E Iesu e hanour u 5,000 tara katuun
6
I murinen be Iesu e la pouts uana i hapalana a Ramun a Perperere i Galili,
te ngö haseri i Taibirias.
2 U katuun u para koru i kukutieien,
taraha nori i tara a man mirakol te katoeien turu katuun ti kamei a man siki.
3 Be Iesu e gamon tataala seina tara tsi pokus me gum gono merena u katunun tsitsilo i tanen.
4 U Paska,
a kannou turu Jiu,
e sukusuku hamanasa.
5 Be Iesu e hula tarana me tara rena u katuun u parpara koru i la uama i tanen,
ba nonei e poeiena tere Pilip,
“Ime te hole rouara ta beret te hanou raroui u katuun teka?”
6 Nonei e mar ranga uu teka tega torohana menaien e Pilip.
Nonei e atei sil mami a saha a ka tego katoeien.
7 Be Pilip e ranga palise nen me poeiena,
“A hiholuna tara töal a tsihoua ema antunan hol hase nei ta beret ba u katuun te tatei luer a mats tabubu.”
8-9 Ba töa katunun tsitsilo i tanen,
e Endru e toulana e Saimon Pita,
e poeiena i tanen,
“A töa pien tson e kana teka,
e ka mena a tolima a bali beret na huol a iena.
Kaba ema antuna noi tara katuun a parpara koru teka.”
10 Be Iesu e poeiena,
“Na hagum raiam u katuun.”
E kamei u garas u para tara makum ti kaien.
Ba u katuun e gumur,
a pal tson na touhaliou has na u hihase tara pal tson puku e antunaia turu 5,000.
11 Be Iesu e luena u beret me haniga uana tere Sunahan me molamola raneien u katuun ti gum.
Me kato has menanei u iena iesana,
ba nori e mar luaier timar ngil hapopo uaien.
12 Pöata ti nou hantuna hakapaien,
ba nonei e ranga meraiena u katunun tsitsilo i tanen me poeiena,
“Gone muma a mats nouba,
ara gima kato baba naien.”
13 Ba nori e goner a man nouban beret,
me ongo hasaputer a maloto na huol a kalobaka tara man nou ba turu katuun.
14 Pöata ti tareia u katuun a manka teka ba nori e poeier,
“U mana koru lahas,
nonei koru a propet tega la uama tara han i puta.”
15 Pöata te atei sileia e Iesu u katuun emi katsin pile kap naien bate hakinge ren,
ba nonei e la pepeisa uana tara pokus.
E Iesu e tataalaia i ieluna u ramun
16 Pöata te lahi ia ka,
ba u katunun tsitsilo tere Iesu e gala uar i ramun.
17 Ba nori e osa ria tara tolaala me lauar i hapalana ramun tara taun i Kapenium.
A ka e bong hamanasa kaba e Iesu ema la noa ua mei i taren.
18 A lomolomo e takei hatagala koru ma ba a ramun e posana.
19 Pöata ti sua hakape len a tolima a kilomita tsi a tönomo ba nori e tareier e Iesu e tataala ma ieluna u ramun me la uanama tara tolaala.
Nori ima marei ien ba nori e matout korur.
20 Ba nonei e poeiena i taren,
“Alia ba,
alimiou goma matoutmi.”
21 Pöata ti hengo marei ien e Iesu ba nori e masa korur me hasesei tuun siler tegi hosa menaien e Iesu tara tolaala.
Ba nonei tara tsi pöata puku has ba tolaala ena butuna tara han ti la uaien.
A Beretina i Kolö
22 Ba turu hamahö u katuun ti ka ma i hapalana a ramun i tari u katunun tsitsilo i ka puku las mei a töa puku a tolaala.
Nori i tara hasi e Iesu ema osa gono merai u katunun tsitsilo i tanen tara tolaala kaba u katunun tsitsilo i tanen i la pepeisala.
23 A man tolaala ri Taibirias i la hasukusuku uama tara makum ti nouia a beret te haniga naia a Tsunono tere Tamanen ba u katuun e töan noue ren.
24 Ba pöata ti atei sileia u katuun e Iesu na u katunun tsitsilo i tanen ima ka ii,
ba nori e osa ria tara man tolaala teka me sake lila e Iesu i Kapenium.
E Iesu a kannouna tara nitöatöa
25 Pöata tina sabieien e Iesu i hapalana a ramun,
ba nori e rangatar me poeier i tanen,
“Tson Hihatuts,
alö u la uama teka i hangisa?”
