E Iesu e hala rela u tohit u maloto tara katuun
10
I murina a ka teka ba Tsunono e hopö kap rena u tohit u maloto tara katuun.a
Nonei e ngilin hala huhuol mam mera leien tara man taun na man han hoboto te katsin la uaien.
2 Be Iesu e poeiena i taren,
“A kui e tangoho hakapa kaba e möa ta katuun ta para tega hagali a kannou.
Alimiou go singo uaiam tara Tsunono bate hala renama u katuun batena hagale rima a kannou a tangoho.
3 La tala mula.
Tara,
alia e hala here ragi limiou u tunan sipsip te la uaier i gusur u muki u hie.
4 Alimiou goma la memi ta pous moni tsi ta pora tsi tu sendol.
Na e möa tu tuol bate ranga gono mem ta katuun i maroro.
5 Na tena tasu moa limiou ta luma,
ba limiou te pei mamemiou,
‘A masalohana e tatei ka uana tara luma teka.’
6 Na te kanoa ta katununa tara masalohana tara luma teka,
ba masalohana i tamilimiou te kanoa i tanen.
Kaba te möa noa ta katununa tara masalohana,
ba masalohana i tamilimiou te hakopis pouts has uanou i tamilimiou.
7 Alimiou go ka nitöa mia tara töa luma batema hula la uami tara man taina man luma.b
Alimiou e tatei noue miou ne tatei ue miou a man saha manka te tatei hala naren.
Taraha?
A katunun kui egi halei a hihol i tanen.
8 Pöata tena butu moua limiou tara töa taun ba u katuun te lu mera rilimiou i luma i taren,
alimiou go noueiam a saha kannou te hanou rarien limiou.
9 Alimiou go kato haniga pouts raiam u katuun te ka mer a siki nonei tara taun,
bate mar ranga hatei meramien teka,
‘A nipepeito kap tere Sunahan e susuku hakapa uama i tamilimiou.’
10-11 Kaba tena butu moa limiou tara töa taun bu katuun tema haniga rari limiou,
ba limiou tena tuol mia i maroro bate ranga meramen,
‘Alam e tohu ba nem u köahu tara taun i tamilimiou te rokotona i moumulam!
Kaba limiou go hakats haniga iam:
a Nipepeito tere Sunahan e la hasusuku hakapa uama i tamilimiou,
kaba limiou ema ngil tsipone mien!’
12 Alia e ranga mera goulimiou,
turu lanin hahuna tere Sunahan,
u katuun tara taun teka e lue riou a nihahuna te pan bala nanou a nihahuna turu katuun u omi ra i Sodom.”
U katuun tara man taun ti hahamana
13 E Iesu e hihatuts me poeiena,
“A nomi pan koru e butuna romana i tamilimiou u katunura i Korasin na i Betsaida!
Sanena a man mirakol ti katoeia i gusumilimiou ti kato mameia i Taia na i Saidon i iomin,
nori sanena i tori tsuga ban a man markato a man omi i taren bate ka ria turu gum.
14 Kaba turu lanin hahuna tere Sunahan,
a nihahuna i tamilimiou u katunura i Korasin na i Betsaida e pan bala nanou a nihahuna turu katunura i Taia na i Saidon.
15 Na limiou u katunura tara taun i Kapenium e ngilin soloseie miou a peisa milimiou iasa,
kaba limiou e lapo ba has raroua i hel!”
16 Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen,
“U katuun te hengo rariou limiou e hengo hase riou lia,
na u katuun te tori hasoala rariou limiou e tori hasoala has nariou lia.
Na u katuun te tori hasoala narioulia e tori hasoala has ner e Sunahan te haleie moulia.”
U tohit u maloto tara katuun i kopisima
17 U tohit u maloto tara katuun i kopis mema a nisasaala pan me poeier tere Iesu,
“O Tsunono,
u liliahanei u omi has i hengo korui u ranga i tamulam tu tsuga meraien lam tara solo mölö!”
18 Be Iesu e ranga palis ranen,
“Aa,
alia u tari e Satan e rus here mei u kanaha i Kolö.
19 Hengoiam!
Alia u hala hakapa railimiou a nitagala tego tötö mera milimiou u kökötsi na u kökoto.
Na lia u hala hakapa has railimiou a nitagala tego tagala saluhe mena milimiou a nitagala hoboto tere Satan,
a katuun te pakö ranou ra.
Na e möa nou romana ta ka tega kato homi raiou limiou.
20 Kaba alimiou goma sasaala memi u liliahanei u omi te hengo mera ri ien limiou.
Alimiou go sasaala meiam a solomilimiou i koloto hakapa naia i Kolö.”
E Iesu e sasaala
21 Nonei has tara pöata,
e Iesu e ka mei a nisasaala pan turu Namnamei u Göagono me poeiena,
“O Tamar,
alö a Tsunono pan i Kolö na i puta!
