A pala tere Iesu i hahamana naien
6
E Iesu na u katunun tsitsilo i tanen i la ban a han teka me la pouts uaier i Nasaret a han te roron kaien.
2 Na turu Lan u Göagono nonei e tanian hihatutsia tara luman lotu.
U katuun u parpara ti kaia tara luma teka i hengoeien me asingoto korur.
Ba u katuun e hiarangrangatar,
“Ime te lueien a man raranga teka?
Na a saha mar niatei teka ti haleien?
Na ime te markato mena neien a man mirakol teka?
3 Nonei a kapenta,
a pien tson tere Maria.
Na u toulanen ere Jemis mere Josep ne Judas ne Saimon,
na u hahinanen e ka has ria i gusu rara teka.”
Ba nori e raharahe ren.
4 Be Iesu e poeiena i taren,
“A propet tere Sunahan e hatsunone ria turu han hoboto.
Kaba tara han na u katuun pouts i tanen,
nonei ema hatsunoneri.”
5 Na nonei ema antunanei tego kato menaien tu mirakol tu para i han teka,
kaba nonei e hatakopi a limanen tara man töa man katuun ti ka mei a man siki me kato haniga pouts ranen.
6 Ba nonei e asingoto koru nena ti hahamana uaien.
Be Iesu e hula la na tara man han te hihatuts uaien turu katuun.
E Iesu e tular u katunun tsitsilo
7-9 Be Iesu e ngö rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen me tula ranen,
a man huol tara man töa man makum.
Ba nonei e hala raneien a nitagala tegi tsuga ba meraien u liliahanei.
Ba nonei e poeiena i taren,
“Möa tu söati ta ka tara nilala i tamilimiou.
E möa has tu söateiam ta kannou na ta pora na ta moni.
Kaba limiou e tatei luemiou u tukana,
na e tatei hasogemiou u sendol na u töa puku u hasobö u ngahangaha.
10 Na pöata te butu mia limiou tara töa taun,
ka mia tara töa luma puku e antunana te laba namia limiou a taun teka.
11 Tema las hagum rarien limiou tsi tema hengo rarien limiou,
ba limiou te tatei laba namiou a taun i taren bate tohu ba namiou u köahu i pitpitana moumilimiou.
A ka teka e haröto nanou te raharaha mera neien e Sunahan.”
12 Ba maloto na huol a katunun tsitsilo e lar mena hahatei ner tegi palis menai u katuun a man markato a man omi i taren.
13 Nori i tsuga bar u liliahanei u para me sahi has naier u uapi turu katuun u parpara ti kamei a siki ba nori e niga poutsur.
A tou mate tere Jon
14 E King Herot e hengoein a manka teka,
taraha u han hoboto i habulunganein e Iesu.
A palair u katuun i pei,
“A katuun teka nonei e Jon te baptaisir u katuun,
nonei e töatöa poutsuma,
te ka sila menen a nitagala te kato meneien a man markato teka.”
15 Ba palai te poeier,
“Nonei e Ilaitsa.”
Ba palai lel te poeier,
“Nonei a töa tara man propetina i manasa.”
16 A pöata te hengoneia e Herot a manka te katoe e Iesu ba nonei e poeiena,
“Nonei e Jon ti ngats pagoti lia e töatöa pouts lelima.”
E Herot emar atung hamate menai e Jon teka
17-18 A ka teka e butu silaia te tölo menai e Herot e Herodias a tahol tere toulanen e Pilip.
Be Jon a tsonun baptais e ranga mena e Herot,
“Ema matskö nei te tölo mena milö a hahagono i tamölö.”
E Herot ema hanigei e Jon ba nonei e hangö nena e Jon ba u katuun i tanen ena pile kap naren mena hake rien tara karabus.
19 E Herodias e ngil hasi e Jon egi ngats hamati,
kaba ema antuna ii taraha,
20 e Herot e matouti e Jon,
na e atei sil e Jon a katuun a niga koru.
Pöata te hengoeia e Herot a man raranga tere Jon ba nonei e toku koruna,
kaba nonei e ngilin hengo noa laseien.
21 A pöata e butu hakapa turu lan te hakats naia e Herot u lan ti posa meien.
E Herot e katoe a pannen a kannou me hangö rena u katuun pan tara gamman i tanen na u kapten pan turu soldia i tanen na pal kapanira i Galili.
22 Pöata te tasuma a pien tahol tere Herodias memi sanina,
be Herot nu katuun ti ka gono meien tara kannou e sasaala korur.
Be Herot e poeiena tara pien tahol teka,
“Rangate mei lia ta ka ba lia te hale goien lö.”
23 Ba nonei e ranga mena a pien tahol teka,
“E mana nitöana tere Sunahan iasa koru alia e ranga hamana megou lö,
a saha ka te rangata namou lö alia e hale goien lö,
alia e antunan hala hase goilö a hapalana u tsiktsiki te kana tara nipepeito i tar!”
24 Ba pien tahol teka e lakasana mena rangatena e tsinanen me poeiena,
“Ta saha taka tegona hateien lia?”
Be tsinanen e poeiena,
“A bakuna e Jon a tsonun baptais!”
25 Ba pien tahol teka e hasesei pouts uana tere Herot mena poeiena i tanen,
“Alia e ngilegu alö ego hakema a bakuna e Jon a Tsonun Baptais tara pelete batemi hale mien lia.”
26 E Herot e taatagi koru,
kaba ema antunan palis pouts nai u ranga te katoeien tara pien tahol,
taraha nonei e ranga hamana hakapaia i matar u katuun ti nou gono meien.
