E möa tego ona mena milimiou a tana katuun
7
Be Iesu e rangana me poeiena,
“Möa tu ona raiam a palair u katuun,
be Sunahan tema ona has ranoui limiou.
2 Temar ona mera milimiou a palai,
nonei has tena mar ona meraroi limiou.
Na temar tara mera milimiou a palair u katuun,
nonei has tena mar tara meraroi limiou.
3 Aha te tara sile milö a tsi bita i matana e toulamölö,
ba lö tema taremi a makumun palang i matamölö pouts?
4 Ime te markato uanen balö te poeiem tere toulamölö ‘Lama,
ba lia te luba negu a tsi bita i matamölö’ tara pöata te kana a makumun palang i matamölö pouts?
5 Alö a katuun a gamogamo,
alö go luba mamin a makumun palang i matamölö pouts,
ba lö te töan tara haniga mou bate luba nem a tsi köahu i matana e toulamölö.
6 “Möa tu hala rami u muki a ka te göagonona.
Na e möa tu lapo namia u beröana turu poum,
taraha nori e namots tö hohomie ren bate habiritsir bate koto lileke rariou limiou.”
Alimiou go rangataiam, ne go sakeiam, ne go porokoiam
7 Be Iesu e rangana me poeiena,
“Rangataiam ba limiou te lue moen.
Na limiou go sakeiam ba limiou te sabie mouen.
Na limiou go porokoiam ba tamana te kalata beranou limiou.
8 Taraha,
u katuun te rangatar e lue rouen,
na u katuun te saker e sabie rouen,
na u katuun te porporokor,
a tamana e kalata bera nouen.
9 Esi i tamilimiou te tatei hale nei a pien tson i tanen a hatu te singoe nen ta tsi beret?
10 Na esi te tatei hale nei a pien i tanen a kökötsi te singoenen ta iena?
11 Alimiou e ka memiou a markato a omi,
kaba limiou e hala noa has namiou a manka man niga tara galapien i tamilimiou.
Na e Tamamilimiou i Kolö e hala has ranoui limiou a manka a man niga te singo uamia limiou i tanen.
12 Na tara mamanaka,
te ngile milimiou u katuun egi katoeien i tamilimiou,
alimiou go kato hasemen i taren.
Nonei a mouna u raranga te kana turu buku tere Mosis na turu propet has.”
A makum a tekteki
13 “Alimiou go tasu mia tara tamana a tekteki.
A tamana a pannen e la uana tara han a omi,
na a parpara koru a katuun te tasu ria tara tamana teka.
14 Kaba limiou go tasu sila mia tara tamana a teki,
taraha a tamana a tekteki te la uana tara nitöatöa,
na ema katuun a para nei tena tasu roa i tanen.”
U ruei na man hua i tanen
15 Be Iesu e rangana me poeiena,
“Hanei sil raiam u propet u gamogamo.
Nori e hererari u muki u hie,
kaba nori e gamor bate kato here nari a peisaren u sipsip u alena.
16 Alimiou e tatei tara marei sila ramoien tara man hua i taren.
E hana,
u katuun e antunan patsiki hase ria a huana u grep tara latu a hihitoka?
Na a huana u fik tara latu a kits?
17 A man ruei a man niga e hua haniga hasir,
na man ruei a man omi e hua homi hasir.
18 U ruei u niga ema tatei hua homi nei,
na u ruei u omi ema tatei hua haniga has nei.
19 U mamana u ruei tema hua haniga ri e ngats lupu rariou bate lapo raria turu tula.
20 Ba limiou te tara marei mou nori u propet u gamogamo.”
Alia uma mala haniga rai limiou
21 Be Iesu e rangana me poeiena,
“Ema katuun hoboto nei te ranga ria i tar bate poeier ‘O Tsunono,
O Tsunono,’
tena tasu roa tara Nipepeito tere Sunahan.
Kaba u katuun puku lasi te kukuteier u ngilngil tere Tamar te kana i Kolö tena tasu riou.
22 Nonei turu Lan teka,
a parpara a katuun e poeiena romana i tar,
‘O Tsunono,
o Tsunono.
Alam u hihatuts silaia tara solomölö na lam u tsuga ba has raia u liliahanei u omi tara solomölö,
na lam u kato sila has naia a man hiharöto tara solomölö.’
23 Ba lia te ranga meragouen bate poeiegu,
‘Alia ema atei sil ragi limiou.
La ba namou lia!
Alimiou u katuun u omi.’”
A huol a katunun kukui luma
24 Be Iesu e ranga lenina me poeiena,
“A katuun te hengoena u raranga i tar,
bate kukutie nen e here nei a katuun a atei te hatakeia a luma i tanen ieluna u lapo.
25 Ba langits te polona bu uolo te la nama,
ba lomolomo pan te bahuna,
kaba ema antunan gasenoui a luma teka.
Taraha a luma i kuieia ioluna u lapo.
26 Kaba u katuun te hengoer u raranga i tar batema kukute rien,
nori e hereri a katuun a tutu te hatakeia a luma i tanen turu kotolana.
27 Ba langits e polona ba uolo e la nama,
ba lomolomo pan e bahuna,
be gas harus homin töa nena a luma teka.
Ba luma e takupuna be tarura hakapa nitöana.”
A nitsunono tere Iesu
28 Pöata te ranga hakapanaia e Iesu a manka teka ba u katuun e asingoto koru ner temar hihatuts uaien.
29 Taraha,
nonei ema here rai u tson hihatutsura tara Lo,
kaba nonei e hihatuts here ii a katuun te kamena a nitsunono.