A liliahanei e sei a katuun
5
Nori i la hakapa uama i hapalana Ramun i Galili tara han ti kaia a hun katuun ti ngörai u Gerasin.
2 Ba pöata te koulma e Iesu turu bout ba nonei e hitupali gono mena a katuun te kamei u liliahanei u omi,
e lama i kiou tegomi tara menaien e Iesu.
3 A katuun teka e roron kakaia i kahokahoa na u katuun ima antunan kits naien a tsien.
4 Tara man pöata ti kits kakap naia man limanen a tsien na man mounen a aien,
nonei e roron kato kotsi a tsien bate singata pus nena a aien.
Nonei e tagala koru na e möa ta katuun tego antunaia i tanen.
5 Tara mamana pöata tara lan na bong,
nonei e kaia i kahokaho na tara pokus bate ku hohomina bate ngatse nei a peisanen a hatu.
6 Pöata te tareien e Iesu ba nonei e piata nama memi hatukununa i matana e Iesu.
7 Ba nonei e ku hapanina me poeiena,
“O Iesu,
a Pien Tson tere Sunahan Iasa Koru,
alö e katsin he mi lia?
Alia e singo hataatagi koru gia i tamölö i matana e Sunahan,
alö goma hahune ii lia.”
8 Nonei e markato uu teka taraha e Iesu e ranga hakapa meien,
“Koul ba naiam a katuun teka.”
9 Be Iesu e rangate nen,
“A solo mölö esi?”
Ba nonei e ranga palisenen,
“A solor e Ami,
taraha alam e param.”
10 Ba nonei e singo hatagalana tere Iesu egoma tsuga ba merai u liliahanei u omi tara han teka.
11 A töa heis poum pan i nouia i rehina u pokus i sukusuku.
12 Ba u liliahanei teka e singo ria tere Iesu me poeier,
“Alö go hala meraia lam turu poum ba lam tena sei mia i taren.”
13 Ba nonei e hanigana.
Ba u liliahanei e koul ba ner a katuun teka mena sei ria turu poum.
Na heis poum teka,
e antunaia turu 2,000 tara poum,
e piata hoboto uaier turu uarahana mena kurapa hoboto ria tara ramun me ruku hakapar.
14 Ba u katunun taratarakap turu poum e busur mena habulungana naria a ka te butu i taun na turu han i sukusuku,
ba u katuun emi tarer a ka te butu hakapa.
15 Pöata ti butuien tere Iesu ba nori e tarer a katuun te kamei a liliahanei e gum bate kamena u hasobö na u hakhakats i tanen e niga pouts.
Ba nori e matoutur.
16 U katuun ti tarei a ka teka i hatei ra ii u katuun a ka te butuia tara katuun te kamei a liliahanei na turu poum has.
17 Ba nori e tahuler e Iesu ego la ban a han i taren.
18 A pöata te osa poutsia e Iesu tara tolaala ba katuun te kamei a liliahanei e singo hatagalana tere Iesu ego la gono meien.
19 Kaba e Iesu e pei i tanen,
“Emoa,
alö go la pouts uu i han tara hun katuun i tamölö ba lö tena rarare bera mien a mamanaka te katoe lala a Tsunono i tamölö na temar taatagi has mena meien lö.”
20 Ba katuun teka e lauana tara man han iahana provins i Dikapolis (a solo teka e poeiena a Maloto a Taun).
Ba nonei ena habulungana nena a ka te kato beien e Iesu.
Ba u katuun hoboto e asingoto korur.
A pien tahol tere Jairas, na tahol te hasebeleia turu hasobö tere Iesu
21 E Iesu e osa ia turu bout me aroho pouts uana i hapalana ramun.
Pöata ti sung ien,
ba u katuun u parpara koru e gono hahise ren.
22 Ba töa tsonun pepeitokap tara luman lotu e la nama,
a solonen e Jairas.
A pöata te tareien e Iesu ba nonei e hatukununa.
23 Ba nonei e singo hataatagi koruna i tanen me poeiena,
“A tsi pien tahol i tar e katsin matena.
Alö go lama batemi kato haniga poutsemen ba nonei te töatöa poutsuna.”
24 Be Iesu e la gono menen.
U katuun u parpara koru ti kukuteien i hia songosongo tuun uu i tanen.
25 A töa tahol e kaia i gusuren e posa nitöani u rahatsing e antuna ia turu maloto na u huol u hiningal.
26 Nonei e tari a parpara a dokta na e hol has raien a moni pan koru,
kaba a siki i tanen ema kapa ii.
E pan susul hasoala.
27 Nonei e hengoein e Iesu ba nonei e kukutie nen i gusura u katuun ti la gono meien ba nonei e sebelena u hasobö tere Iesu.
28 Taraha nonei e mar hakats uu teka,
“Te sebele tuun goua lia turu hasobö i tanen ba lia te niga pouts gou.”
29 Ba u rahatsing e kapa nitöana ba nonei e hasagoho haniga poutsuna
30 Be Iesu e hasagohena a nitagala i peisanen e koul puta ba nonei e habirits na i gusur u katuun me poeiena,
“Esi te sebele lala turu hasobö i tar?”
31 Ba u katunun tsitsilo i tanen e poeier,
“Alö e tarem u katuun e hia sösongo tuun ria i tamölö.
E hana balö te rangata nem,
esi te sebele lalou lia?”
32 Kaba e Iesu e hula tara sakesake lani esi nonei te sebeleien.
33 Ba tahol e atei sil a ka te butuia i tanen ba nonei e toltololo koru mena a nimatout mena hatukunna i matana e Iesu me hatei neien a mamanaka hoboto te butu.
34 Be Iesu e poeiena i tanen,
“A tsi tahol,
a nihamana i tamölö e kato haniga poutse lalou lö.
La talala,
na torimölö e tatei tagolala poutsuna.
A siki i tamölö e kapa.”
35 Pöata te ranga noaia e Iesu,
ba u katunun sösöata ranga e la rima i luma tere Jairas memi hateie ren,
“A pien tahol i tamölö e mate hakapa lala.
Alö goma hakui lele ii a Tson Hihatuts.”
36 E Iesu e hengo raien kaba nonei e poe tere Jairas,
“Alö goma matout ii.
Alö go hamana tuun lasi.”
37 Ba nonei e hapiou rena u katuun hoboto egima la gono meien.
Kaba ere Pita mere Jemis ne toulanen e Jon nori puku lasi ti la gono meien.
38 Pöata ti tukuien tara han tara tson mammam tara luman lotu,
be Iesu e tarena u katuun ti geta hapara bate tabe hobotor.
39 Ba nonei e tasuna mena rangatana,
“Aha te geta sile milimiou bate tabe miou?
A pien ema mate nei.
Nonei e soho tununa.”
40 Ba nori e golgol sileren ba nonei e tsuga halakasa ranen.
Be Iesu e luena e tamana a pien ne tsinanen na topisa katunun tsitsilo i tanen me la gono mera nen tara makum te opöia a pien tahol.
41 Ba nonei ena pilena i limanen me poeiena i tanen,
“Talita kum.”
U ranga teka e poeiena,
“A tsi pien tahol,
takei.”
