A maloto na huol a aposol
10
Be Iesu e ngö gögono rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen ba nonei e hala raneien a nitagala tegi tsuga ba meraien u liliahanei u omi ba nori te kato haniga pouts raier u katuun te ka mer a mamana mar siki.
2 Nonei teka a man solo tara maloto na huol a aposol tere Iesu:
E Saimon ti ngö hasei e Pita.
Ne Endru e toulana e Saimon.
Ne Jemis a pien tson tere Sebedi.
Ne Jon e toulana e Jemis.
3 Ne Pilip,
ne Batolomio,
ne Tomas,
ne Matiu te lului a takis,
ne Jemis a pien tson tere Alpius,
ne Tadius,
4 ne Saimon a toun Silot,
na e Judas Iskariot a katuun te harötein e Iesu turu katuun ti paköeien.
E Iesu e tuler a maloto na huol a aposol
5 Nonei a maloto na huol a aposol teka e Iesu e tula ralen me poeiena i taren,
“Möa tu la uaiam turu katuun tema Jiu ri na tara man han has i Samaria.
6 Alimiou go la las uaiam turu sipsipira i Israel te tiar.
7 Ba limiou tena habulungana namiou u raranga teka:
‘A Nipepeito tere Sunahan e sukusukuna!’
8 Alimiou go kato haniga pouts raiam u katuun te ka mer a siki na ego hatakei pouts has raiam u katuun ti mate.
Ba limiou te kato haniga pouts ramiou u katuun u toba bate tsuga ba has ramiou u liliahanei u omi.
Alimiou uma hole mi a nihitaguhu alimiou u lu pukpukuemen,
na taguhu tala raiam u katuun bate ma luemi ta hihol.
9 Möa tu la meiam ta goul na ta silba na ta kopa.
10 Alimiou goma la has memi ta pora na tu sendol na tu tukana tara nilala i tamilimiou.
Alimiou go la las meiam u töa puku u hasobö u ngahangaha.
Ba u katuun tena taguhu rami limiou tena hanou rariou limiou.
11 “Na pöata te la mia limiou bate tasu mia iahana saha taun na saha han,
alimiou e tara sakesake mou ta katuun ta niga bate kamia tara luma i tanen antunana tena kopis pouts muma limiou.
12 Tara pöata tena tasu mia limiou tara luma teka,
ba limiou te hala rami u katuun a masalohana.
13 Na te lu raroua limiou u katuun teka,
a masalohana i tamilimiou e tatei kana i taren.
Kaba tema antunan lu rarouien limiou,
a masalohana e tatei la pouts uana i tamilimiou.
14 Tema hala narien ta niniganiga i tamilimiou na tema hengo haserien u raranga i tamilimiou ba limiou te tohu ba namiou u köahu i pitapitana a moumilimiou tara pöata te la ba ramien limiou.
15 Alia e hatei hamana koru ragou limiou,
a nihahuna tara taun teka e pan bala koru nanou a nihahuna tara taun i Sodom na i Gomora.”
A pöata a omi e la nama romana
16 Be Iesu e poeiena,
“Hengoiam!
Alia e hala here ragoui limiou u sipsip te sila ria i gusura u muki u hie.
Alimiou go tarakap here rami u kökötsi,
ba limiou te here hase mi a kulu tema tatei kato homie nei ta ka.
17 Haneiam,
u katuun ena pile kap rariou limiou bate lu mera rilimiou turu kout,
ba nori tena lahus raroua limiou turu luman lotu i taren.
18 Nori e haka raroua limiou i matar u tsunono na u king te hamana uami limiou i tar,
taraha u ngilngil i tar tego hatei meramien limiou u Bulungana u Niga,
bate hatei has ramiou u katuun tema Jiu ri.
19 Na pöata te kout rarouen limiou,
e möa tu hakats haparpara balö te poeiem,
‘Ime tala temar ranga uagou lia?
Na,
aha tala te pei gou lia?’
Nonei koru has tara tsi pöata teka alimiou e hala raroui a ka tego ranga naiam limiou.
20 Ema limiou peisanei te ranga mou.
Kaba u Namnamei tere Tamamilimiou e Sunahan te haranga ranou limiou.
21 “Na nonei tara pöata,
u katuun e hala rariou u toularen tegi kato hamate meraien,
ba a palair u katuun te haniga nariou tegi atung hamate merai a galapien i taren.
Na palair a galapien e omi has rariou u tsinaren na u tamaren,
bate kato hamate has rariou.
22 U katuun u parpara koru e omi rariou limiou te hamana uami limiou i tar.
Kaba a katuun te hamana nitöa uana i tar,
e Sunahan e lu pouts mena noien i tanen.
