E Iesu e hihatutsin tegi mar singo uu
11
E Iesu e singoia tara töa makum ba pöata te singo hakapaien,
ba töa katunun tsitsilo i tanen e poeiena i tanen,
“Tsunono,
hatuts ramei lam temar singo uaier,
temar hatuts merai e Jon u katunun tsitsilo i tanen.”
2 Be Iesu e poeiena i taren,
“Pöata te singo mia limiou,
alimiou go mar singo uaiam teka:
‘O Tamamulam,
a solomölö egi hagöagoni.
Alö go mi tsunone rilam.
3 Alö go hala ramei lam a kannou na i romana.
4 Balö te hapolasa bera mi lam a man markato a man omi i tamulam
te hapolasa has mena mi lam a man markato a man omi ti katoeia u katuun i tamulam.
Na lö goma hala merai lam tara pöata turu hiamus.’”
5 Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen,
“Sanena ta töa i tamilimiou ega ka mei ta hahikapien i tanen bate la uana tara luma i tanen tara gusuna bong batena hateie nen,
‘O hahikapien,
alia go haroho bin ta topisa ta beret.
6 Taraha?
A tana hahikapien i tar e la nama i lehana me butuna i luma i tar,
kaba lia u möa ta kannou tego haleien!’
7 Na hahikapien i tamölö e tatei soul nama iahana luma,
‘Ma tuke balei lia!
A tamana e pili hakapa lala,
na lam mera galapien i tar e opöm,
na lia ema takei goui bate hale gouilö ta ka.’
8 Bara,
alia e ranga megou lö,
nonei e tatei takeina bate hale noui lö a mamanaka te ngile mölö.
Kaba mana tara nihikapien i tamölö?
E möa.
Kaba nonei e sökanan hengo tunena te ku birbirits uana a hahikapien i tanen,
bate haleneien a manka te ngilenen.
9 Na lia e poeiegu i tamilimiou,
rangataiam ba limiou te lue mouen romana.
Sakeiam ba limiou te sabie mouen romana.
Porokeiam a tamana bate kalate riou.
10 Taraha?
U katuun te rangrangatar e lue rouen romana,
na u katuun te sakesaker e sabie rouen,
na u katuun te porporoko riou e kalata bera roui a tamana.
11 Esi i tamilimiou te tatei hale nei a pien tson i tanen a kökötsi tega singo menaien ta iena?
12 Tsi tega singoeien ta nata,
alö e hale moien a kökoto?
13 Alimiou u katuun u omi e atein hala noa has namiou a manka man niga tara galapien i tamilimiou.
Na e Tamarara i Kolö te niga balana e hala has nanou u Namnamei u Göagono turu katuun te singor bate harangata ria i tanen!”
E Iesu mere Belsebul
14 E Iesu e tsuga ban a liliahanei a omi te roron kato habirui a töa katuun.
Tara pöata te lakasaia a liliahanei,
ba katuun e tanian rangana.
Bu katuun e asingoto korur.
15 Kaba palai taren i pei,
“Nonei e tsuga ba rena u liliahanei u omi tara nitagala tara tsunono i taren e Belsebul!”
16 Ba palai e torohane ren me rangate rien tega kato menaien tu töa tu hiharötona i Kolö tega harötein nonei e lama tere Sunahan.
17 Kaba e Iesu e atei sil u hakhakats i taren me poeiena i taren,
“Tegi hiatatung poutsia u katuun iahana töa han,
ba han teka tena omi nou.
Na tegi hiatatung poutsia u katuun tara töa hun katuun,
ba u katuun teka tena tasata has riou.
18 Na tegi hiatatung poutsia a pala tere Satan,
ga ime temar tuol hakarapoto uanou a nipepeito i tanen?
Nonei a ka temar ranga sila uagu lia teka,
te pei mena milimiou e Belsebul te hale nei lia a nitagala tego tsuga ba merai lia u liliahanei u omi.
19 Tego tsuga ba merai lia u liliahanei u omi tara nitagala tere Belsebul,
ba tara nitagala teresi te tsuga ba mera rien u katunun tsitsilo i tamilimiou?