27 Ba nonei e tahuleiena a töa tsonun taratarakap turu soldia egona söatema a bakuna e Jon.
Ba tsonun taratarakap teka e lauana tara luman karabus mena ngats pagotena a bakuna e Jon.
28 Ba nonei e söata poutse namen tara pelete memi hale neien a pien tahol ba pien tahol teka ena hale neien e tsinanen.
29 Ba u katunun tsitsilo tere Jon e hengo ner a ka teka memi söater a tuenreina e Jon mena hahonge rien tara kioun mate.
E Iesu e hanouri u 5,000 tara katuun
30 U aposol i kopis pouts uama tere Iesu memi hatei rien a manka ti katoe men na manka ti hihatuts namen.
31 Kaba e kamei u katuun u parpara koru ti la nitöa uama tere Iesu ba nonei nu aposol i tanen te möar ta pöatan nou i taren.
Ba nonei e poeiena i taren,
“Aragi la pepeisa uu ta makum ta ski ba limiou te tatei na gamon husa bumiou.”
32 Ba nori pepeisa gono mei e Iesu e osa ria tara tolaala me la uaier tara töa makum a ski.
33 Kaba u katuun u parpara i marei raien ti la uaien,
ba u katuun turu han hoboto e pipiata mam uaier tara makumun han tegina hasungien.
34 Pöata te koul banaia e Iesu a tolaala ba nonei e tara rena u katuun u parpara koru teka.
Ba nonei e taatagi koru ranen,
taraha nori i here ii u sipsip ti möa ta katunun taratarakap i taren.
Ba nonei e tanian hatuts raneien a ka a parpara.
35 A ka e sukusukun lahibong ba u katunun tsitsilo e la uarima i tanen me poeier,
“A ka e lahibong hamanasana kaba e möa ta han tara makum teka.
36 Hala bar u katuun ba nori te la uaier turu han te sukusukuna ba tena holer ta tsi kannou i taren.”
37 Be Iesu e ranga palis ranen,
“Alimiou go hala ramien ta kannou tegi noueien.”
Ba nori e rangatar,
“Alö e ngilem alam gona hol ta beret e antunana tara 200 denarius te popona tara hihol turu 200 u lan bate hanou rarien?”
38 Be Iesu e rangata ranen,
“Lahisa beret te ka memi limiou?
Laiam batena tara muma.”
Pöata ti sabe men u beret ba nori emi hateie ren,
“Alam e kamem a tolima a beret na huol a iena puku.”
39 Be Iesu e ranga merena u katunun tsitsilo i tanen egi hagum kalakala raia u katuun tara mats tötöa mats makum turu garas.
40 Bu katuun e hagum ria tara matsi hagum.
U töa u hagum e antunaia tara 50 a katuun,
na u tana u hagum e antunaia tara 100 a katuun,
bate kato talasina.
41 Be Iesu e luena a tolima a beret na huol a iena me tara sei uana i Kolö me haniga uana tere Sunahan.
Ba nonei e posepose iena u beret me hala ranei ien u katunun tsitsilo i tanen egi molamola raien u katuun.
Ba nonei e molamola haseiena a huol a iena i taren hoboto.
42 Bu katuun hoboto e nour me masulur.
43 Bu katunun tsitsilo e goneier a man makumun beret na iena ti masul ba naien me antunana tara maloto na huol a kalobaka a saputu.
44 A pal tson ti noui a beret,
i antunaia turu 5,000.
E Iesu e tataalaia i ieluna u ramun
45 Be Iesu e hosa rena u katunun tsitsilo i tanen tara tolaala ba nori e la mam banaren i Betsaida i hapalana a ramun a perperere.
Ba nonei te hala kalakala buraiena u katuun.
46 Pöata te hala hakapa raien u katuun ba nonei e kete uana turu pokus tegona singo uaien tere Sunahan.
47 A ka e bong hakapa na tolaala e kaia i gusuna a ramun be Iesu te ka pepeisana turu tsiktsiki.
48 Ba nonei e tarena u katunun tsitsilo i tanen i lagi susua mei a lomolomo.
Ba tara sukusukuna lunlan ba nonei e la uana i taren me tataala silana i ieluna u ramun.
Ba nonei e katsin la karasa ranen.
49 Kaba pöata ti tareien e Iesu te tataala uaien turu ramun ba nori e hanei naren me poeier,
“A liliahanei!”
50 Nori hoboto i tareien ba nori e matout korur.
Be Iesu e ranga mera nen,
“Ma matoutmi.
Alia ba.”
51 Ba nonei e osa gono mera nen tara tolaala ba lomolomo e selohona.
U katunun tsitsilo i hatutu koru.
52 Nori ima atei sil haniga koruei ime temar mouna uu mirakol te kato e Iesu tara beret.
Nori i tutu koru ban a ka teka.
E Iesu e la uu i Genesaret
53 Nori i arohi a ramun a perperere mena hasung ria tara han i Genesaret.
54 Pöata ti koul ba naien a tolaala ba u katuun e mareier e Iesu.
55 Ba nori e hula piata uaier turu luma hoboto me söata rarima u katuun ti ka mei a siki.
Nori i söata rameien a man pöapöa me la mera rien tara makum ti hengo naien tegomi kaia e Iesu.
56 Ba tara mamana makum te la uu e Iesu,
tara man taun na turu han pan na tara man han a man tetenei,
ba u katuun te söata rarima u katuun ti ka mei a man siki bate la mera rimeien tara man makumun gono.
Ba nori e singo hataatagi ria i tanen tegi hasebele tuun uaien i runguna u hasobö i tanen.
Na u katuun hoboto ti sebeleien i niga pouts.
