E Satan e torohani e Iesu
4
E Iesu e saputu mei u Namnamei u Göagono tere Sunahan me laba nena i Jodan.
Ba u Namnamei tere Sunahan e peigi mena neien tara makum a palaka.
Luk 4:1-30
2 E Iesu e kaia tara makum a palaka u tohats u maloto u lan te torohaneien e Satan.
Tara pöata teka e Iesu ema nou ii,
ba nonei e bes koruna.
3 Be Satan e poeiena i tanen,
“Tego Pien uu lö tere Sunahan,
alö go ranga ba marats teka te palis uana tara beret!”
4 Be Iesu e ranga palise nen me poeiena,
“I koloto has naia turu Buku u Göagono,
‘A beret peisa ema antunan hala nanei a nitöatöa tara katuun.’”
5 Be Satan e la sei menen,
ba nonei tara tsi pöata puku noahas teka ba man han hoboto i puta te butuna ba nonei e haröteneien e Iesu.
6 Be Satan e poeiena i tanen,
“Alia e hale goui lö a nitagala balö te pan na mou u han hoboto teka,
na manka man niga iaharen.
A manka hoboto teka i halei lia.
Na te ngilin hala nagien lia tara töa katuun,
ba lia te tatei hala nagen.
7 Te hatukun moa lö i matar bate hatsunone moulia,
ba manka hoboto teka te ka uanou i tamölö!”
8 Be Iesu e ranga palise nen me poeiena,
“I koloto hasiin,
‘Alö go hatsunono uu tere Sunahan.
Nonei a Tsunono pan i tamölö,
na nonei puku lahas a töa tego hengoei lö.’”
9 Be Satan e lu mena neien i Jerusalem me hatuole nen iasa koru i pungana tara Luman Lotu Pan me poeiena i tanen,
“Tego Pien uu lö tere Sunahan,
kurapa uu i puta.
10 Taraha?
I kolotein:
‘E Sunahan e ranga mera nou u angelo i tanen
tegi tara kap haniga menaien lö.
11 Ba nori te toule riou lö,
ba lö tema tatei tuhamate nanoui turu hatu.’”
12 Be Iesu e ranga palise nen,
“U Buku u Göagono e pei hasena,
‘Alö goma tatei torohane ii e Sunahan.
Nonei a Tsunono i tamölö.’”
13 Ba pöata te torohana hakapeia e Satan e Iesu u mamana u mar torohana,
ba nonei e laba nena e Iesu me hahalosena a tana pöata.
E Iesu e hatanieia a toukui i tanen i Galili
14 E Iesu e kopis pouts uu tara provins i Galili na nitagala turu Namnamei u Göagono e kaia i tanen.
U katuun turu han hoboto ti sukusuku i hengo naien.
15 Ba nonei e hihatutsna tara man luman lotu turu Jiu,
ba u katuun hoboto e soloseie ren.
U katunura i Nasaret i tori tsugani e Iesu
16 E Iesu e la uu i Nasaret,
a taun te pan ien.
Ba turu Lan u Göagono turu Jiu nonei e la uu i luman lotu,
te roron markato uaien.
Ba nonei e tuol silena tego rit menaien u Buku u Göagono.
17 Ba nori e halerien u buku tere Aisaia,
a propet.
Ba nonei e palatena u buku me sabiena a makum temar ranga uana teka,
18 “U Namnamei tara Tsunono e kana i tar.
Nonei e hopö kap naiou lia
tego hahatei menai lia u Bulungana u Niga turu katuun ti möa ta ka.
Nonei e hala namou lia tegomi habulungana menai lia u mar raranga teka:
U katuun ti kitsir ena purese rariou,
na u katuun u kiou e tatei tara pouts riou.
Nonei e hala namou lia tegomi taguhu merai lia u katuun te tori tiamar.
Taraha?
Nori e pita puta rer.
19 Nonei e hala namou lia tegomi habulungana menai lia
a pöata tego lu pouts merai a Tsunono u katuun i tanen.”
20 Be Iesu e hakopo poutsena u buku me hala pouts nanen tara katunun taratarakap mena gumuna.
Ba u katuun i luman lotu e tara hoboto uaier i tanen.
21 Ba nonei e tanian rangana i taren me poeiena,
“U raranga tere Sunahan te hengoe mula limiou e butu hamana lala i romana!”
22 Ba nori e ranga haniga naren me asingoto koru ner u raranga u niga te katoeien.
Ba nori e poeier,
“Nonei a pien tere Josep,
tsime?”
23 Ba nonei e poeiena i taren,
“Alia e atei silegu alimiou e katoe mou u rangan haharuei teka i tar,
‘O dokta,
alö go kato haniga poutsi a peisamölö.’