U katuun pouts i tamilimiou te haröto ner alimiou e ranga homi miou.
20 Kaba te tsuga ba ragia lia u liliahanei u omi tara nitagala tere Sunahan,
ba ka teka te hatara nena a Nipepeito tere Sunahan e la hakapa uama i tamilimiou.
21 “Tara pöata te ka mena a katuun a tagala a man kaan hiatatung i tanen bate tara kap haniga nena a luma i tanen,
a mamanaka i tanen e nigana.
22 Kaba tega butuia ta katuun ta tagala bala koru bate atunge nen tega tagala saluhe naien,
ba nonei te söata hakape iena a man kaan hiatatung te kahete kap meien a peisanen.
Na mamanaka hoboto te söateien,
nonei e molamola naien tara palair u katuun.
23 “A katuun tema katuun uanei i tar e omie noulia.
Na katuun tema hagala taguhu gono menei lia a kannou e tsihasa ranen.”
A liliahanei a omi e kopisima
24 Be Iesu e pei lelena,
“Tara pöata te lakasa ba nena a liliahanei a omi a katuun,
ba nonei te hula lana tara makum a palaka bate sake la nena ta makum tega husa ien.
Kaba tema sabie neien ta makum,
ba nonei te hakats pouts nena nonei a katuun te laba namen,
‘Alia e la pouts uagou tara luma tu laba nema lia.’
25 Ba nonei e la poutsuna mena sabiena a luma e gogoso na e tara hanigana.
26 Ba nonei ena peigi renama a tohit a liliahanei a omi te omi bala naien.
Ba nori e la rima memi tasu ria nonei tara katuun.
I murimuri nonei e omi bala koru nanou te mar ka mam uaien.”
A nisasaala hamana
27 Tara pöata te ranga hakapa naia e Iesu a ka teka,
ba töa tahol e ranga seina i gusura u katuun me poeiena i tanen,
“A tahol te poseiou lö na te hasuseiou lö ega sasaala!”
28 Be Iesu e ranga palisina me poeiena,
“U katuun te hengoer u raranga tere Sunahan bate kukutie ren egi sasaala baba koru.”
U katuun i ngilin tarein tu mirakol
29 Pöata ti gono hahiseia u katuun e Iesu,
ba nonei e ranga noa hasina i taren me poeiena,
“U katunura i romana u katuun u omi.
Nori e roron kato siler tegi tara menaien tu mirakol.
Kaba e möa tu mirakol tegi hatara raien,
u mirakol lasi tere Jona.
30 E Jona e here ii a hatöatongo,
a katunun pöpöa turu katunura i Ninive.
Na Alia tu butun Katunuma e here hase goi a katunun pöpöa turu katunura i romana.
31 Turu Lanin Hahuna i murimuri,
a tetahol panina i Siba e takei nou bate saka ranoui u katunura i romana u ranga.
Taraha?
Nonei a tetahol te lama i lehana koru tegomi hengo menai u hihatuts u niga tere Solomon a King.
Na i romana a katuun te pan bala nena e Solomon e kana teka,
kaba limiou ema hengoe mien!
32 Turu Lanin Hahuna ba u katunura i Ninive te saka raroui u katunura i romana u ranga.
Taraha?
A tei Ninive i hengo u raranga tere Jona me hapolaser a markato a omi i taren.
Na i romana a töa katuun te pan bala nena e Jona e kana teka,
kaba limiou e ma hapolasa noa hasemi a man markato a man omi i tamilimiou!”
U ualesala
33 E Iesu e ranga lel me poeiena,
“E möa ta töa ta katuun tega hakulupi u lam bate hamouse nen tsi e kopo kap naneien a tabeli.
Nonei e roron hake nen tara makumun gumgum i tanen iasa,
ba u katuun te tasur te tatei tareren.
34 Na matamölö e here nei u lam turu tuenrei.
Te nigana u mata,
alö e ka mia turu ualesala.
Kaba te omina u mata,
alö e ka mia turu kuhil.
35 Alö go hanei haniga.
Ualesala iahamölö e namots kuhilina.
36 Te alesala hoboto na iahamölö,
bate möana tu kuhil,
ba nonei te alesala sokö na,
te kato uana u lam te alesala uana i tamölö.”
