Hanei sile iam u gamo
12
Tara pöata ti gono hobotoia u katuun u para koru,
ba palai e töeier a mour a palai.
Be Iesu e ranga mam na turu katunun tsitsilo i tanen me poeiena,
“Alimiou go hanei sileiam u is turu Parasi,
nonei a man gamo i taren.
Luk 12:1-31
2 A mamanaka te hia kopkop naier i romana ena lukapa banariou i murimuri.
Na mamanaka te hamouseier i romana ena hatara nariou i murimuri.
3 Na manka tu ranga naiam limiou turu kuhil e hengoe roua turu alesala.
Na manka tu ranga hamous naiam limiou ena ranga halakasa ner romana.”
Alimiou go matouteiam e Sunahan
4 Be Iesu e poeiena,
“Alia e ranga mera goulimiou a man hahikapien i tar,
ma matout rami u katuun te puli hamatier u tuenrei kaba nori i möa ta nitagala tegi kato homi menaien u namnamei.
5 Alia e hatei ragi limiou esi tego matouteiam limiou:
alimiou go matouteiam e Sunahan.
Taraha?
Nonei e antunan kato hamatiena u tuenrei,
na nonei e ka has mena a nitagala tego lapo ba meraien u katuun i hel!
Aa,
alia e ranga mera goulimiou,
nonei tego matouteiam limiou!
6 A tolima a apena e holeri a moni a tetenei.
Kaba e Sunahan ema solopala noa hase nei ta töa i taren.
7 Kaba limiou e niga bala koru ramiou u apena.
Ma matoutmi.
E Sunahan e ase hakapa hasi u hulu hoboto i baku milimiou.”
Alimiou goma holis nami e Kristo
8 E Iesu e ranga lel me poeiena,
“Alia e ranga mera goulimiou:
esi te hatei na noa lia turu katuun,
alia tu butun Katunuma ena hatei has ragou u angelo tere Sunahan nonei a katuun i tar.a
9 Kaba esi te holis nena nonei a katuun i tar i matar u katuun,
balia tena holis has nagoen romana i matar u angelo tere Sunahan.
10 A katuun te ranga homi nanou lia,
Alia tu butun Katunuma,
e Sunahan e luba noa has nanou a markato a omi i tanen.
Kaba a katuun te ranga homi nena u Namnamei u Göagono,
e Sunahan ema luba nanoui a markato a omi i tanen.
11 Na pöata te kout raroen limiou ba limiou te tuol mia iahana u luman lotu na i matar a pal kapan,
e möa tego hakats hapara uaiam limiou bate pei miou,
‘Ime temar ranga uagou lia?’
12 Taraha?
U Namnamei u Göagono te hatuts ranei limiou romana a ka tego ranga naiam limiou.”
U haharuei tara tson moni a tutu
13 A töa a katuun te kaia i gusur u katuun e pei tere Iesu,
“O Hihatuts,
alö go ranga mei e toular ba nonei te lu kakatena a manka te mate ban e tamamulam bate hale nei lia a pala i tar.”
14 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Esi te hopö kapiin tego ona menai lia a manka i tamilimiou bate lu kaakata ragen?”
15 Ba nonei e poeiena i taren hoboto,
“Hanei iam bate taratara kap namiou a peisa milimiou tara markato hoboto tara katuun te gulena a mamanaka.
Taraha?
A mouna a nitöatöa ema lue ria tara mamanaka a para te ka mena a katuun.”
16 Be Iesu e hatei raneien u töa u haharuei me poeiena,
“A töa tson moni e ka mei u tsiktsiki te hapusukeien a kannou a parpara koru.
17 Ba nonei e mar hakats uana teka:
‘Alia u möa ta makum tego haputeia lia a kannou a parpara koru i tar.
Aha tego katoi lia?’
18 Ba nonei e poeiena,
‘Bara,
alia e rure gou a man luman haputu i tar bate hatakei gou a man luma a man kapan.
Ba lia te hapute goua a kannou na man tana manka hoboto teka.
19 Ba lia te ranga pouts megou romana a peisar bate poeiegu,
Möa lel!
Alia e ka megu a mamanaka a niga te antunan kaka pala nou turu hiningal u parpara.
Balia te nou haniga gou bate uagu,
bate roro haniga gou bate sasaalagu.’
20 Be Sunahan e poeiena i tanen,
‘Alö a katuun a tutu!
Tara bong i romana noahas ba lö te mate mou!
