E Iesu na u toulanen
7
Ba i murinen be Iesu e hula lana iahana a provins i Galili.
Nonei ema ngilin lauai tara provins i Judia,
taraha a pal kapan turu Jiu i Judia i sake lan ta maroro tegi mar atung hamate sila menaien.
2 A pöata tara Kannouna tara Taluhu e sukusuku hamanasa.
Jewish leaders want to kill Jesus (Jon 7:1-24)
3 Ba u toulana e Iesu e poeier i tanen,
“La ban a han teka balö te lauam i Judia ba u katunun tsitsilo i tamölö te tatei tara haseier a man mirakol te katoe mölö,
4 taraha,
a katuun te ngilena u katuun hoboto egi atei sileien ema tatei kui momous nei.
Te antunan kato hamana namia lö a man mirakol,
ba lö te katoe men i matar u katuun hoboto!”
5 U toulana e Iesu i mar ranga uu teka,
taraha nori ima hamaneien.
6 Be Iesu e poeiena i taren,
“A pöata i tar ema butu noa nei,
kaba a mamana pöata a man pöata i tamilimiou.
7 U katuun i puta ema antunan omi rari limiou,
kaba nori e omie riou lia,
taraha alia e hatei ragien te omi uana a markato i taren.
8 La mula tara kannou.
Alia ema antunan la noagi tara kannou,
taraha a pöata i tar ema butu hakapa noa nei.”
9 Nonei e ranga hakapa uu teka ba nonei e gamon kana i Galili.
E Iesu e la uu tara kannouna tara man taluhu
10 Ba i murina ti la hakapaia u toulanen tara kannou,
be Iesu e la hasina.
Kaba nonei ema la silaia ti kaia u katuun.
E möa.
Nonei e tataala hamous koru.
11 U Jiu i sake la naien tara kannou me poeier,
“Ime te ka nen,
alimiou e tara hase mula e Iesu?”
12 Iahana u gonogono u katuun i hahasi sil hoboti e Iesu.
A palai i taren i pei,
“Nonei a katuun a niga,”
ba palai te poeier,
“E möa.
Nonei e gamo rena u katuun.”
13 U katuun ima ranga halakasa nai a solona e Iesu turu katuun hoboto taraha,
nori i matoutir a pal kapan turu Jiu.
14 A kannou e solon la hagusgusuna noa be Iesu e la uana tara Luman Lotu Pan ba nonei ena tanian hatuts rena u katuun.
15 A pal kapan turu Jiu i asingoto koruni a man ranga i tanen me poeier,
“Nonei e mar atei sil menanei a manka teka ime?
Nonei ima mala hatutse ii.”
16 Be Iesu e poeiena i taren,
“U hihatuts teka ema ka uanei i tar.
U hihatuts teka e la nama tere Sunahan,
nonei te hala na moulia.
17 A katuun te ngilin kukuteiena u raranga tere Sunahan e atei sil peise nou u hihatuts teka e la nama tere Sunahan tsi e la peisa nama i tar.
18 A katuun te ranga peisa mena u ngil i tanen e ngilin hapan nena a peisanen.
Kaba a katuun te ngilin hapan nena a katuun te haleie men,
e ranga hamanana,
nonei ema gamo nei.
19 E Mosis e hala rai limiou a man Lo tere Sunahan.
Kaba e möa ta töa i tamilimiou tega kukutie a man Lo teka.
Aha te sake silemi limiou ta maroro tego mar atung hamate memi limiou alia?”
20 Ba u katuun e ranga palise ren me poeier,
“Alö e momolö korum!
E möa ta katuun tega ngilin atung hamate naiou lö!”
21 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena,
“Alia u katoe u töa u mirakol ba limiou ema hanigami,
taraha alia u katoeien turu Lan u Göagono.
22 E Mosis e hala rai limiou a markato na te hapö uar naa limiou e katoemen turu lan u Göagono,
taraha a Lo tere Mosis e ranga nena a katuun ega katoe a ka teka,
noahasina te butunen turu Lan u Göagono.
(A markato teka e taniama turu tubumilimiou i mam tara pöata tere Mosis.)
23 Te butuna a pöatan hipö teka turu Lan u Göagono,
alimiou e kato noahase men,
taraha alimiou ema ngilin peko nami a man Lo tere Mosis.
Ge hana balimiou te raharahe moulia te kato haniga pouts menagi lia a tuenreina a katuun turu Lan u Göagono?
24 Alimiou goma onemi temar tara uana a katuun.
E möa.
Alimiou go oneiam a ka tara maroro a matskö.”
E Iesu nonei e Mesaia?
25 Ba palair u katuun ti kaia i Jerusalem e rangar me poeier,
“A katuun teka te ngilin atung hamate ner?
Jewish leaders try to arrest Jesus (Jon 7:25-53)
26 Tara!
Nonei e ka noa hasina na nonei e rangana turu katuun hoboto,
kaba pal kapan ema hapiou narien!
