U haharuei turu katuun u omi ti tara kapiin a kuin grep
12
Be Iesu e tanian ranga merena u katuun turu haharuei.
“A töa katuun e lebei a kuin grep me ololo hahis kakap nanen,
me kaho hasena a kiou tegi pots naia u grep.
Nonei e hatakei hasi a luma a pia tegi pepeito kap naia a kuin grep teka.
Ba nonei e hakuin moni nanen me lauana tara taina a han.
Mak 12:1-17
2 Pöata te tangohoia u grep ba nonei e tula nelala a katunun kukui puku i tanen tegona lu menaien a pal grep i tanen turu katuun te hapepetokap rameien a kuin grep i tanen.
3 Kaba nori i pile kap naien me lahuse ren ba nori e hakopis pukpuku poutse ren.
4 Be tamana kuin grep e hala lel nenama a tana katunun kukui puku i tanen,
ba u katuun ti taratarakapin a kui e singater a bakunen me ranga hohomi naren.
5 Ba nonei e tula lel nalala a tana katunun kukui puku i tanen ba nori e atung hamate haseren.
A para katuun ti tula nela i markato las merai teka,
a palai i atungir na palai i kato hamatir.
6 Nonei e ka noa mei a töa patu a katuun tego tula naien,
a pien tson i tanen te ngil korueien.
Nonei e tula hamurimuri nalen me poeiena,
‘Nori ena tara marei riou a pien tson i tar.’
7 “Kaba u katunun taratarakap i tari a pien tson teka,
ba nori e hiararangar me poeier,
‘Nonei a pien tson tere tamana kui teka te lue nou a kuin grep.
Aragi atung hamateien bara te lue riou a kui i tanen.’
8 Ba nori e pile kap naren me atung hamate ren me lapo ba narien ielesala tara kuin grep.”
9 Be Iesu e rangatana me poeiena,
“Gaha te katoe nou e tamana kuin grep?
Nonei emi atung hamate ranou u katuun teka bate hataratara kap ranei a kuin grep teka u katuun u niga.
10 Alimiou u taratara haniga haseiam u raranga teka?
‘A hatu ti raman u katunun kui tara luma me hapiraka ba naier,
nonei a hatu te niga balana tara toukuina tara luma.
11 A ka teka a Tsunono te katoeien,
bara te tara here narien a ka a kapan koru teka.’”
12 Pöata ti tara mareien u haharuei e sakasaka raien,
nori i ngilin na hakarabus koru naien.
Kaba nori i matoutir u katuun ba nori e laba naren.
U harangata na tara takis tara gamman
13 Ba nori e tula rarima a palair u Parasi na palair u katuun tere Herot tegimi maman gamo menaien e Iesu ba nonei te ranga nena tu ranga tu omi tegi kout meien e Iesu.
14 Ba nori e la uarima i tanen memi poeier,
“Tson Hihatuts,
alam e atei silem alö a katununa turu mana.
Alö ema hakats silemi a ka te ranga ner u katuun,
taraha alö ema hakats nami a nitsunono tara katuun.
Alö e hihatuts hamana nem a maroro tere Sunahan.
Bara,
a Lo i tarara e hapiou nena tegi hala menai ra a takis tere Sisa a gamman pan,
tsi e möa?
15 Aragi hol a takis tsi ara gima holeien?”
Kaba e Iesu e atei sil u gamo i taren me poeiena,
“Taraha ba limiou te katsin torohane mou lia?
Hale mume lia ta denariusa moni ba lia te taragu.”
16 Ba nori e hale rien a töa moni ba nonei e rangata ranen me poeiena,
“U baku teresi na solo teresi teka?”
Ba nori e ranga palise ren,
“E Sisa.”
17 Be Iesu e poeiena,
“Bara,
halemi e Sisa a manka i tanen,
bate hala hasemi e Sunahan a manka te ka uana i tanen.”
Ba nori e asingoto koru ner ti hengo menaien a ka te rangein e Iesu.
Pöata te töatöa pouts ria romana u katuun
18 U Sadiusi i la uama tere Iesu.
Nori u katuun teka te rangar bate poeier u katuun ema takei pouts roi i murina a tou mate i taren.
Mak 12:18-44
19 Ba nori e poeier i tanen,
“Tson Hihatuts,
e Mosis e koloto berai ra a lo teka:
‘Tego mate ba naia a tson a tahol i tanen bate moana ta pien,
ba toulana tson teka te tatei tölena a amoaba,
ba nori te hatuhaner romana ta pien te lue nou a makum tara tson te mate.’b
20 Bara,
e ka mei u tönomo u munmun toulana.
A hamua e hitöl me matena bate möana ta pien i tanen.
21 Ba hahuol e tölo lelena a amoaba ba nonei e mate lel hasina bate möa noa hasina ta pien i tanen.
Ba hatopisa e kato has uana iesana.
22 U mun toulana tohit hoboto i töli a tahol teka me mater,
kaba a tahol ti töleien ema kamei ta pien i taren.
Ba i murinen ba tahol e mate hasina.
23 Ga tara pöata te takei pouts roua u katuun tara tou mate i taren,
ba nonei a tahol teka ena tölo tale nou esi?
Taraha,
nori u mun toulana tohit hoboto i töleien.”
