E Iesu e tuku herei a king i Jerusalem
21
1-2 Ba tara pöata ti butuien i Jerusalem,
me la uar i Betpats turu Pokus i Olip.
Be Iesu e hala mam rena a huol a katunun tsitsilo i tanen me poeiena i taren,
“La uamula tara han te kanama ili,
ba limiou tena tare mou a töa rongki e kamena a tuna i kits kapiin.
Ba limiou tena purese ramoien bate la mera mumeien i tar.
3 Na tena ranga nanoa ta töa ta katuun ta ka i tamilimiou ba limiou te ranga memen,
‘A Tsunono te ngil rena men.’
Ba nonei te hala tuun las nena men romana.”
4 A ka teka e butu sil tega kato hamana menaien u raranga te rangein a propet i manasa:
5 “Hatei raiam u katunur i Saion,
‘Taraiam a King i tamilimiou e la hamanasa uanama i tamilimiou.
Nonei e kato here nanei a peisanen a katuun papala koru
bate osana tara tunan rongki a hitots.’”
6 Ba u katunun tsitsilo tere Iesu ena kato haseier a ka ti ranga meraleien.
7 Ba nori e lue rima a rongki na tuna,
me hopöeria a man hasobö i taren i oluna a rongki,
be Iesu e gumna i tanen.
8 Ba u katuun u parpara koru e haholaseria a man hasobö i taren i maroro,
ba palai e ngatseier a man kalan ruei me haholase rien i maroro.
9 U katuun u parpara koru ti mamin e Iesu na u katuun has ti murimurima i tanen i ku bate poeier,
“Hosana!
Soloseiam a Hatutubunei tere Devit!
E Sunahan ega kalali esi te la nama tara solona a Tsunono.
Hosana!
Solosei korueiam a solona e Sunahan iasa koru!”
10 Tara pöata te tukuia e Iesu i Jerusalem,
ba u katuun hoboto tara taun e asingoto korur me poeier,
“Esi nonei teka?”
11 Ba u katuun ti la gono meien e poeier,
“Nonei e Iesu a propetina i Nasaret i Galili.”
E Iesu e tsugar u katuun ti hahol ia tara Luman Lotu Pan
12 Be Iesu e lauana tara Luman Lotu Pan mena tsuga rena u katuun ti hahol ia tara makumun lotu.
Ba nonei e tula halakoponena u tebol turu katuun ti palpalisiin u moni na man gumgum turu katuun ti haholin a man kulu.
13 Ba nonei e poeiena i taren,
“I koloto has naia turu Buku u Göagono,
‘A luma i tar e ngöeri romana a luman singo.’
Kaba limiou e kato here tsipon namien a kioun mous turu kopkop!”
14 Ba u katuun u matakiou na u mou omi e la uarima i tanen iahana a Luman Lotu Pan ba nonei e kato haniga pouts ranen.
15 Ba u pris pan na u tson hihatutsur tara Lo e raharaha mer ti tara menaien u mamana u mirakol te katoeien,
na ti ku uu a galapien iahana a Luman Lotu Pan bate poeier,
“Hosana!
Soloseiam u Hatutubunei tere Devit!”
16 Ba nori e poeier tere Iesu,
“Alö e hengoeiem a ka te ranga naren?”
Be Iesu e poeiena i taren,
“Alia e hengogu.
Alimiou toum ima rit hanigemi u ranga teka,
‘A galapien u tetenei egi solosei a solo mölö.’”
17 Be Iesu e laba ranen me la uana tara han i Betani,
tena keien a töa a bong.
E Iesu e ranga hohomin u ruein fik
18 Ba tara bongbong koru be Iesu e la pouts uana i Jerusalem,
nonei e bes koru.
19 Ba nonei e tarena u töa u ruein fik i rehina maroro ba nonei e la uana i tanen,
mena lagi sakesakena ta hua.
E ka las mei a kala tuun.
Ba nonei e poeiena turu ruein fik,
“Alö ema antunan hua lel moi!”
Ba nonei puku noahas tara pöata te rangaien ba u ruein fik e langona.
20 Ba u katunun tsitsilo e tarer a ka teka me asingoto korur me poeier,
“Ime temar lango boroboro ualala u ruein fik teka?”
21 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alia e hatei hamana ragou limiou,
Te hamana koru mia limiou batema hula torimi,
alimiou e tatei markato uamiou te markato uagu la lia turu ruein fik teka,
na limiou e tatei mar ranga has uamiou teka turu pokus,
‘Alö go takei balö te lapo ba namia a peisamölö i tasi,’
ba nonei temar kato has uanou te ranga uami limiou.
22 Na te hamana mia limiou,
tara pöata te singo mia limiou ba limiou te lue mou a saha ka te singo silemi limiou.”
A nitsunono tere Iesu e lama ime?
23 Be Iesu e kopis pouts uana tara Luman Lotu Pan,
ba pöata te hihatuts ien,
ba u pris pan na u tsunono turu Jiu e la uarima i tanen memi rangateren,
“A saha nitsunono te ka memölö te kato memi lö a manka teka?
Esi te halei lö a nitsunono?”
24 Ba e Iesu e ranga palis ranen,
“Alia e rangata has ragoui limiou u töa u harangata.
Te ranga palise moa limiou u harangata i tar,
ba lia te hatei has ragoui limiou esi te hale melia a nitsunono te kato megi lia a manka teka.
25 Ime te lueia e Jon a nitsunono tega baptais meraien u katuun?
Tere Sunahan tsi tara katuun tuun?”
