E Iesu e kato haniga poutsi a tsonun kui
7
Pöata te ranga hakapa naia e Iesu a manka teka turu katuun,
ba nonei e la uana tara taun i Kapenium.
Luk 7:1-10
2 A töa katuun pan turu soldia e kaia i Kapenium.
Nonei e ka mei a tsonun kui te ngil bala korueien.
A tsonun kui i tanen e ka mei a siki pan me katsin matena.
3 Ba pöata te hengo naia a katuun pan teka e Iesu,
ba nonei e tahul rena a palair u katuun pan turu Jiu e gina rangateien tega la uamen batemi kato haniga poutsena a tsonun kui i tanen.
4 Ba nori e la uaruma tere Iesu memi rangata hataatagi ria i tanen,
“Nonei a katuun a niga,
alö go taguheien.
5 Taraha?
Nonei e ngil koru rena u katuun i tarara na han i tarara na nonei e kui hasi a luman lotu i tamulam.”
6 Be Iesu e la gono mera nen.
Pöata te susukuien tara luma ba katuun pan turu soldia e tula rena u hahikapien i tanen e gina hateien,
“A tsi tsunono,
alö goma la sokö uamei i luma i tar.
Alia ema katuun a niga korugi ba lö te la uamuma iahana luma i tar.
E möa.
7 Na lia ema niga hantuegi tego la uu lia i tamölö.
Alö ego hala tuun nema u raranga ba tsonun kui i tar te niga pouts nou.
8 Alia has e ka gia i kopina a nitagala turu katuun pan i tar,
na lia e ka has megu u soldia te ka puta ria i tar.
Alia ego ranga mei a töa bate poeiegu,
‘La’ ba nonei te lana.
Na lia ego ranga mei a tai,
‘Lama’ ba nonei te la nama.
Na lia ego ranga mei a tsonun kui i tar,
‘Kato a ka teka’ ba nonei te katoe nen.”
9 Be Iesu e asingoto korunena te hengo menaien a man ranga teka.
Ba nonei e habirits kopisina me poeiena turu katuun u para ti kukuteien,
“Alia e hatei ragou limiou,
alia u mamala sabe ii ta töa ta toun Israel tega ka mei u mar nihamana pan te kamena a tson teka.”
10 Ba u tson hibus e la pouts uaier tara luma tara katuun pan turu soldia ba nori e na sabeier te niga pouts uu a tsonun kui i tanen.
E Iesu e hatakei poutsi a pien tson tara amoaba
11 E ma lehanai be Iesu e la uana tara töa taun a solonen i Nain.
U katunun tsitsilo i tanen na katuun a para koru i la gono meien.
Luk 7:11-35
12 Tara pöata ti susukuien tara tamana tara taun,
ba töa tson a mate te söata halakase rima tegina ngaho menaien.
Nonei a töa puku a pien tson tara amoaba.
U katuun u parpara koru tara taun i la gono mei nonei a amoaba.
13 Na tara pöata te tareia a Tsunono a tahol teka,
ba nonei e taatagi koru nanen me poeiena i tanen,
“Möa tu tabe.”
14 Be Iesu ena sebeleiena a bokisin mate,
ba u katuun ti söateien e tuol hakakamotor.
Ba nonei e poeiena,
“Tson a hitots,
alia e poeiegu i tamölö,
takei!”
15 Ba tson te mate e takeina me tanian rangana.
Be Iesu e hala poutse neien e tsinanen.
16 U katuun hoboto i matout koru,
me solo seier a solona e Sunahan me poeier,
“A propet te kamena a solo pan e butu hakapaia i gusurara!
E Sunahan e la silema e gomi taguhir u katuun i tanen!”
17 Ba u raranga te hatein e Iesu e la hobotona tara provins i Judia na tara man han i sukusuku.
E Jon a Tsonun Baptais e hala mera mei u katuun tere Iesu
18-19 Ba u katunun tsitsilo tere Jon e hateie rien a manka teka.
Be Jon e ngö rena a huol a aposol i tanen me tula mera neien tara Tsunono tegina rangata menaien,
“Alö e Mesaia tego lama,
tsi alam ego hahalosi ta tabi?”
20-21 Tara pöata teka e Iesu e kato haniga poutsir u katuun u para ti ka mei a mamana mar siki na man liliahanei a man omi.
Na nonei e kato hatara pouts hasir a man matakiou a man para.
Pöata ti butuma u katunun tsitsilo tere Jon ba nori e poeier tere Iesu,
“E Jon a Tsonun Baptais e tula rena moulam e gomi rangata,
‘Alö e Mesaia tego lama,
tsi alam go hahalosi ta tabi?’”
22 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena,
“La poutsiam batena hateie mi e Jon a manka te tare mula limiou na te hengoe mula limiou:
u matakiou e tara haniga poutsur,
na u mou omi e tataala haniga poutsur,
nu toba e gogoso poutsur,
na u talinga tupu e hengo poutsur,
nu katuun ti mate e hatakei pouts rer bate töatöar,
na u Bulungana u Niga e hatei naria turu katuun ti möa ta ka.
23 A katuun tema hapolase nei te hamana uanen i tar e sasaala nou!”
24 Tara pöata ti la hakapaia u tson hibus tere Jon,
be Iesu e ranga hatei mera nei u katuun e Jon me poeiena,
“Tara pöata tu la uaiam limiou tara makum a palaka tegona tara menami e Jon,
alimiou u hakats naiam nonei a saha mar katuun?
E here nei u nga te hula bahunena a lomolomo bate haharuei nena a katuun te hula hakatsina?