23 Na te kato homi raroa limiou tara töa taun,
ba limiou te bus uamiou tara taina taun.
Alia e hatei hamana nitöa ragou limiou,
alimiou ema hakapa noa hase moi a toukui i tamilimiou tara mamana taun hoboto i Israel,
ba lia tu butun Katunuma te la pouts guma romana.
24 “A katunun tsitsilo ema pan nanei a tson hihatuts i tanen,
na katunun kukui puku ema pan has nanei a katuun pan i tanen.
25 E nigana te kato here mena nei a katunun tsitsilo a peisanen a tson hihatuts i tanen.
Na e niga hasina te kato here mena nei a katunun kukui puku a peisanen a katuun pan i tanen.
Alia a katuun pan tara pal katuun i tar.
Na a palair u katuun e ngö tsipone rilia e Belsebul.
Te markato tala uaren teka,
ba nori te ngö raroui limiou u katuun u omi koru,
taraha alimiou e pala uamiou i tar.”
Alimiou go matouteiam e Sunahan
26 E Iesu e ranga lel me poeiena,
“Alimiou goma matout rami u katuun.
Taraha,
a manka hoboto te hamouser ena butu noua turu ualesala i murimuri.
27 U raranga te hatei ragi lia alimiou turu kuhil,
alimiou ena ranga namouen turu alesala.
Na saha ka te hengoe mölö te hahasi tuun ner,
ena ranga hapan namoa limiou i ioluna a pungana.
28 Na limiou goma matout rami u katuun te atung hamateier u tuenrei,
nori ema atung hamatieri u namnamei.
Kaba limiou go matouteiam e Sunahan,
nonei te antunan kato homi nitoeiena u tuenrei na u namnamei i hel.
29 Alimiou e antunan holemi a huol a apena a 10 toea puku.
Kaba e möa koru ta töa tega antunan rus uu i puta tegoma haniga uai e Tamamilimiou.
30-31 Na limiou goma matout has rami u katuun,
taraha e Sunahan e tara kap ranou limiou,
na limiou e niga bala koru ramiou u apena i matana e Sunahan.
Na nonei e atei sil hasena u hihase turu hulu hoboto i baku milimiou.”
Alimiou goma holis nami e Kristo
32 Be Iesu e poeiena,
“Esi te hatei ranei u katuun nonei e pala uana i tar,
ba lia te hatei hase gou e Tamar i Kolö nonei a katuun i tar.
33 Kaba esi te holis nena te pala uanen i tar i matar u katuun,
ba lia te holis has nagoen romana tere Tamar i Kolö.”
E möa ta masalohana, kaba a hiatatung
34 Be Iesu e ranga lenina me poeiena,
“Emoa tego pei mena milimiou alia u la silema tegomi hala menai a masalohana turu katunura i puta.
Alia uma la memei a masalohana.
Alia u la mema a hiatatung.
35 Alia u la silema tegomi hahiapalpal merai u katuun
‘a tson e pal nanou e tamanen,
na tahol e pal nanou e tsinanen,
na taholun tölo e pal nanou u halöanabei i tanen.
36 U katuun noahas i luma i tamölö tena kato homie rioulö.’
37 “A katuun te ngil koruena e tamanen na e tsinanen,
batema ngile nei lia,
nonei ema katuun hamana uanei i tar.
Na katuun te ngil koruena a pien tson i tanen na pien tahol i tanen batema ngile nei lia,
nonei ema katuun hamana uanei i tar.
38 Na esi tema söatenei a kuruse i tanen bate kukutie noulia,
nonei ema katuun hamana has uanei i tar.
39 Esi te poeiena e ka peisa mena a nitöatöa i tanen e hatia pouts hase nouen.
Kaba esi te hakats nanoulia ba nitöatöa i tanen te taiana,
nonei ena sabie nou a nitöatöa hamana i tanen.”
U katuun te lue riou u hamatana u niga
40 E Iesu e ranga lel me poeiena,
“A katuun te nigana i tamilimiou e niga hasna i tar.
Na katuun te nigana i tar,
nonei e niga hasna tere Tamar te hale moulia.
41 Na katuun te rarariena u raranga tere Sunahan,
bate hanigeiena a toukui i tanen,
nonei ena lue nou u hamatana te lu hase nou a katuun te rarariena u raranga tere Sunahan.
Na katuun te tarena a katuun te matsköna i matana e Sunahan bate hanigeiena nonei a katuun,
nonei ena lu hasenou u hamatana te lu hasenou a katuun a matskö.
42 Na lia e hatei hamana nitöa ragou limiou,
a katuun te tarena a tsi katuun papala koru i tar bate haue nen a tsi ramun,
nonei ena lu korue nou u hamatana u niga tema antunan taia nei.”