatsunoner e Iesu me poeier,
“U mana koru,
alö a Pien Tson tere Sunahan!”
E Iesu e kato haniga poutsir u katunura i Genesaret
34-35 Ba nori e aroher a ramun mena sung ria tara han i Genesaret,
ba u katunura i Genesaret e mareier e Iesu.
Ba nori e hangö rer u katuun hoboto ti kamei a siki tara mamana han hoboto memi piou rarien tere Iesu.
36 Ba nori i ranga hatagala hoboto siler tegi hapile tuun meraien u katuun ti kamei a siki i runguna u hasobö tere Iesu.
Ba u katuun hoboto ti sebeleia turu hasobö i tanen e niga poutsur.
Jesus Walks on Water (Matiu 14:22-36)