E Jon a Tsonun Baptais mere Iesu
11
A pöata te hala hakapa neia e Iesu u raranga tara maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen,
ba nonei e lana mena hihatutsna tara man taun i taren.
2 Na tara pöata te kaia e Jon a Tsonun Baptais tara karabus.
Ba nonei e hengo nena a man toukui te katoe e Iesu.
Ba nonei e hala mera namei u katunun tsitsilo i tanen u raranga tere Iesu.
3 Ba nori emi poeier tere Iesu,
“Nonei alö a katuun tego lama,
tsi alam ego hahalosi a tabina katuun?”
4 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena,
“La mula batena hateimi e Jon a ka te tare mula limiou na ka te hengoe mula limiou.
5 U katuun u kiou e tara poutsur,
na u katuun u mou omi e tataala poutsur,
nu katuun u toba e gogoso poutsur,
na u talinga tupu e hengo poutsur,
nu katuun ti mate e töatöa poutsur.
Na u Bulungana u Niga e lauama turu katuun papala.
6 Na esi a katuun te hamana nitöa uana i tar e sasaala nou!”
7 Na pöata ti la poutsia u katunun tsitsilo tere Jon,
be Iesu e tanian ranga hatei ranei u katuun e Jon me poeiena,
“Alimiou i la sile mula egona tareiam a saha ka tara makum a palaka?
Toum romana u nga te gagas mena te pihu mena neien a lomolomo?
8 Tsi alimiou u la sile mula tegona tara menami u katuun te ka meier u hasobö u niga koru?
Kaba a mar katuun teka e kana tara mar luma a nigan töa tere king.
9 Tsi alimiou u la sile mula tegona tara menami a propet?
Aa,
alia e hatei ragou limiou e Jon a propet hamana.
10 E Jon nonei a katuun te hatei nena u Buku u Göagono,
‘Alia e Sunahan e halana gou a tson sösöata ranga te mam nanoulö,
tena hamatsköenou a maroro i tamölö.’
11 “Na lia e hatei hamana ragou limiou,
e Jon a Tsonun Baptais nonei te pan balana turu katuun hoboto ti poseir te ka ria turu tsiktsiki.
Kaba a katuun papala koru tara Nipepeito tere Sunahan nonei te pan bala has nena e Jon.
12 Na tara man pöata tere Jon a Tsonun Baptais bate noana i romana,
u katunun hiatatung i tagala sil korui a Nipepeito tere Sunahan,
ba nori e torohana hatagala sil haser tegi tasu uen i tanen.
13 Na i mam tara pöata tere Jon a Tsonun Baptais,
na turu propet hobotora i manasa,
na lo tere Mosis,
i hatein a Nipepeito tere Sunahan i mamuna te butuia e Jon.
14 Na te hamane mia limiou u raranga i taren,
alimiou e atei silemiou e Jon nonei e Elaitsa tego lama.
15 Esi te kamena u talinga ega hengo!
16 “Alia go mar ranga merai u katuun te kar i romana ime?
Alimiou e hererami a galapien te gum ria tara man makumun töana bate hia kukur,
17 ‘Alam e kohi bera mulo limiou kaba limiou ema sani mulei!
Na lam e köma hase mula u hahuri,
kaba limiou ema tabe mulei!’
18 E Jon a Tsonun Baptais e lama kaba nonei ema nou ii nema ua hase ii ta uain.
Ba nori e poeier nonei a katuun a momolö.
19 Na lia tu butun Katunuma e nougu na e uagu.
Kaba nori e poeier alia a katuun a nounou pala,
na uaua pala.
Na e kapiena has raiegu u katuun te lulueier a takis na u katuun u omi.
Kaba a man markato turu katuun tere Sunahan e haröto nena te mana uana a niatei i tanen.”
A man pala ti hahamana
20 Be Iesu e tanian ranga sisi rena u katuun tara man taun te katoe men a man mirakol a man parpara.
Taraha,
nori ima tori polasa banai a man markato a man omi i taren.
21 Ba nonei e poeiena,
“A nomi pan koru e butu noua i tamilimiou u katunura tara taun i Korasin na i Betsaida!
Sanena e Sunahan te katoeia a man mar mirakol teka tara taun i Taia na i Saidon,
nori sanena i solon harötein tegi tori polasa ba menaien a man markato a man omi i taren,
bate hasoger u hasobön mou bate göagöaeier u köahu.
22 Na lia e hatei ragou limiou,
turu lanin hahuna tere Sunahan,
a nihahuna i tamilimiou u katunura i Korasin na i Betsaida e pan bala nanou a nihahuna turu katunura i Taia na i Saidon.
23 Na limiou u katunura i Kapenium e tatei soloseiemiou a peisa milimiou i kolö,
kaba e Sunahan e lapo ba has ranoua limiou i hel!
Sanena e Sunahan te katoe u mar mirakol teka tara taun i Sodom,
a taun i Sodom sanena e ka noa hasina i romana.
24 Na lia e hatei ragou limiou,
turu lanin hahuna tere Sunahan,
a nihahuna i tamilimiou u katunura i Kapenium e pan bala nanou u nihahuna turu katunura i Sodom.”
La uamuma i tar bate husa miou
25 Nonei tara pöata teka be Iesu e poeiena,
“O Tamar,
alö e Tsunono pan mia i Kolö na i puta.
Alia e haniga uagu i tamölö te hamous mena milö a manka teka turu katuun te poeier e ka mer a niatei,
bate haröto namen turu katuun papala tema atei balari.
26 Aa,
O Tamar,
alö e markato uam turu ngil peisa i tamölö.
27 “A mamanaka hoboto teka e Tamar te hale meien lia.
Na e möa ta taina ta katuun tega atei sileiou lia,
a Pien Tson tere Sunahan.
E Tamar puku lahas.
Na e möa has ta katuun tega atei sil e Tamar.
Alia puku lahas a Pien Tson i tanen te atei silegen,
na eresi tu onarilia te haröto ragoui lia e Tamar.
28 “La uamuma i tar,
alimiou hoboto te kui hatagala koru miou,
bate söate miou a nitiama a kapan koru.
Alia e hahusa ragou limiou.
29 Lueiam a toukui i tar balia te hatuts ragou limiou,
taraha alia e ron hala puteiegu a peisar na e tori tami has gia turu katuun hoboto.
Ba limiou tena tatei husa mou batena sabe hase mou a nigumgum a niga te ka nitöana.
30 Taraha a toukui i tar e hahan kana,
na nitiama te hale gilia lö e gigahana.”