26 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alia e hatei hamana koru ragou limiou,
alimiou ema sake memi lia tu tara mena mei limiou a man mirakol i tar.
E möa,
alimiou e sake memu mei lia tu hanou hamasul mera mei lia alimiou.
27 Alimiou goma kui silemi a ka te tatei putakana.
E möa.
Alimiou go kui sileiam a ka te niga nitöana,
a ka te hala nena a nitöatöa te ka nitöana.
Alia tu butun Katunuma e hala ragoui limiou a ka teka,
taraha e Tamar e Sunahan e hanige noulia.”
28 Ba nori e poeier i tanen,
“Aha tego katoi lam tego kato menai lam a man toukui tere Sunahan?”
29 Be Iesu e ranga palis uana i taren me poeiena,
“A toukui tere Sunahan e markato uana teka,
alimiou go hamana mia tara katuun te tula na men.”
30 Ba nori e poeier i tanen,
“U saha u hiharöto te haröto namoulö ba lam te taram bate hamane mölö?
A saha ka te kate mölö?
31 U tubumulam i noui a ka ti ngöei a Mana,
tara pöata ti kaien tara makum a palaka.
U Buku u Göagono e poe hasena,
‘Nonei e hala raien a kannou te lama i Kolö.’”
32 Be Iesu e poeiena i taren,
“U mana koru alia e hatei ragou limiou,
e Mosis ema hala nai a kannou te lama i Kolö turu tubumilimiou.
E möa.
E Tamar te hala na men.
Na nonei e ngilin hala has ranei limiou a kannou hamanana i Kolö.
33 Nonei a kannou hamana tere Sunahan teka e lama i Kolö na e hala nena a nitöatöa turu katunura i puta.”
34 Ba nori e poeier,
“O Tsunono,
alö go hala nitöa ramei lam a kannou teka.”
35 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alia nonei a kannou te hala nena a nitöatöa.
E si te la uanama i tar ema tatei bes noi na esi te hamanana i tar ema tatei maka noi.
36 Kaba lia e hatei ragou limiou,
alimiou u tare moulia kaba limiou ema hamana noahas mi.
37 U katuun hoboto te hala mera namei e Tamar i tar e la uarima romana i tar.
Alia ema antunan hakopise goi esi te la uanama romana i tar.
E möa.
38 Alia uma la sile mei i Kolö tegomi kato menai a manka turu ngil peisa i tar.
E möa.
Alia u la silema tegomi kato menai lia u ngil tere Sunahan te tula na moulia.
39 Na nonei teka a manka te ngilena e Sunahan:
nonei e ngilena alia goma hatie ii ta töa ta katuun te hala na men ba lia te hatakei pouts ragoen romana tara tou mate tara kapakapana pöata.
40 Nonei koru a ka te ngilena e Tamar,
u katuun hoboto te tare riou lia na te hamana uar i tar,
nori egina lueiou a nitöatöa te ka nitöana.
Na lia e hatakei pouts ragoen romana tara tou mate tara kapakapana pöata.”
41 Ba pal kapan turu Jiu e hiararanga siler e Iesu te pei menaien,
“Alia nonei a kannou tu lama i Kolö.”
42 Ba nori e poeier,
“A katuun teka nonei e Iesu,
a pien tson tere Josep.
Ara e atei silera e tamanen ne tsinanen.
Ime te markato uanen ba nonei te poeiena,
‘Alia u lama i Kolö?’”
43 Be Iesu e poeiena i taren,
“Möa tu hiararanga hapara mia i gusumilimiou.
44 A katuun ema antunan la peisa mena mei u ngil tanen,
e Tamar noahas tena hale noien u hakhakats u niga ba nonei tena la nama i tar.
Na lia e hatakei poutse goen romana tara tou mate tara kapakapana a pöata.
45 U propetb i koloto has naien turu Buku u Göagono i manasa me poeier,
‘E Sunahan e hatuts hoboto ranoen romana.’
Na u katuun hoboto te hengo hanigeier u hihatuts tere Tamar e la uarima romana i tar.
46 Ema ranga nanei ta töa e tarama tere Tamar.
E möa.
Esi puku te lama tere Sunahan,
nonei puku te tarama i tanen.c
47 “U mana koru alia e hatei ragou limiou,
a katuun te hamanana e ka menou a nitöatöa te ka nitöana.