Na limiou emar ranga has uamou teka i tar:
‘Alam u hengoin alö u katoe a man mirakol i Kapenium.
E hana ba lö tema kato hasemi a man mirakol tara han pouts i tamulö?’”
24 Be Iesu e pei hasena,
“Alia e ranga hamana koru gia i tamilimiou,
u katuun tara han tara propet ema hanige rien.
25 Hengoiam.
I manasa tara pöata tere Ilaitsa a propet,
u amoaba i gonoia i Israel,
tara pöata te möaia ta langits turu topisa u hiningal na tönomo a tsihou,
na bes pan koru e butuia tara mamana han.
26 Kaba e Sunahan ema hala menai e Ilaitsa ta töa turu amoaba ra i Israel.
E möa.
Nonei ena taguhu lasi a töa amoaba na i Sarepat,
tara pal han i Saidon,
tara pala tema Jiu ri.
27 Na tara pöata tere Ilaisa,
a tana propet has,
u toba i gonoia i Israel.
Kaba e möa noa has ta töa i taren tegi kato haniga poutsi.
E Neaman puku lasi na i Siria,
tara pala tema Jiu ri.”
28 U katuun hoboto ti kaia tara luman lotu i raharaha koru ti hengo menaien u ranga teka.
29 Ba nori e takei seir me las tsibil ba naria e Iesu tara taun,
me lu mena rien ieluna u pokus ti kuieia a taun i taren tegina ba hakurapa menaien turu uarahana.
30 Kaba nonei e lakasa silaia i gusur u katuun me la halhal ba ranen.
A liliahanei a omi e kaia tara katuun
31 Be Iesu e la uana i Kapenium,
a taun i Galili,
me hihatuts na turu katuun turu Lan u Göagono turu Jiu.
Luk 4:31-44
32 Ba nori e asingoto ner u hihatuts i tanen.
Taraha?
U raranga i tanen e ka mei a nitagala.
33-34 A töa katuun te ka mei a liliahanei a omi i peisanen e kaia tara luman lotu.
Ba nonei e ku hohomi hapan koruna me poeiena,
“Pua!
O Iesu na i Nasaret,
alö banei go haka ba raiou lam!
Alö emi katsin kato homi ramou lam!
Alia e atei silegu alö a Katuun a Göagono tere Sunahan!”
35 Be Iesu e ranga mena a liliahanei,
“Kakamoto,
ba lö te lakasa ba nem a katuun!”
Ba liliahanei e lapo ba nena a katuun i puta i mataren hoboto,
me lakasa ba nanen,
nonei ema kato homi haseien.
36 Ba u katuun hoboto e asingotor me hiararangar,
“U saha u mar raranga teka?
Nonei e tatei hala nena u raranga u mal u tagala turu liliahanei u omi,
ba nori te hengoe ren bate lakasa ba ner a katuun!”
37 Ba u bulungana te hatein a manka te katoe e Iesu te taala hamanasa uana tara mamana han i rehina i Kapenium.
E Iesu e kato haniga poutsir a katuun a parpara
38 Be Iesu e laba nena a luman lotu me la uana tara han tere Saimon.
A halis a tahol tere Saimon e opö mei a peisanen e hiski koru,
ba nori e hatei rien e Iesu.
39 Ba nonei ena tuolna i rehina inana i tanen,
me abisena u hiski i peisana a tahol.
Ba u hiski e laba nanen,
ba nonei tara tsi pöata puku noahas teka ba tahol e takeina me hanou ranen.
40 I murina te tsirukuia a pitala bu katuun hoboto,
a pala i taren ti ka mei a saha mar siki e la mera rimei tere Iesu.
Ba nonei e hatakopena a limanen i taren hoboto a man tötöa me kato haniga pouts hoboto ranen.
41 A man liliahanei a man omi i lakasa ba hasir u katuun u parpara,
me ku hohomir me poeier tere Iesu,
“Alö a Pien Tson tere Sunahan!”
Be Iesu e ranga hatagala mera nen me hapiou nena tegima tatei ranga uaien.
Taraha?
Nori i atei sil nonei e Mesaia.
E Iesu e hihatutsia i Judia
42 Tara lunlan be Iesu e laba nena a taun me la uana tara töa makum a ski.
Ba u katuun e sake ren,
mena sabieren ba nori e torohanan hapiou naren tegoma la lel uaien.
43 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alia gona hihatuts has naia u Bulungana u Niga tara Nipepeito tere Sunahan tara palair a man taun.
Taraha?
Nonei a ka te hala sile mei lia e Sunahan tegomi kati lia.”
44 Be Iesu e hihatuts lana tara man luman lotu i Judia.