Gesi te lue nou a mamanaka hoboto ti haputi lö?’”
21 Be Iesu e poeiena,
“E markato has uana iesana tara katuun te gono benei a peisanen a mamanaka,
kaba i matana e Sunahan nonei e möa ta ka ta niga.”
Ma matout mi
22 Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo,
“Nonei lasi te hatei ragi lia alimiou:
ma hakats hapara silemi a nitöatöa nu tuenrei na i puta,
na ha te noue mou limiou na ha te hasoge mou limiou.
23 Taraha?
A nitöatöa ema ka sile nei a tou nou,
na u tuenrei ema ka sil hase nei u hasobö.
24 Rötoiam turu apena te ngö rari u kokou.
Nori ema leberi a kannou na ema hagala hase rien,
na nori ema ka has meri ta luman haputu tara kannou.
Kaba e Sunahan noahas te hanou ranen!
Na limiou e niga bala ramiou u apena!
25 Esi i tamilimiou te tokuna bate gamon hangahangahe nou a nitöatöa i tanen i puta te toku uanen?
E möa tala.
26 Na tema antunan kato namia limiou a tsitabubun ka teka,
ga taraha ba limiou te toku sile miou a man tabina manka?
27 “Rötoiam temar pan uaier a man palaua a man hie.
Nori ema kuiri na ema katoeri tu labalaba i taren.
Na lia e ranga mera goulimiou,
e Solomon a King e ka mei u hasobö u tara haniga koru,
kaba a tsi töa puku a tsi plaua teka e tara haniga bala nena u hasobö tere Solomon.
28 E Sunahan e katoeiena u palaua u niga,
te pusukuna i romana na te haats hase roua turu tula i mahö.
Na nonei ema hala has ranoui limiou tu hasobö?
Alimiou e ka memiou u nihamana u tetenei.
29 Na limiou goma hakats hapara silemi a ka tego noueiam limiou na tego ueiam limiou.
30 U katuun u hahamana ra i puta e roron hakats sil koruer tegi lu menai a mamanaka teka.
Kaba e Tamamilimiou i Kolö e atei silena te ngil mena milimiou a manka teka.
31 Kaba limiou go hakats sileiam a Nipepeito tere Sunahan,
ba nonei te hala has ranoui limiou a manka teka.”
A manka man niga na i Kolö
32 Be Iesu e poeiena,
“Alimiou a matsi katuun i tar,
alimiou goma matout mi.
Taraha?
E Tamamilimiou e sasaala mena tego hala meraien limiou a Nipepeito i tanen.
Luk 12:32-59
33 Hahol naiam a manka i tamilimiou bate hala namiou a moni turu katuun ti möa ta ka.
Alimiou go kui hatagala sileiam a manka tema tatei omiri,
a manka man niga na i Kolö te ka nitöana,
na u katuun u kopkop ema antunan lue rien romana,
ne möa ta kokoros tega kato homieien.
34 Tara han te kana a manka man niga bala i tamilimiou,
nonei lahas te ka noa a torimilimiou.”
U katunun kui u niga
35 Be Iesu e pei lelena,
“Hapouseiam u hasobön kui bate hakulupe miou a man lam bate hahalose miou a saha toukui te butu nou.
36 Bate heremi u katunun kui te hahaloser a katuun pan i taren tega kopis pouts uamen tara kannouna tara hitöl.
Pöata te tuku nen ba nonei te porokona,
ba nori te kalata boroboro narien a tamana.
37 Te sabie nen u katunun kui i tanen e hahalose ren bate ma sohori,
ba u katunun kui te sasaala korur.
Alia e ranga mera goulimiou,
nonei a katuun pan e kato here nanoi a peisanen a katunun sösöata kannou,
bate hagum ranen bate hanou ranen.
38 Na tega la memen a gusuna bong,
tsi tara pal bongbong koru,
bate tarena nori e kalata noar bate hahalosor,
ba u katunun kui teka te tatei sasaala korur.
39 Alimiou go hakats naiam a ka teka:
Sanena tega atei sil mameia a katuun terena luma i hangisa koru tega lama a katuun a kopkop,
ba nonei te hatongo kap nena a katuun teka bate ma heleie nei a luma i tanen bate tasuna.
40 Na limiou has go hanei iam.
Taraha?
Alia tu butun Katunuma e la guma romana tara pöata alimiou ema hakats nami romana tego la uama lia.”