48 Alia nonei a kannou na tara nitöatöa.
49 U tubumilimiou i noui a ka ti ngöei a Mana tara makum a palaka.
Kaba nori i mate noahas.
50 Kaba nonei teka a kannou te lama i Kolö,
na katuun te noue nen e ma antunan mate noi.
51 Alia nonei a kannou te hala nena a nitöatöa te lama i Kolö.
E si te nouna tara kannou teka e ka me nou a nitöatöa te ka nitöa nou.
Na kannou te hala negu lia tena ha töatöa ranou u katunura i puta,
nonei u tuenrei i tar.”
52 Ba pal kapan turu Jiu e hiararangar me poeier,
“Ime te markato uanen ba katuun teka te hanou ranoira u tuenrei i tanen bara te noue roen?”
53 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena,
“U mana koru,
tema nou moilimiou turu tuenrei i tar na tema ua moilimiou turu rahatsing i tar alimiou ema antunan töatöa moi.
Na lia e hatei hamana koru ragou limiou,
e kato has uana iesana tara katuun te hahamana na i tar,
alimiou go lu mena milia i torimilimiou,
Alia tu butun Katunuma.
Te möa nen,
ba limiou tema antunan ka memoi a nitöatöa te ka nitöana.
54 A katuun te nouena u tuenrei na te ue iena u rahatsing i tar e ka menou a nitöatöa te ka nitöana.
Na lia e hatakei poutse goen romana tara tou mate tara kapakapana pöata.
55 Taraha,
u tuenrei i tar a kannou hamana na u rahatsing i tar nonei u ramunun ua hamana.
56 A katuun te nouena u tuenrei i tar na te ue iena u rahatsing i tar e ka nitöana i tar,
na lia e ka nitöa has gia i tanen.
57 E Tamar te töatöa nitöana te tula na moulia.
Na lia e töatöa sila has gia tere Tamar.
Bara!
Esi te noue noulia ena töatöa sila has noa i tar.
58 Nonei a kannou teka te ranga nagula lia te lama i Kolö.
Ema kato uanei tara kannou ti nouia u tubumilimiou,
kaba nori i mate noahas.
E möa.
A katuun te nouena a kannou teka e töatöa nitöa nou.”
59 E Iesu e katoeia u ranga teka te hihatuts ien iahana luman lotu tara taun i Kapenium.
U rarangana tara nitöatöa te ka nitöana
60 A pöata ti hengoeia u katunun tsitsilo i tanen u ranga teka ba nori e poeier,
“U hihatuts teka e tagala koruna.
Esi te hanige noen?”
61 Kaba e Iesu e ateia i tori nen,
u katunun tsitsilo i tanen ima hanigei u ranga te katoeien,
ba nonei e poeiena,
“Alimiou e raman hengoe miou u raranga teka?
62 Ga te tare moua limiou,
Alia tu butun Katunuma e la pouts uagou i Kolö tu lama lia?
63 U Namnamei puku lahas te hala nena a nitöatöa.
U tuenrei puku ema antunanei.
U raranga te hatei ragu lei lia limiou,
nonei u rarangana turu namnamei,
na nonei te hala ranei limiou a nitöatöa.
64 Kaba palair u katuun i gusumilimiou e hahamana noar.”
E Iesu e atei sil mam noa hasir u katuun ti hahamana naien,
na esi tegana hala naien turu katuun ti korupakö naien.
65 Ba nonei e poeiena,
“Nonei te hatei sila ragula lia limiou,
a katuun ema antunan la peisa ua namei i tar e antunana te haniga nena men e Tamar.”
66 Tara markato teka ba para koru a katuun turu katuun ti kukute la naien e talous ba naren mema kute lele rien.
67 Be Iesu e rangata rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen me poeiena,
“Alimiou has e ngilin la miou?”
68 Be Saimon Pita e ranga palise nen me poeiena,
“O Tsunono,
alam e la uamou teresi?
Alö peisa te ka mem u rangana tara nitöatöa te ka nitöana.
69 Na lam e hamanam na e atei sil hasem alö a Pien a Göagono te tula nema e Sunahan.”
70 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena,
“Alia u hopö kap riou limiou a maloto na huol a katuun.
Kaba a töa i tamilimiou a katuun tere Satan.”
71 Nonei e rangein e Judas a pien tere Saimon Iskariot.
E manana,
nonei a töa tara maloto na huol a katunun tsitsilo tere Iesu,
kaba nonei tena harötein e Iesu turu katuun ti korupakö naien.
