E Iesu na taholina i Samaria
4
U Parasi i hengoen u katunun tsitsilo tere Iesu i parpara baler u katunun tsitsilo tere Jon,
na i hengo hasiin u katunun tsitsilo tere Iesu i baptaisir u katuun u parpara.
2 E Iesu ema baptais rai u katuun,
u katunun tsitsilo i tanen lasi ti baptais raien.
3 Ba nonei e laba nena a provins i Judia me la pouts uana tara provins i Galili.
4 Kaba a maroro tega silaien e silaia i gusuna a provins i Samaria.
5 Ba nonei ena tukuna tara töa taun i Samaria te ngöeri Sikar i rehina a makumun tsiktsiki te halei e Jekop a pien i tanen e Josep.
6 A kioun ramun te hakahoein e Jekop i manasa e ka noa has.
E Iesu e gegesi koru mei a toutatala a ngahangaha i tanen,
ba nonei ena gumna i rehina a kioun ramun tara pal söasa.
7-8 U katunun tsitsilo i tanen ina hol lan tatsi kannou i taun.
Ba töa taholuna i Samaria e la nama tegomi osul menaien tatsi ramun.
Be Iesu e poeiena i tanen,
“Hale mei lia tatsi ramun ego uei lia.”
9 Ba tahol e asingoto koruna me poeiena i tanen,
“I me te kato koru uanen balö te rangate milia tu ramun?
Alö a toun Jiu na lia a taholuna i Samaria.”
(Nonei e mar ranga uu teka,
taraha u Jiu ima ngil rai a tei Samaria.
Na u Jiu mera tei Samaria ima hia lulu nai a manka i taren.)
10 Be Iesu e ranga palise nen me poeiena,
“Alö ema atei silemi a ka a niga te ngilin hala nanei lö e Sunahan na esi te rangate neilö tatsi ramun.
Alö sanena te atei sile moulia,
balö te tatei rangata nem tatsi ramun i tar,
balia te hale goi lö u ramununa tara nitöatöa!”
11 Ba tahol e poeiena i tanen,
“A tsi tsunono,
alö ema ka memi ta kaan osul na kioun ramun teka e tsiruku koruna.
Ime te lue moa lö nonei u ramununa tara nitöatöa teka?
12 Alö e pan bala nem e tuburara e Jekop,
te hala railam a kioun ramun teka,
na nonei na galapien na u sipsip na u bulmakau i tanen i uaua hobotoia tara kioun ramun teka?”
13 Be Iesu e ranga palise nen me poeiena,
“A katuun te ua noua turu ramun teka ena maka lel nou.
14 Kaba a katuun te ua noua turu ramun te hala nagou lia ema antunan maka lel noi.
Taraha,
u ramun te hale gouien lia e here noi a kioun ramun i peisanen,
te bututu sei nitöa menou a nitöatöa te ka nitöana.”
15 Ba tahol e poeiena,
“A tsi tsunono halei meilia nonei u ramun teka balia tema tatei maka lel goi,
ba tema tatei la hiton gumei romana teka tegomi osul ramun uu lia.”
16 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Alö gona ngöema a tson i tamölö ba limiou te lapouts uamuma i teka.”
17 Ba tahol e poeiena i tanen,
“Alia u möa ta tson.”
Be Iesu e poeiena,
“Alö e ranga hamana nitoam te pei mena milö alö u möa ta tson.
18 Alö u hitöl mei a tolima a tson,
na a tson te ka gono memölö tara pöata teka ema tson hamana uanei i tamölö.
Alö e ranga hamanam.”
19 Ba tahol e asingoto koruna me poeiena,
“Aa,
alia e tara talagu,
alö banei a propet.
20 U tubumulam i hatsunoneia e Sunahan turu pokus te ka nama ili.
Kaba alimiou u Jiu te peimiou u katuun egina hatsunoneia e Sunahan i Jerusalem.”
21 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Hengo,
a pöata e la nama ba u katuun tema antunan hatsunone roi e Sunahan turu pokus,
na i Jerusalem.
E möa.
22 Alimiou ema atei silemi a ka te hatsunonei mi limiou.
Kaba alam e atei silem a ka te hatsunonei mulam.
Taraha,
a katuun te lu pouts mera nei u katuun tere Sunahan e butu sila nama turu Jiu.
23 Kaba a pöata e la nama na e tuku hakapa has ba u katuun hamana tere Sunahan te hatsunoneriou e Tamarara turu namnamei na tara nimana i tuinen.
E Sunahan e sakiena a mar katuun teka tego hatsunono uu i tanen.
24 E Sunahan u Namnamei,
na katuun te singo uana i tanen ego singo hamana koruia i tuinen.”
25 Ba tahol e poeiena i tanen,
“Alia e atei silegu e Mesaia e la nama romana,
a katuun te ngöeri e Kristo.
Pöata te butu nen romana ba nonei te hatei ranoira a mamanaka hoboto.”
26 Be Iesu e poeiena,
“Alia nonei e Mesaia te ranga gono memölö.”
27 Nonei tara pöata teka ba u katunun tsitsilo tere Iesu te tukur,
nori i asingoto koru ni te ranga gono menai e Iesu a tahol.