Alia e haniga koru megia i tamölö te hamous me milö u raranga u mana turu katuun te poeier e ka mer a niatei,
bate haröto namen turu katuun papala tema atei balari.
Aa,
O Tamagulia,
alö e markato uaiem teka turu ngil peisa i tamölö balö te sasaala memen.”
22 Be Iesu e rangana turu katuun,
“E Tamar e hale ii lia a mamanaka hoboto.
Na e möa ta töa ta katuun tega atei sil a Pien Tson.
E Tamar pepeisa lasi.
Na e möa has ta katuun tega atei sil e Tamar.
A Pien Tson pepeisa te atei silena e Tamanen,
na esi a Pien Tson te hopö kap naien te tatei hatei butu narouen.”
23 Be Iesu e habirits uana turu katunun tsitsilo me poeiena i taren pepeisa,
“Sasaalaiam a man mata te tarer a manka te tare milimiou!
24 Alia e ranga mera goulimiou,
u propet na u king u parpara i ngilin tara a manka te tare milimiou,
kaba nori ima tareien.
Nori i ngilin hengoe a manka te hengoe milimiou,
kaba nori ima hengoeien.”
U haharuei tara toun Samaria a niga
25 Turu töa u lan,
a töa tson hihatuts tara Lo tere Mosis e tuol sei me torohane nei e Iesu u rangatasei teka,
“Tson Hihatuts,
aha tego kati lia ba lia te luegou a nitöatöa te ka nitöana?”
26 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Aha te ranga nena u Buku u Göagono?
Alö e mar atei mena mien ime?”
27 Ba nonei e poeiena,
“U Buku u Göagono e poeiena,
‘Alö go ngil koru a Tsunono i tamölö e Sunahan turu tori hoboto i tamölö nu namnamei na nitagala na u hakats hoboto i tamölö,
bate ngil has menami a tana katuun temar ngil mena milö a peisam.’”
28 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Alö e ranga hamatskö mula.
Markato uu teka ba lö te töatöa hamana mou.”
29 Kaba a tson hihatuts tara Lo e ngil u katuun egi pei nonei a katuun a matskö,
ba nonei e rangatena e Iesu,
“Esi nonei a katuun tego ngili lia?”
30 Be Iesu e ranga palisina me poeiena,
“A töa katuun e la ban i Jerusalem me gala uana i Jeriko,
ba u kopkop e atung hohomie ren me lueier a mamanaka,
ba nori e laba naren.
31 Nonei tara pöata,
a töa pris turu Jiu e gala silaia tara maroro teka,
kaba pöata te tareien a katuun ba nonei e la hapalis ba nanen.
32 I murinen a töa Livai e gala sila hasia tara maroro teka,
kaba pöata te tareien a katuun ba nonei e la hapalis ba has nanen.
33 Kaba a töa toun Samaria e gala sila hasia tara maroro teka.
Ba pöata te tareien nonei a katuun me taatagi koru nanen.
34 Ba nonei ena hakis nena u uapi na uain tara man takiraha na man ngats i peisanen,
me pouenen.
Ba nonei e hose nen tara rongki i tanen me lu mena neien tara töa luman soho mena tara kap nanen.
35 Turu hamahö ba nonei e lousena a huol a denarius moni me hale neien a katuun terena luman soho me poeiena,
‘Pakoko hanigei a katuun teka.
Na te noue noen ta moni lel i tamölö,
ba lia temi palis poutse gouen tara pöata te sila pouts guma lia teka.’”
36 Be Iesu e pei lelena,
“Esi tara topisa katuun teka te ngil korui a tana katuun?”
37 Ba tson hihatuts tara Lo e poeiena,
“A katuun te taatagi naien.”
Be Iesu e poeiena i tanen,
“Bara.
Alö go markato has uu te mar kato uaien.”
E Iesu e roroia tere Marta mere Maria
38 E Iesu na u katunun tsitsilo i tanen i la uu tara maroro mena butu ria tara töa han,
ba töa tahol a solonen e Marta e lu mera neien tara luma i tanen.
39 E toulanen e Maria e gum ia i mouna e Iesu bate hahengona turu hihatuts i tanen.
40 Kaba e Marta e kato sil korui a man toukui tega katoeien.
Ba nonei e la nama memi poeiena,
“Tsunono,
alö ema hakats nami e toular e laba nena moulia ba lia te kato pepeisegu a man toukui?
Alö go ranga memen bate mi taguhe noulia!”
41 Ba Tsunono e ranga palise nen,
“O Marta,
Marta!
Alö e toku korum na e hakats hatagala nem a mamanaka.
42 Kaba töa puku a ka te pan balana.
E Maria e hopö kap nena a ka a niga teka,
na ema antunan luba naroien.”
