A katuun e niga poutsia i rehina a kioun ramun
5
Ba i murinen ba u Jiu e katoeier a kannou pan turu lotu i taren,
be Iesu e la uana i Jerusalem.
2 Na tara Tamana Pan turu Sipsip i Jerusalem e kamei a töa kioun ramun ti ngöei turu HaHibru i Betesda.
Na tolima a luman oho i hahisi a kioun ramun teka.
3 A makum teka e kamei a katuun a parpara ti ka mei u siki i opöia tara man luman oho teka,
u matakiou,
na u mou korus nu matekata.
Nori i hahalosi tegi kilata menai u ramun.
4 Taraha,
tara man töa man pöata a angelo tara Tsunono e roron kouluma batemi hula kilatanaiena u ramun tara kiou.
Ba esi te tsiruku mamia tara ramun i murina te kilateien a angelo nonei has te niga pouts.
5 A töa katuun te kaia teka e solon kamei a siki e antunaia turu 38 u hiningal.
6 Pöata te tareia e Iesu te opö uaien nonei has e atei sil sokui te solon ka menaien a siki,
ba nonei e poeiena i tanen,
“Alö e ngil hasem alö gi kato haniga poutseiou?”
7 Ba katuun e poeiena i tanen,
“O Tsunono,
alia u möa ta katuun tega lu menai lia tara ramun tara pöata te bututu sei nama u ramun te kilaterien.
Pöata te takei silegia lia tego la uu lia tara ramun ba tana katuun tena tasu mam tsiponina.”
8 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Takei balö te söatem u holholasa i tamölö balö te lam.”
9 Ba tara tsi pöata puku has teka ba katuun e niga poutsuna me söatena u holholasa i tanen me tataalana.
A ka teka e butuia turu Lan u Göagono turu Jiu.
10 Ba pal kapan turu Jiu e poeier tara katuun te niga pouts,
“U Lan u Göagono i romana.
Alö e pekoeiem a lo turu lotu te söata mena milö u holholasa i tamölö turu lan teka.”a
11 Ba nonei e ranga palis uana i taren me poeiena,
“Kaba a katuun te kato haniga poutse namou lia te pei nama i tar,
‘Alö go söati u holholasa i tamölö balö te lam.’”
12 Ba nori e rangate ren,
“Esi temar ranga uanama teka?”
13 Kaba a katuun te niga pouts ema atei silei e si,
taraha e Iesu e la hatutuia i gusur u katuun u parpara koru.
14 Ba i murinen be Iesu ena sabiena a katuun teka iahana a Luman Lotu Pan me poeiena i tanen,
“Tara,
alö e niga pouts talam.
Alö goma katokato lelei ta markato ta omi bate möa nou ta ka ta omi koru tega butuia i tamölö.”
15 Ba katuun teka e lana mena hatei la ranei u Jiu,
e Iesu te kato haniga poutse men.
16 Ba u Jiu e tanian korupakö ner e Iesu,
taraha nonei e kati u mirakol turu Lan u Göagono.
17 Kaba e Iesu e palis raien me poeiena,
“Te kato haniga poutse gula lia a katuun e haröto nena e Tamar e kui noana na lia e kui noa hasegu a toukui teka.”
18 Ba turu mar ranga teka ba u Jiu e tagala sil koruer tegi kato hamate menaien e Iesu,
taraha nonei e peki a lo i taren turu Lan u Göagono na nonei e pei hasi e Tamanen e Sunahan.
Tara markato tala teka,
nonei e hiapöpopo gono mena e Sunahan.
A nitsunono tere Iesu
19 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alia e hatei hamana koru ragou limiou,
a Pien ema antunan kato pepeisa nanei ta ka.
E kato lasena a ka te tarenen te katoena e Tamanen,
taraha a ka te katoena e Tamanen,
nonei e kato hase nouen.
20 E Tamar e ngil koruena a Pien i tanen,
bate haröte neien a mamanaka hoboto te katoe nen.
Na nonei e haröte noien romana a man mirakol te pan bala nena u mirakol teka,
ba limiou te asingoto koru mou.
21 U mana koru,
te hatakei rena e Tamar u katuun tara tou mate i taren bate hala raneien a nitöatöa,
alia a Pien i tanen e kato has uagou iesana bate hala has nagou a nitöatöa turu katuun te ngil raiegu lia.
22 E Tamar ema one nei ta katuun kaba i halei a toukui hoboto teka a Pien i tanen tega ona meraien u katuun.
23 Ba u katuun te tatei hapaner a Pien temar hapan has meraien e Tamaren.
E si tema hapane nei a Pien ema hapan hase nei e Tamanen te tula namen.”