A tson mammam a niga na tson mammam a omi
41 Be Pita e poeiena,
“Tsunono,
u haharuei teka alö e hatei ramien lam pepeisa,
tsi alö e ranga na mien turu katuun hoboto?”
42 Ba Tsunono e ranga palisina,
“Esi i tamilimiou te here nei a tson mammam hamana te hakats hanigana?
A katuun pan i tanen e hataratara kap naneien romana a palair u katunun kui i tanen.
Nonei te tatei hala ranoien a kannou tara pöata hamatskö.
43 A mar tson mammam teka e tatei sasaalana tega mi sabe menai a katuun pan i tanen te markato uanen teka tara pöata tego la pouts men i han.
44 U mana koru alia e ranga mera goulimiou,
a katuun pan i tanen emi hataratara kap naneien romana a mamanaka hoboto i tanen.
45 Kaba te omina a tson mammam,
ba nonei temar hakats uana teka,
‘A katuun pan i tar ema sesein la pouts namei romana.’
Ba tson mammam te hatanian singata rena a palair u katunun kui,
a pal tson na touhaliou,
ba nonei te nouna bate ueiena u uain bate tutuna.
46 Ba katuun pan tara tson mammam teka te la hasingoto nama romana tara pöata tema hakats naneien tega lamen.
Ba katuun pan te hahuna korue nou a tson mammam a omi teka bate hake noen turu katunun kui tema tara kap haniga nari a toukui i taren.
47 “A katunun kui te atei silena a toukui te ngilena a kapan i tanen batema hanei sile neien,
na ema katoe nei a ka te ngilena a kapan i tanen,
nonei te singata hapan koruier romana.
48 Kaba a katunun kui tema atei sile nei a ka te ngilena a kapan i tanen,
bate katoena a ka te antunana tara nihahuna,
nonei te singata hateteneier romana.
A katuun ti hale ii a ka a para ega hala hapara has.
Na katuun ti hataratara kap nai a toukui a kapan e ga kato haniga korui a toukui teka.”
E Iesu e lu kaakata ranou u katuun
49 E Iesu e ranga lel me poeiena,
“Alia u la silema tegomi hala menai u tula i puta,
na lia e solon ngil koruegu u tula teka ega kulupu boroboro!
50 Alia e ka megou a kamits pan tego lui lia,
na torir e tiama koru silena tega kapa uaien romana.
51 Ime temar hakats uami limiou?
Alia u la silema tegomi hala menai a masalohana i puta?
E möa.
Alia e ranga mera goulimiou,
alia u la silema tegomi lu kaakata merai u katuun!
52 Tara man pöata te la nama,
a tolima katuun te ka roua tara töa luma e ma hianiganiga roui bate katoeriou a huol a pala.
A topisa te pal rer romana a huol,
ba huol te pal raier a topisa.
53 U munmun tamana e hiapalpalir romana,
a galapien tson nu tamaren.
Na u munmun tsinana e kato has uariou iesana bate hiapalpalir,
a galapien touhaliou nu tsinaren.
A tahol te pal nena romana a pien tahol a halöanabei i tanen,
ba pien tahol te pal nena romana a tahol a halöanabei i tanen.”
Tara marei a pöata
54 Be Iesu e pei hasena turu katuun,
“Pöata te tare mia limiou u köasi te butu nama tara pala te tsiruku uana a pitala,
ba limiou te pei miou,
‘A langits e polo nou,’
ga langits e polo noahas nou.
55 Na pöata te hasagohe mia limiou a lomolomo a belbelaha,
ba limiou te pei miou,
‘A ka e hiski nou,’
ga ka e hiski noahas nou.
56 Alimiou e tatei röto uamiou turu tsiktsiki na i kolö bate atei sile mou ime te mar mouna uanen.
Kaba limiou u gamogamo!
Taraha ba limiou tema atei silemi te mouna uana a manka te butuna i romana?”
Hamatskö gono meiam u katuun te kamer a niomi i tamilimiou
57 Be Iesu e poeiena,
“E hana ba limiou tema ona peisemi a ka te matsköna?
58 Tara pöata te la gono memia lö a katuun te ngilin kout neno lö,
na tara pöata te ka noa mia limiou i maroro,
alö go torohanan hamatskö gono meien.
Nonei e namots las mena nei lö tara katuun pan turu kout bate hala nanoua lö tara polis,
ba polis te hake noua lö tara karabus.
59 Alia e ranga megou lö,
alö ema tatei lakasa mumei romana e antunana tara pöata te hala namia lö a mamana hiholuna turu kout.”