A pal kapan toum e atei siler nonei hamana e Mesaia,
a katuun te hopö kapiin e Sunahan?
27 Pöata tena la nama romana e Mesaia,
ara ema atei sile roi ime te lana men.”
28-29 Be Iesu e ranga hapan koru mena te hihatuts uen tara Luman Lotu Pan be poeiena,
“Alimiou e poe hamana korue miou alimiou e atei sile moulia na ime tu la malia?
Alia uma la peisa memei u ngil i tar,
kaba esi te haleie moulia te manana,
kaba limiou ma atei sile mien.
Alia e atei sil megien.
Taraha,
alia u lama i tanen na nonei e tula namoulia ba lia e laguma.”
30 Ba nori e pats pile kap naren,
kaba nori ima pile naien,
taraha a pöata i tanen e ka noana.
31 Kaba u katuun u parpara i hamanaia i tanen ba nori e poeier,
“Te la nama romana e Mesaia,
nonei e kato hase nou tu mirakol tu parpara bate kato salsaluhenou te markato uana a katuun teka?”
A pal kapan i torohanan pilein e Iesu
32 U Parasi i hengoen timar hahasi sil menai u katuun e Iesu,
ba nori na u tsunono pan turu lotu e tula rarima u polis tara Luman Lotu Pan egimi pile kap naien.
33 Be Iesu e poeiena turu katuun,
“Alia e gamon ka gono mera gou limiou,
balia te la pouts uagou tara han tu la ma lia.
34 Alimiou e sake mou lia romana,
kaba limiou ema sabie moi lia.
Na han tena ka goua lia,
alimiou ema antunan la uamoi i tanen.”
35 Ba pal kapan turu Jiu e hiarangrangatar me poeier,
“Ime te katsin la uana a katuun teka bara tema tatei sabie roien?
Nonei e katsin la toum uana turu Jiu te ka kalakala ria turu han i lehana batena hatuts ranoien na u katuun has tema Jiu ri.
36 I me temar mouna uana u ranga i tanen te poeiena,
‘Alimiou e lagi sakesake mou lia romana kaba limiou ema sabie moi lia,’
na ‘ime te la uagu lia,
alimiou ema antunan la mumei romana’?”
A ramun olo na tara nitöatöa
37 Turu lan te kapaia a kannou,
nonei u lan u kapan koru.
Ba e Iesu e tuoluna me ranga hapan koru uana turu katuun me poeiena,
“Te maka mia lö,
la uama i tar batemi uam.
38 Taraha,
u Buku u Göagono e poeiena a katuun te hamanana i tar e here noi a ramun te olona,
ba nonei te hala nena a nitöatöa turu katuun.”
39 E Iesu e rangein u Namnamei tere Sunahan tega hala nema e Sunahan turu katuun ti hamanaia tere Iesu.
Kaba e Sunahan ema hala noa namei u Namnamei i tanen,
taraha nonei ema hapan noe nei e Iesu i Kolö.
U katuun i hula hakatsin e Iesu
40 Pöata ti hengoeia u katuun u raranga teka ba palai e poeier,
“Nonei e Iesu,
a propet tega lama.”
41 Ba palai e poeier,
“Nonei e Mesaia.”
Kaba palai i poe,
“E Mesaia egoma la meia i Galili.
E möa.
42 U Buku u Göagono e poeiena e Mesaia ega tuhanaia tara pala tere Devit.
Nonei gi poseia i Betlehem,
a taun te kaia e Devit.”
43 Ba e ka tala mena u huol u ranga te lu kateir u katuun.
44 A palair u katuun i ngilin pile kap naien,
kaba e möa ta töa tega pile kap naien.
A pal kapan turu Jiu i hahamana
45 Ba u polis tara Luman Lotu Pan e la pouts uar turu pris pan na u Parasi,
ba nori e rangata raier u polis me poeier,
“Aha tema lu memu mei limiou e Iesu?”
46 Ba u polis e poeier,
“E möa ta katuun tega mar ranga uu temar ranga uana a katuun teka.”
47 Ba u Parasi e poeier,
“Nonei e gamo ranamou limiou?
48 E möa ta töa tara pal kapan tsi ta töa turu Parasi ega hamana uu i tanen.
49 Kaba u katuun te hamana uar i tanen,
nori e tutu ba ner a man Lo tere Mosis.
E Sunahan e hahuna ranouen romana.”
50-51 Be Nikodemus a töa Parasi,
tena tara has bi e Iesu e rangata ranen,
“A Lo i tarara e poeiena ara gima hala pinopino nai a nihahuna tara katuun.
Aragi hengo mam buia i tanen bara te atei silera aha koru te katoeien.”
52-53 Ba nori e rangate ren,
“Alö a toun Galili has?
Na taratara hanigei u Buku u Göagono balö te tara peisa mou,
e möa ta propet ga butuma i Galili.”
Ba u katuun e taker me la kalakalar.