24 Be Iesu e poeiena,
“Alia e hatei hamana ragou limiou,
a katuun te hengoena u raranga i tar na te hamana hasena e Sunahan te tula namoulia e ka mena a nitöatöa te ka nitöana.
Nonei ema la noi turu kout tere Sunahan.
E manana,
nonei e ka halhal ba mamin a nitöatöa tere Sunahan na e herei a katuun a mate.
Kaba nonei e laba nema a tou mate teka na e aroho hakapa uu tara nitöatöa tere Sunahan.
25 Alia e hatei hamana koru ragou limiou,
i romana na i murimuri has,
u katuun tema ka meri a nitöatöa teka e hengoe riou u raranga tara Pien tere Sunahan,
ba katuun te hengo hanigana e lue nou a nitöatöa teka.
26 E Tamar,
a mouna a nitöatöa,
na nonei e hala hasei a Pien i tanen a nitagala tega mounaia a nitöatöa i tanen.
27 Na e hala haseien a nitsunono tego ona meraien u katuun,
taraha nonei te butun Katunuma.
28-29 Alimiou ema asingoto namoi a ka teka,
taraha a pöata te la nama ba u mate hoboto te ka ria tara man kahokaho te hengoe riou u raranga i tar,
ba nori te takei pouts riou.
U katuun ti kato haniga e hatakei pouts sil raroui a nitöatöa te ka nitöana,
na u katuun ti kato homi e hatakei pouts sil raroui tegina lu menaien u nihahuna.”
U katuun te hatei ner e Iesu
30 Be Iesu e ranga lenina tara pal kapan turu Jiu me poeiena,
“Alia ema katoegi ta ka turu ngil peisa i tar.
E möa.
Alia e mar ona has meragi u katuun temar hatei mena ii lia e Sunahan.
Na temar ona uagu lia e matsköna,
taraha alia ema kato megi u ngil peisa i tar.
E möa.
Alia e markato has uagu temar ngil uana e Sunahan te tula na moulia.
31 “Te hatei peisa nagoua lia a peisar,
u katuun ema hamane roi lia.
32 Kaba e Tamar e hatei has nanou lia tara pöata teka,
na lia e atei silegu u raranga i tanen e manana.
33 “Alimiou u tula ramula u katuun tegina rangata menaien e Jon,
na nonei e hatei hamana naiou lia.
34 Alia ema hakö gia turu raranga tara katuun tuun.
Kaba,
alia e hatei sil tuun ragi limiou u ranga tere Jon tego hamana mena mien limiou na tego lu pouts menai limiou e Sunahan.
35 E Jon e kulupu halesala herei u lam,
ba limiou e sasaala miou me masa koru memiou u alesala i tanen.
36 “Kaba a ka te pan bala nena e Jon e hatei has nanou lia.
E Tamar e hanigein tego kui menai lia a man mirakol.
Na man mirakol has te katoe gulia e haröto nena e Tamar has te tula na moulia.
37 Na e Tamar has te hala na moulia,
nonei e hatei nena te mana uana u raranga i tar.
Alimiou uma mala hengoemi a rungnen na limiou uma mala tara hasemi a matanen.
38 Na u raranga tere Sunahan ema ka neia i torimilimiou,
taraha alimiou ema hamane milia,
alia tu lama i tanen.
39 Alimiou e röto nitöa namiou u Buku u Göagono,
taraha alimiou e poeiemiou nonei te hala ranoui limiou a nitöatöa te ka nitöana.
U Buku u Göagono e hatei noahas na nou lia.
40 Kaba alimiou e raman la uamuma i tar bate mi luemiou a nitöatöa te ka nitöana.
41 “Alia ema hakats nagi tegi hapan menai u katuun alia.
42 Kaba lia e atei silegu a torimilimiou ema ngile nei e Sunahan.
43 Alia u la mema a nitsunono tere Tamar,
na limiou ema lu mena milia i tamilimiou.
Kaba te la menama romana ta töa ta katuun a nitsunono peisa i tanen,
alimiou e lu mena moien i tamilimiou,
noahasina te möa nen ta nitsunono tere Sunahan.
44 Alimiou e mar hamana uamou i me te lu mena mi limiou a nipan te hala nena a taina a katuun,
ba limiou tema sake mi a nipan te la nama tere Sunahan a töa puku tega kato hapan raiou limiou.
45 “E möa tu poeiam alia te kout ragoua limiou i matana e Tamar.
E möa.
E Mosis te kout ranou limiou,
nonei e Mosis ti hake mia limiou u nihamana i tamilimiou.
46 Te hamane mia limiou e Mosis,
alimiou go hamana hase moulia.
Taraha,
nonei e koloto sileiou lia turu Buku u Göagono.
47 Kaba tema hamane milimiou a ka te koloto naien,
ga ime temar hamana menamoi limiou u raranga i tar?”
