U katuun i ngilin tarein tu mirakol
16
Na tara pöata ti lama u Parasi na u Sadiusi tere Iesu.
Ba nori e rangate rien tegi hatara meraien tu mirakol tego harötein a nitagala tere Sunahan.
2 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena,
“Pöata te tsirukuna a pitala ba limiou te pemiou,
‘Ara e ka merou a pöata a niga,
taraha u kolö e röröna.’
3 Ba tara bongbong,
ba limiou te pemiou,
‘A langits e polo nou i romana,
taraha u kolö e röröna na e ruruhanana bate tara here nei a langits.’
Alimiou e atei silemiou te mouna uana a mar nitaratara i kolö.
Kaba limiou ema atei silemi te mouna uana a man hiharöto tara kapakapana pöata.
4 U katuun u omi ti hapolasa hakapa ban e Sunahan e kato siler tegi tara menaien tu mirakol.
Kaba lia ema tatei haröto nagi tu töa tu mirakol.
A hatöatongo lahas tere Jona a propetina i manasa te hatara ragi lia alimiou.”
Be Iesu e la ba ranen.
U is turu Parasi na u Sadiusi
5 Ba tara pöata tina tukuia u katunun tsitsilo tere Iesu i hapalana Ramun,
ba nori e töan hakats sabe ner ti solopala mena leien ta beret.
6 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alimiou go tarakap hanigaiam bate hanei silemou u is turu Parasi na u Sadiusi.”
7 Ba nori e tanian hiararanga pouts ria i taren me poeier,
“Nonei e mar ranga uana teka,
taraha ara ema lue rimei ta beret.”
8 Ba pöata te atei sileia e Iesu a saha ka ti hiararanga naien,
ba nonei e poeiena i taren,
“A tsi nihamana i tamilimiou e tetenei koruna.
E hana ba limiou te hiaraharaha pouts silemiou tema lu mena mumei limiou ta beret?
9 Alimiou bema atei noa hasmi?
Alimiou go hakats pouts neiam ti posepose mena mei lia a tolima a beret tara 5,000 tara katuun na man kalobaka ti ongo hasaputeiam limiou.
10 Na limiou go hakats pouts has naiam a tohit a beret tara 4,000 tara katuun na man kalobaka ti ongo hasaputeiam limiou.
11 E ha koruna ba limiou tema atei sile mulei,
alia ema ranga silegulei a beret?
Kaba hanei sileiam u is turu Parasi na u Sadiusi!”
12 Ba u katunun tsitsilo i tanen e töan atei sil taler nonei ema ranga silei u is te katoeri a beret,
kaba nonei e ranga sil tegi hanei sil meien u hihatuts u omi turu Parasi na u Sadiusi.
E Pita e ngöei e Iesu e Mesaia
13 Pöata te la uu e Iesu tara han i Sisaria Pilipai,
ba nonei e rangata rena u katunun tsitsilo i tanen me poeiena,
“U katuun e ngöeri,
Alia tu butun Katunuma,
esi?”
14 Ba nori e ranga palise ren me poeier,
“A palai e poeier alö e Jon a Tsonun Baptais,
na palai e poeier alö e Ilaitsa na palai e poeier alö e Jeremaia tsi alö a töa turu propet.”
15 Be Iesu e poeiena taren,
“Ga limiou e pemiou alia esi?”
16 Be Saimon Pita e ranga palisenen me poeiena,
“Alö e Mesaia te hopö kapiin e Sunahan.
Alö a Pien Tson tere Sunahan te töatöa nitöana.”
17 Be Iesu e poeiena i tanen,
“O Saimon a pien tson tere Jona,
e Sunahan e kalale noulö!
Taraha a niatei teka ema hatei nelalei ta katuun tuun.
Kaba e Tamar te kana i Kolö te hale nameien lö.
18 Na lia e hateie goulö,
alö e Pita,
a hatu.
Na ieluna a hatu teka alia e hatakeiegoa a luman lotu i tar i tanen.
Na nitagala tara tou mate ema antunan tagala saluhe ba na nouien.
19 Alia e hale goi lö a kii na tara Nipepeito tere Sunahan.
A saha ka te kitse moalö i puta,
e kits hase roa i Kolö.
Na saha ka te haniga namoa lö i puta,
e haniga has naroa i Kolö.”
20 Be Iesu e ranga hatagala merena u katunun tsitsilo i tanen egima tatei hate ii ta katuun nonei e Mesaia.
E Iesu e rangein u kamits na tou mate i tanen
21 Tara pöata teka e Iesu e tanian hatei ri u katunun tsitsilo i tanen tega mate uen ba nonei e poeiena,
“Alia e la uagou i Jerusalem balia tena sagoho kamits goa i limar u tsunono,
na u pris pan,
na u tson hihatuts tara Lo.
Ba nori tena atung hamate riou lia,
ba lia te takei pouts gou turu hatopisana u lan.”
22 Be Pita e lu mena neien i harerehi mena ranga hapiou menen me poeiena,
“O Tsunono,
e Sunahan ega hapioun a ka teka!
Ego ma tatei butu koruia i tamölö!”
23 Be Iesu e habiritsina me poeiena tere Pita,
“Lau i murir o Satan!
Alö e hatu kap namou lia.
Taraha alö ema hakei mia u hakhakats i tamölö tere Sunahan.
Alö e ka lasmem u hakatsin a katuun tuun!”
24 Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen,
“Esi te ngilin kukute nanou lia ega solopali a mamanaka te ka uana i peisanen,
bate töan söatena a kuruse i tanen bate kukutie nou lia.
25 Esi te pile kap haröto nena a nitöatöa i tanen e tia ba nanouen.
Kaba a katuun te mate silena te ngil mena neien lia,
nonei ena sabie nou a nitöatöa te ka nitöana.
26 Tega lueia ta katuun a mamanaka hobotona i puta,
kaba nonei e hatia hakapi a nitöatöa i tanen,
ga mamanaka teka e mar taguhu menoien ime?
Nonei e hala nanou ta saha ta ka bate lu poutse nou a nitöatöa i tanen?
27 Alia lahas tu butun Katunuma te la gono meguma romana u angelo i tar turu ualesala pan tere Tamar,
ba lia temi hala palis ragoui u katuun ti kato homi a ka a omi na u katuun ti kato haniga a ka a niga.
28 Alia e hatei hamana ragou limiou,
a palair u katuun te tuolur teka ema antunan materi,
e antunana tegi tara menien Alia tu butun Katunuma ena la here gumei romana a king.”