Ba nori e hiarangrangata poutsur me poeier,
“Te pei roara,
‘E Jon e kamei a nitsunono tere Sunahan,’
be Iesu te pei nou i tarara,
‘Ga taraha tsiponi ba limiou tema hamanemi e Jon?’
26 Na ra ena mots poe hasera,
‘E Jon e kamei a nitsunono tara katuun.’
Taraha,
u katuun hoboto e poeier e Jon a propet tere Sunahan.
Na ra e matoutera tena raharaha uaren.”
27 Ba nori e ranga paliseier e Iesu,
“Alam ema ateimi.”
Ba nonei e poeiena i taren,
“Na lia has ema antunan hatei ragi limiou esi te hale mei lia a nitsunono ba lia te katoegu a manka teka.”
U haharuei tara huol a pien tson
28 Be Iesu e poeiena i taren,
“Ime temar hakats uami limiou tara katuun te kamena a huol a pien tson?
Nonei e la uana tara pien a hamua me poeiena,
‘A pien i tar,
alö gona kui ia tara kuin grep i romana.’
29 Ba pien tson e ranga palisinen,
‘Alia ema ngilin kui gi.’
Kaba i murinen ba nonei e habiritsena u hakhakats i tanen ba nonei ena kuina tara kui.
30 Ba e tamanen e lana mena katoena u töa u mar ranga noahas tara hahuoluna pien tson.
Ba pien e ranga palisina me poeiena,
‘Aa,
alia e la gou.’
Kaba nonei ema la ii.
31 “Esi i taren a huol te katoe u ngil tere tamaren?”
Ba nori e poeier,
“A pien tson a hamua.”
Be Iesu e poeiena i taren,
“Na lia e hatei hamana koru ragou limiou,
e kato has uana iesana tara Nipepeito tere Sunahan.
U katuun te lulueier a takis na u touhaliou u lulu tson pinopino ena tasu mammam raroua limiou iahana Nipepeito tere Sunahan.
32 Taraha,
e Jon a Tsonun Baptais emi haröto rai limiou a maroro a matskö,
kaba limiou uma hamane mien.
Na pal tson u omi na touhaliou u omi i hamaneien.
Na limiou i röto hakapeiam ti markato uen teka,
kaba limiou uma palis noahasemi u hakhakats i tamilimiou bate hamane men.”
U haharuei turu katuun u omi ti taratara kapiin a kuin grep
33 Be Iesu e hihatuts lenina me poeiena,
“Hengoiam turu tana u haharuei.
A töa katuun te tuei a makumun tsiktsiki i tanen e lebei a kuin grep me kui hahise neien a ololo,
me kahoena a kiou ti ron kato bulbuleia u grep.
Ba nonei e kui leleiena a luman pepeito kap a pia nitöa tara kuin grep.
Ba nonei e hataratara kap tuun ranei u palair u katuun a kuin grep teka me hakuin moni nanen,
ba hapalana moni e la uana tara katuun terena kui.
Ba nonei e la uana tara töa han i lehana.
34 “Ba tara pöata te susukun tangohoia a kui,
ba nonei e hala mera nei u katunun kui i tanen turu katuun ti kui ia tara kuin grep tegina lu menaien ta pala i tanen.
35 Ba u katunun taratarakap tara kui e lu rer u katunun kui i tanen,
me lahuser a töa,
me atung hamateier a tai,
ba nori e titieri a tai a hatu.
36 Ba katuun terena kuin grep e hala lel ranama a palair u katunun kui i tanen,
i para baler a pala ti la mamima,
ba u katunun taratarakap tara kui e markato lel has mera rien iesana.
37 “Ba kapakapanen ba nonei e hala nena a pien tson i tanen,
ba nonei e poeiena,
‘Nori ena tara marei riou a pien tson i tar.’
38 Ba pöata ti tareien a pien tson teka ba nori e poeier,
‘A pien tson tara katuun terena kui teka te lue nou a kuin grep.
Aragi atung hamateien,
bara te lue rou a kui i tanen!’
39 Ba nori e pile kap naren me lapo halakasa narimen tara kuin grep ba nori e atung hamatie ren.”
40 Be Iesu e rangata ranen,
“Bora,
ga tara pöata te lama a katuun te tuenei a kuin grep,
nonei emi katoe nou aha turu katuun u omi teka?”
41 Ba pal kapan turu Jiu e poeier,
“Nonei emi atung hamate ranou u katuun u omi teka,
ba nonei te hataratara kap ranoui u katuun u niga a kuin grep teka,
ba nori te hala hamatsköe roien a pala i tanen tara pöata tega tangohoien.”
42 Be Iesu e ranga meranen,
“Alimiou i rit haseiam u raranga turu Buku u Göagono,
‘A hatu ti raman u katunun kukui luma bate hapiraka naren,
nonei a hatu te niga balana tara toukuina tara luma.
A ka teka a Tsunono te katoeien,
ba nonei te niga koruna i matarara!’”
43 Be Iesu e poe lelena,
“U raranga teka e ranga ranou limiou.
Na lia e hatei ragou limiou,
a Nipepeito tere Sunahan e luba rari limiou romana bate hala rari u katuun te katoeier a toukui a niga.
44 A katuun te rusuna romana tara hatu teka nonei e tupeko nitöa naiena romana.
Kaba te konena romana a hatu teka ta katuun,
ba nonei te kono bulbul here nanoien u köahu.”