E möa.
25 Tsi alimiou u la sileiam tegona tara menami a katuun te hasogo haniga koruna?
Kaba a mar katuun teka e kana tara luma pan a tsimala koru.
E ma tatei ka neia tara makum a palaka!
26 Tsi alimiou u la sileiam tegona tara menami a propet?
Aa,
e Jon a propet hamana.
Na nonei a katuun te pan bala nena u propet hoboto.
27 Taraha?
U Buku u Göagono e ranga hatei nanen:
‘Hengo!
Alia e hala negou romana a tson hibus i tar tego mam naiou lö,
bate hamatsköena romana a maroro i tamölö.’
28 “Na lia e ranga mera goulimiou,
e Jon e pan bala rena u katuun hoboto ti posa raia i puta.
Kaba a katuun papala koru tara Nipepeito tere Sunahan te pan bala has nena e Jon.”
29 (Pöata ti hengoeia u katuun hoboto na u tson lulu takis u raranga tere Iesu,
ba nori e poeier a maroro tere Sunahan e matskö mei ti habaptais uaien tere Jon.
30 Kaba u Parasi na u tson hihatuts tara Lo i rama koruni u ngil tere Sunahan tima habaptais uaien tere Jon.)
31 Be Iesu e poeiena,
“Alia ego pei alimiou u katunura i romana e heremi aha?
A saha ka te tatei haharuei ranou limiou?
32 Alimiou e here rami a galapien te hirata ria tara makumun töana,
ba palai i taren te poeier,
‘Alam e katoe mula u kömana tara hitöl,
kaba limiou ema sani mulei!
Na lam e hahuri has mula,
kaba limiou ema tabe mulei!’
33 E Jon a Tsonun Baptais e roron agonein a kannou na ema ua hase ii ta uain.
Ba limiou e pei miou,
‘Nonei a popolöana!’
34 Na lia tu butun Katunuma e tatei nouegu a mamana kannou na e tatei ua hasegu uain.
Ba limiou e pei miou,
‘Pua!
Nonei a katuun a nonou pala na uaua pala!
Na nonei e kapiena has rena u tson lulu takis na u palair u katuun u omi!’
Alimiou emar ranga uamiou teka.
35 Kaba u katuun hoboto te kukutier u hihatuts u niga tere Sunahan e haröto ner te mana uanen.”
E Iesu e kaia i luma tere Saimon a Parasi
36 A töa katuun turu Parasi a solonen e Saimon e ngöi e Iesu e gana nou gono meien.
Be Iesu e la uana i luma i tanen mena gumuna tega nouaien.
Luk 7:36-50
37 Tara taun teka a töa tahol a omi e kaia i tanen.
Nonei e hengoen te nou uu e Iesu tara luma tere Saimon,
ba nonei e la menama a töa botolo turu uapi u soksoka.
38 Ba nonei ena tuolna i rehina e Iesu i pal mounen ba nonei e tabena me hapuluse nei a man mouna e Iesu u sulunmata i tanen.
Ba nonei e hapalake nei a man mounen a hulunen,
me mutsie nena,
me tsue nei a man mounen u uapi u soksoka.
39 Pöata te tareia e Saimon a ka te kati a tahol,
ba nonei emar hakats tuun uana teka,
“Sanena tega propet hamanaia a tson teka,
ba nonei te tatei atei silena a saha mar tahol te sebele nen,
nonei a tahol a omi!”
40 Be Iesu e poeiena tara Parasi,
“O Saimon,
alia e ka megu a tsi raranga te katsin ranga megi lia alö.”
Be Saimon e poeiena,
“Hateie moulia,
Tson Hihatuts.”
41 Be Iesu e poeiena,
“A huol a katuun i harohein a moni tara katuun te roron halan a monin haroho.
A töa e harohein a 500 denarius.
Na tai e harohein a 50 denarius.
42 Ba i murinen nori hoboto ima antunan palis poutsei a moni,
ba katunun halhala moni e hakapena a haroho tara huol.
Gesi te ngil bale nou a katunun halhala moni?”
43 Be Saimon e poeiena,
“Toum a katuun te ka mei a haroho pan.”
Be Iesu e poeiena,
“U ranga i tamölö e matsköna.”
44 Be Iesu e habirits uana tara tahol me poeiena tere Saimon,
“Alö go röto tara tahol teka.
Alia e tasu guma i luma i tamölö,
kaba lö ema halei mulei lia tu ramun tego galuse ii lia a mour.
Kaba nonei e toböe lalei a man mour u sulunmata i tanen me hapalake neien a hulunen.
45 Alö ema mutsie mulei a abuabur.
Kaba a tahol teka ema hapolasan mutsie lalei a man mour e antuna noana te tuku gula lia.
46 Alö ema hakei mulei tu uapi i bakur.
Kaba nonei e kise lalei a mour u uapi u soksoka.
47 Alia e hatei goulö,
u pannen u ngil te hatara nanen e hatei nena a markato a omi a parpara i tanen e luba hakapa nalila.
Kaba a katuun ti luba nai a markato a omi a tetenei ema ngil bala korue nei e Sunahan.”
48 Be Iesu e poeiena tara tahol,
“A markato a omi i tamölö e luba hakapa nalila!”
49 Ba pala ti nou gono meien e hiararangar me poeier,
“Esi banei nonei teka?
Nonei e luba has nena a markato a omi?”
50 Be Iesu e poeiena tara tahol,
“U nihamana i tamölö e lu poutse lalou lö!
La tala,
a torimölö e tatei tagolala poutsuna.”