Hanei sileiam u tson hihatuts tara Lo na u Parasi
37 Pöata te ranga hakapaia e Iesu,
ba töa katuun turu Parasi e ngö mena neien i luma i tanen tegina nou uaien.
Be Iesu e gum sil talena tega nouaien.
38 Ba nonei a Parasi e asingoto nena te nou u e Iesu batema galus mamme nei a limanen ti markatou u Jiu.
39 Ba Tsunono e poeiena i tanen,
“Alimiou u Parasi e roron kato hagogose miou a murina kap na pelete,
kaba i torimilimiou,
alimiou u gulgulka na e saputu memiou a mamana a markato a omi.
40 Alimiou u tutu!
E Sunahan te kato u tuenreina ielesala na u tuenrei hasina iogana.
41 Kaba alimiou go hala naim a manka te ka memi limiou tara katuun te möa ta ka,
ba limiou te töan gogoso hamana miou.
42 “Alimiou u Parasi,
a nomi pan e butuna romana i tamilimiou.
A mamana matsi kaan hasoksoka a matsi tetenei te kana tara kui,
alimiou e roron patsike miou a matsi maloto a matsi makum bate halemi e Sunahan a man hamalotona man makum.
A markato te hala menari a hamalotona a makum tere Sunahan e nigana.
Kaba limiou e roron totone miou u mar hihatuts pan tara Lo te markato uana teka:
a markato te hamou hamatskö menari u raranga turu katuun,
na markato te ngil menari u katuun e Sunahan.
43 “Alimiou u Parasi,
a nomi pan e butuna romana i tamilimiou.
Alimiou e ngil korue miou ego gum mia turu gumgum tara pal kapan tara luman lotu,
na limiou e ngil hase miou u katuun egi hapan raia limiou tara töana.
44 A nomi pan e hahaloso ranou limiou.
Alimiou e heremi a man kioun mate tema tareri u katuun.
Bate tataala ria ielunen,
kaba ema atei sileri a ka a omi e kana iogana.”
45 Ba töa tson hihatuts tara Lo e poeiena i tanen,
“Tson Hihatuts,
tara pöata te ranga namia lö a ka teka,
alö e saka has ramien lam!”
46 Be Iesu e ranga palisina me poeiena,
“A nomi pan e butuna romana i tamilimiou has u tson hihatuts tara Lo!
Alimiou e roron hake mia a man nitiama turu katuun bate lagi sösöate ren,
kaba limiou e namala taguhu ramien.
47 A nomi e butuna romana i tamilimiou.
Alimiou e roron kuie miou u kahokaho u niga turu propet,
u tubumilimiou ti atung hamate raien.
48 Alimiou e haröto nemiou te hatangana mena milimiou a markato turu tubumilimiou:
nori i pulir u propet ba limiou te kuie miou u kahokaho i taren.
49 E Sunahan,
te ka mena u hakhakats u niga,
e pei,
‘Alia e hala ragou u propet na u katunun raranga i taren.
Ba nori te kato homi rer romana a palai i taren,
bate atung hamate raier a palai.’
50-51 Ba limiou,
u katunura i romana te alate mou romana u propet hoboto ti atung hamatier i mam noa,
e taniaia tere Ebol ti atung hamati,
bate noana tere Sakaria ti atung hamateia i hagusuna a makumun haats na Luman Lotu Pan.
Aa,
alia e ranga mera goulimiou,
alimiou u katunura i romana e alate moen romana!”
52 Be Iesu e poeiena,
“A nomi e butu noa i tamilimiou u tson hihatuts tara Lo.
Alimiou e rama namiou a maroro tega kalati a niatei hamana tere Sunahan.
Alimiou ema lu bemi a peisamiou a niatei teka,
na limiou e hapiou has ramiou u katuun te ngilin lue ren!”
53 Pöata te laba naia e Iesu a makum teka,
bu tson hihatuts tara Lo na u Parasi e tanian tuts sil korue ren me rangate rien u rangrangatana tara mamanaka.
54 Nori i torohanan gamo naien bate ngilin sake ner tu raranga tu omi tega katoeien.