Kaba nori ima rangateien,
“Aha te ranga gono sil memi lö a tahol teka,
na aha te ranga nami limiou?”
28-29 Ba tahol e laba nena a tabelin osul ramun i tanen me lapouts uana tara taun mena hatei rena u katuun,
“Alimiou go la muma.
Mi tareiam a katuun te hatei lalei lia a mamanaka hoboto tu kati lia i manasa.
Nonei romana e Mesaia,
a katuun te hahalose rara?”
30 Ba u katuun e laba neruma a taun me la uarima tere Iesu.
31 Nonei tara pöata teka u katunun tsitsilo i tahulei e Iesu ega nou tatsi kannou.
32 Be Iesu e poeiena i taren,
“E möa.
Alia e ka megu a kannou tema atei sile milimiou.”
33 Ba u katunun tsitsilo i tanen e hiarangrangatar me poeier,
“Ta katuun toum romana e hale laleien ta kannou?”
34 Be Iesu e ranga uana i taren me poeiena,
“Alia e kato begu a toukui tere Sunahan te tula na moulia,
e antunana tena kapa nen.
Nonei a kannou i tar teka.
35 Alimiou e pei miou,
‘A tohats patu a tsihou ba pöatan hamuna.’
Kaba lia e hatei ragou limiou,
hula taraiam bate tara haniga miou bate tare hase miou temar tangoho hoboto uana a kui.
36-37 A katuun te harengena a kui e lu taleiena a hihol i tanen na e lu gögono sil hase nei a kannou,
a kannouna tara nitöatöa teka nitöana.
Ba u katunun leba na u katunun harenge te sasaala hobotor te lu mena rien a hihol.
Ba u raranga ti halani te butu hamana talana.
‘A töa katuun ena lebaleba nou ba tai tena harenge nou.’
38 Alia e tula sil ragou ii limiou tegona gono mera mumei limiou u katuun te katsin hamana uar i tar.
A palair u katuun i hala mam raien u raranga tere Sunahan,
na limiou ena kato halesalemou u raranga tere Sunahan ba nori te tatei hamana hanigar.”
39 A parpara a katununa tara taun i Samaria i hamanaia tere Iesu,
taraha a tahol e hatei raien me poeiena,
“Nonei e hatei namei lia a mamanaka hoboto tu kati lia i manasa.”
40 Ba u katunura i Samaria emi butu ria tere Iesu,
me rangate ren tego gamon ka buaien.
Ba nonei e ka gono mera nen u huol u lan.
41 A pal para koru i hamana lel ia tere Iesu ti hengo menaien u raranga i tanen.
42 Ba nori e hateier nonei a tahol me poeier,
“Alam u tanian hamana uu tere Iesu tu hengo menai lam u ranga i tamölö.
Kaba,
alam e hamana koru lel talam,
taraha alam e hengo peisa tala mula,
na lam e atei sil hamana koru talem,
nonei koru a katuun teka ti hala sile mei tegomi luba menaien a man markato a man omi turu katunura i puta.”
E Iesu e kato haniga poutsi a töa pien tson
43-44 U huol u lan e kapa be Iesu e laba nena a taun teka me lauana i Galili.
Nonei pouts has te ranga me poeiena,
“A propet tere Sunahan ema kamenei ta solo i han pouts i tanen.”
45 Kaba tara pöata te tukuien i Galili u katuun i sasaala koru meien,
taraha nori i la has ma tara kannouna turu Paska turu Jiu i Jerusalem,
na nori i tara hakapama tara man mirakol te katoemen tara pöata tara kannou.
46 Be Iesu e la pouts uana i Kena,
a taun i Galili te hapalise men u ramun mena butun uainina.
A pien tson tara tson tara gamman e kaia i Kapenium e ka mei a siki pan.
47 A pöata te hengo naien e Iesu e laba nema i Judia me tukuna i Galili,
ba nonei e lauana tere Iesu mena tahule nen tega la uaien i Kapenium batena kato haniga poutsena a pien i tanen,
taraha nonei e katsin mate.
48 Be Iesu e poeiena,
“Tema tare mia limiou tu mirakol,
alimiou ema hamana moui.”
49 Ba tson tara gamman e ranga hataatagina me poeiena,
“O Tsunono,
alö go la boroboroma.
A tsi pien i tar ena mots matena.”
50 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Kopis poutsula i han,
a pien i tamölö e töatöana na e niga poutsuna.”
A tson teka e hamana korui u raranga tere Iesu ba nonei e la poutsuna i han i tanen.
51 Pöata te la noua len,
ba u katunun kui i tanen e hitupali meren me poeier,
“A pien i tamölö e niga poutsuna.”
52 Ba nonei e rangata ranen,
“Saha pöata te tanian niga pouts meien?”
Ba nori e poeier,
“U hiski i tanen e tanian la puta tara 1 kilok i nolaha.”
53 Ba tson e atei soköna,
nonei lasi tara pöata teka te rangama e Iesu bate poeiena,
“A pien i tamölö e töatöana na e niga poutsuna.”
Ba nonei a tson na hun katuun hoboto i tanen e hamana uar tere Iesu.
54 Nonei u hahuoluna u mirakol te katoeia e Iesu tara provins i Galili i murina te laba namen i Judia.