24 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alimiou e ranga hatutu memiou,
taraha,
alimiou ema atei silemi u Buku u Göagono na nitagala tere Sunahan.
25 U katuun te takei pouts roua tara tou mate i taren,
nori ema hitöl lel roi romana.
Tara markato teka nori e here roi u angelo ra i Kolö.
26 Na turu rangana turu katuun ti mate hakapa bate takei pouts riou tara tou mate,
alimiou toum uma ritemi a makumun ranga iahana u buku tere Mosis te hatei nena u ruei te kulupu?
Tara makum teka e Sunahan e ranga mei e Mosis me poeiena,
‘Alia a Sunahan tere Abraham na a Sunahan tere Aisak ne Sunahan tere Jekop.’
27 Nonei ema Sunahan uanei turu katuun u mate kaba nonei e Sunahan turu katuun te töatöar.
Alimiou e hakats hatutu korumiou.”
U raranga tutuun u kapan tere Sunahan
28 A töa tson hihatuts tara Lo e hengo ti hiarangrangata uaien.
Ba nonei e hengo sabiena te ranga palis haniga menai e Iesu u Sadiusi,
ba nonei e la hasukusuku nama me rangate nen,
“U saha u raranga te pan na tara man raranga hoboto tere Sunahan?”
29 Be Iesu e ranga palisenen me poeiena,
“U raranga te pan bala koruna teka:
‘Hengoiam,
u katunura i Israel,
E Sunahan a Tsunono i tarara a töa puku a Tsunono.
30 A Tsunono e Sunahan alö go ngil koru meien a tori mölö hoboto na u namnamei hoboto i tamölö na u hakats hoboto i tamölö na tara nitagala hoboto i tamölö.’
31 Na u hahuoluna u raranga u pannen teka:
‘Alö go mar ngil koru mei a tana katuun temar ngil koru has mena milö a peisamölö.’
E möa tu tana tu mar raranga tega pan balein u huol u raranga teka.”
32 Ba tson hihatuts tara Lo e poeiena tere Iesu,
“U mana koru,
Tson Hihatuts.
Alö e ranga hamana nemula e Sunahan a töa puku,
na e möa lel ta tana ta sunahan.
33 Na katuun ego ngil korui e Sunahan turu tori hoboto i tanen na turu hakats hoboto i tanen na tara nitagala hoboto i tanen.
Na nonei ego mar ngil koru has menai a tana katuun temar ngil koru mena neien a peisanen.
Na ka teka e pan bala nena u mamana u haats.”
34 E Iesu e hengoe temar ranga palis hanigan töa uu a tson ba nonei e ranga menen,
“Alö ema lehana ba nami a Nipepeito tere Sunahan.”
Ba i murinen,
u katuun i matoutin rangata lele ii e Iesu tu harangata.
Esi nonei e Mesaia?
35 Pöata te hihatutsia e Iesu tara Luman Lotu Pan ba nonei e poeiena,
“E hana ba u tson hihatuts tara Lo te poeier e Mesaia a hatutubunei tere Devit?
36 U Namnamei u Göagono te hale ii e Davit u hakhakats ba nonei e poeiena,
‘A Tsunono e mar ranga uu teka tara Tsunono i tar,
Gum ia tara pal matou i tar,
e antunana tara pöata te hale goi lia lö u katuun te paköe rioulö
ba lö tena pita puta ramouen.’
37 “E Devit noahas te ngöei a katuun teka,
A Tsunono.
Gime temar hatubuna uana e Mesaia tere Devit?”
Kaba e möa ta katuun tega ranga palis.
E Iesu e rangeir u tson hihatuts tara Lo
U katuun u parpara koru teka i sasaala mei ti hengo uaien tere Iesu.
38 Pöata te hihatuts noaia e Iesu be poeiena,
“Hanei sileiam u tson hihatuts tara Lo.
Nori e ngilin hula la mer u hasobö u ngahangaha i taren,
na nori e ngil haser u katuun te ka ria tara töana egi hapan raien.
39 Nori e ngilin gum has ria turu gumgum tara pal kapan i luman lotu na turu gumgum tara pal kapan tara kannou pan.
40 Na u tson hihatuts tara Lo e lube tsiponeri a peisaren a manka turu amoaba na tegi tara marei meraien,
nori e roron katoeier u singo u ngahangaha.
Kato uana teka ba nihahuna i taren te pan koruna romana.”
A amoaba e halan a monin hitaguhu turu lotu
41 E Iesu e gum bate tara uana tara sei moni iahana Luman Lotu Pan,
bate tara uana turu katuun ti hongi a monin hitaguhu tara sei moni.
U katunun moni u parpara ti hongi a man moni pan peisa.
42 Kaba a töa amoaba te möa koru ta ka i tanen e lama memi hongena a tsi huol a tsi toea.
43 Be Iesu e ngö gögono rena u katunun tsitsilo i tanen me poeiena i taren,
“Alia e hatei hamana koru ragou limiou,
a amoaba teka e hala nelala a moni te pan saluhe bala nena a man moni te hala nelila u katuun hoboto.
44 Taraha,
nori hoboto e hala lila tara moni te kurapana tara man moni i taren,
kaba a amoaba teka e möa lel ta tsi moni i tanen.
A tsi huol puku a tsi toea tega holeien ta tsi kannou te honge la len.”