U hihatuts turu katuun pan
7
U Parasi na u palair u tson hihatuts tara Lo ti lama i Jerusalem i gonogono hahisi e Iesu.
3 U Parasi na u Jiu hoboto ema tatei nou mamri e antunana te galuse rien a limaren,
a markato ti roron kukute u tuburen.
Nori ema tatei nou mamri tema galus noe rien a limaren temar ranga uana a lo turu tuburen.
4 Nori ema antunan a nou haseri a kannou te lue rima tara töana e antunana te galuse rien.
Na e ka has mena a palaina man markato a man para te kukute ren,
a markato te galus haniga menari a pelete na kap na sosopene na ketol.
5 Ba u Parasi nu tson hihatuts tara Lo e rangateier e Iesu me poeier,
“Taraha ba u katunun tsitsilo i tamölö tema kukutieri u hihatuts turu tuburara bate nou mer u lima u korkoriana?”
6 Be Iesu e ranga palis ranen,
“E Aisaia e ranga hamana sil raiou limiou i manasa,
alimiou u katuun u gamogamo me mar koloto uana teka,
‘U katuun teka e hatsunono meri lia u ranga tuun i taren,
kaba a toriren e lehana ba nanou lia.
7 Nori e mastein hatsunone riou lia,
bate hihatuts ner a man markato turu katuun tuun,
bate poeier nonei a man markato tere Sunahan.’b
8 “Alimiou e hapolasa ba namiou u raranga tere Sunahan bate pile kap namiou a markato turu katuun tuun.”
9 Ba nonei e poeiena i taren,
“Alimiou e rama nemiou a man raranga tere Sunahan bate pile kap namiou a man markato i tamilimiou.
10 E Mosis e poei,
‘Hapaneiam e tamamilimiou ne tsinamilimiou,’
me pei hasena,
‘A katuun te ranga homi nena e tamanen tsi e tsinanen egi atung hamate korui.’
11 Kaba alimiou e poeiemiou,
sanena ta katuun ego pei tere tamanen ne tsinanen,
‘Alia e taatagi korugu,
a ka tego halei lia lö,
alia e haka begien e Sunahan.’
12-13 A katuun teka ema taguhu tale nei e tamanen tsi e tsinanen.
E markato uana teka ba limiou te hihatuts nitöa namiou a man markato turu tubumilimiou ba limiou te hipus namiou u raranga tere Sunahan.
Na palair a man markato a man parpara te katoe milimiou e markato has uana iesana.”
A manka te kato hakorkoriana hamana rena u katuun
14 Be Iesu e ngö lel rena u katuun me poeiena,
“Hahengo haniga mia i tar bate atei sile miou a ka teka.
15 E möa ta ka ta omi ielesala tara katuun tega antunan kato homi a katuun,
kaba a ka te lakasa nama tara torina a katuun,
nonei te kato homie nou lö.” c
16 d17 Pöata te laba raia e Iesu u katuun me tasuna i luma,
bu katunun tsitsilo i tanen e rangate rien u haharuei teka.
18 Ba e Iesu e poeiena i taren,
“Alimiou ema atei lasmi?
Alimiou go atei sileiam a ka te tasuna tara katuun ema antunan kato homie neien.
19 Taraha,
e tasuna tara katuun batema lauanei tara tui kaba e lauana i torina a katuun bate lakasa ba pouts nena a katuun.”
(Tara markato teka be Iesu te poeiena a mamana mar kannou a man kannou a man niga.)
20 Ba nonei e peiena,
“A ka te lakasa nama tara katuun,
nonei a ka te kato homie nen.
21-22 Taraha e lakasa nama iogana tara tui tara katuun,
te lakasa nama:
u hakats u omi,
na tsikolo na kop na hipuli na tsikolen a katuun a hitöl na mamangilin a manka tara tana katuun na markato a omi.
Na gamogamo na markaton hamatsingolo tua na u hiomi nu tuts na hipus na u hirata u omi.
23 A mamanaka a omi hoboto teka e tuhana nama iogana tara katuun bate kato hakorkoriane nen.”
A nihamana tara töa tahol
24 E Iesu e laban a han teka me la uana tara taun i rehina i Taia.
Nonei e tasuia tara töa luma na nonei e ma ngile ii ta katuun ega atei sil te kaien.
Kaba u katuun i sabe noa haseien.
25 A töa tahol e kamei a pien tahol i tanen a liliahanei e roron sesei ien.
Ba tahol teka e hengonena e Iesu ba nonei ena hatukun na i matanen.
26 A taholuna i Grik,
i poseia i Pinisia tara provins i Siria.
Ba nonei e ranga hataatagina tere Iesu tego tsuga ba menaien a liliahanei tara pien tahol i tanen.
27 Be Iesu e ranga palisina me haharuei nena u Jiu na u katuun tema Jiu ri me poeiena,
“Hanou mam raiam a galapien.
E ma niga nei tego lu menai lam a kannou tara galapien bate lapo rami u muki.”
28 Ba tahol e poeiena,
“E manana,
Tson Hihatuts.
Kaba u muki te karia i kopina u tebol e nou haser a matsi kökoto tara galapien.”
Ba e Iesu e atei silena nonei a tahol e mar hakhakats uu teka:
u Jiu i ngörai u palair u katuun u muki,
kaba u katuun teka e tatei lu noa haser a palaina a manka man niga tere Sunahan.
29 Be Iesu e poeiena tara tahol,
“Alö e tatei la poutsum i han i tamölö,
taraha alö e ranga palis haniga mula.
A liliahanei e laba hakapa nelala a pien tahol i tamölö.”
30 Ba tahol e la pouts uana i han i tanen mena tarena a pien tahol i tanen te opöia tara inana.
A liliahanei e laba hakapa naien.
E Iesu e kato haniga poutsi a katuun a talingatu
31 Be Iesu e laba nena a taun i Taia mena silana tara taun i Saidon te la uu tara ramun a perperere i Galili,
tara makum i Dikapolis.
32 Bu katuun e la merima a katuun a talingatu na ema ranga haniga balai.
Ba nori ena ranga hataatagi ria tere Iesu tego hatakopo menaien a limanen tara katuun teka.
33 Be Iesu e las menanei a katuun teka tara makum a ski be tupa nena a man kabelenen turu talingatu me kahus hasena a kabelenen me sebelena a miana a katuun.
34 Be Iesu e tara sei uana iasa i Kolö me husa takana me poeiena tara katuun,
“Epata.”
U ranga teka e poeiena,
“Takalata.”
35 Ma pina töa ii ba talingana a katuun e hengona me ranga haniga poutsuna.
36 Be Iesu e ranga hatagalana i taren,
tegima hahatei uaien,
kaba nori ina hahatei noahas.
37 U katuun hoboto i asingoto koruni a ka teka,
ba nori te poeier,
“A mamanaka hoboto te katoenen e nigana.
Nonei e kato haniga pouts rena u talingatu ba nori te hengo poutsur,
na nonei e kato haranga pouts has rena u katuun u biru ba nori te ranga haniga poutsur.”
