U katunun kui tara kuin grep
20
Be Iesu e poeiena,
“A Nipepeito tere Sunahan e here nei a katuun terena kuin grep te la bongbong silena tegona sake menaien ta katuun tegona kui ia tara kuin grep i tanen.
2 Na pöata ti haniga naien tegi hol meraien a 1 kina tara man töa man lan,
ba nonei e töan hala mera neien tara kuin grep.
3 “Ba tara pal 9 kilok tara bongbong ba nonei la uana tara makumun töana,
bena tara rena a palair u katuun ti möa ta toukui ti tutuol puku.
4 Ba nonei e ranga mera nen,
‘Alimiou egona kui mia tara kuin grep i tar balia te hol ragoui limiou a hihol a matskö.’
Ba nori e lar.
5 Ba nonei lalen ponina tara pal 12 kilok na tara 3 kilok,
ba nonei ena markato has uana iesana.
6-7 “Ba tara pal 5 kilok ba nonei e la lenina bena tarena a palair u katuun bate tutuol puku ponir.
Ba nonei e poeiena i taren,
‘Aha te hakapa pinopino sile milimiou u lan u ohots teka batema kuimi?’
Ba nori e ranga palise ren me poeier,
‘E möa ta katuun tega hala railam ta toukui.’
Ba nonei e poeiena,
‘La tala iam batena kui mia tara kuin grep i tar.’
8 “Ba pöata te lahima ka,
ba katuun terena kuin grep e ranga mena a tson mammam i tanen.
‘Ngö rema u katunun kui bate hala ramien a man hihol i taren,
taniama tara pala te hagoun kui tuun lila,
balö te töan hol ramou a pala te kui mam lila.’
9 U katuun ti tanian kui mei a pal 5 kilok i holrai a man 1 kina 1 kina tara a man tötöa.
10 Ba pöata ti holraia a pala ti kui mam,
nori i pei lasi egi gamon lusei a hihol i taren.
Kaba nori i hala hasrai a man 1 kina 1 kina puku has tara man tötöa.
11-12 A pöata lahas ti lu hakapeien a moni i taren,
ba nori te raharaha hamanaseier a katuun terena kuin grep,
‘U katuun te hagou kui lila e kui pukue lila a töa aua,
ba hihol i taren te hihinatue tsipon mena a hihol i tamulam.
Kaba lam e kui noa mula i bongbong me lana i gusuna pitala a hiski mena antunan töa nena a lahi,
balö te hol tsipon ramule lam a mar hol te hol ramuleien lö!’
13 “Ba katuun terena kuin grep e ranga palisena a töa katuun i gusuren,
‘A tsi hahikapien,
Alia ema kato homi gia i tamölö.
Alö e hatangana namula tego kui sil mei lö a 1 kina turu töa u lan.
14 Bara,
lu talei a hihol i tamölö ba lö te lam.
Alia e ngilin mar hol has menagi a katuun te hagou kui lala temar hol has mena lilei lö.
15 Alia e tatein markato menagi a moni i tar temar ngil uagu lia.
Te tangana nagia lia a manka i tar,
alö goma tatei hiomi ii.’”
16 Be Iesu e poeiena,
“U katuun ti hamurimuri nori tena mamir romana,
na u katuun ti mammam nori tena murimurir romana.”
E Iesu e ranga hatopisein a tou mate i tanen
17-18 Pöata te laia e Iesu i Jerusalem,
ba nonei e lu halhal rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen,
ba nonei e rangana i taren tara pöata ti tataalaien i maroro.
“Ara e la talara i Jerusalem,
ba Alia tu butun Katunuma tena hala neroa turu pris pan na turu tson atei tara Lo.
Ba nori tena kout nariou lia bate kitser u raranga tegi atung hamate menai lia.
19 Ba nori te hala lel naroa lia turu katuun tema Jiu ri,
ba nori tena hahakos ria i tar bate lahuse riou lia,
bate nila naria lia tara kuruse.
Ba turu hatopisana u lan balia te takei pouts gia romana tara tou mate.”
U ngil tara galapien tson tere Sebedi
20 Be tsinar a galapien tson tere Sebedi e la uarima tere Iesu na huol a pien tson i tanen,
be tsinaren e hatukunna i matana e Iesu,
me rangata nena tega haniga mei e Iesu u ngilngil i tanen.
21 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Aha te ngile mölö?”
Ba nonei e ranga palisenen me poeiena,
“Alö go haniga ba huol a pien tson i tar teka tena gum gono meriou lö romana tara pöata tena king möalö,
a töa tara pal matou na tabi tara pal keruka.”
22 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alimiou ema atei silemi a ka te rangata nami limiou.
Alimiou e antunan ua mia tara kap tena ua goa lia ba limiou tena sagohe mou a kamits tena sagohe gou lia?”
Ba nori ranga palise ren me poeier,
“Alam e antunam.”
23 Be Iesu e poeiena,
“Alimiou ena ua moa tara kap i tar.
Kaba lia ema antunan hopö kap nagi esi tena gum noa tara pal matou na tara pal keruka i tar.
E Tamar puku lahas te hopö kapiin u katuun tegi lui a man makum teka.”
24 A pöata ti hengo naia a maloto a katunun tsitsilo u raranga teka,
ba nori e raharaha koru rer u mun toulana teka.
25 Be Iesu e ngö gögono mera neien i tanen me poeiena,
“Alimiou e atei silemiou a markato turu katuun tema Jiu ri.
U tsunono i taren e ranga hamal ria i taren,
na pal kapan i taren e peits kap hatagala has raren.
26 Kaba a markato teka ema tatei ka neia i gusumilimiou.
E möa.
A katuun te ngilin panna i tamilimiou,
nonei go kato herenai a peisanen a katunun kui i tamilimiou.
27-28 Na te ngilin mamna ta töa i tamilimiou,
nonei go kato herenai a peisanen a katunun kukui puku,
te markato has uagu Lia tu butun Katunuma.
Alia uma la sile mei u katuun egimi kui beiou lia.
E möa.
Alia u la silema emi kui ber u katuun,
bate sakahis ragen tara tou mate i tar.”
E Iesu e kato haniga poutsir a huol a katuun a matakiou
29 Tara pöata ti laba naien i Jeriko,
ba u katuun u parpara koru e kukute raren.
30 Ba huol a katuun a matakiou te gum talaria i rehina kalana me hengoer te la karasa uu e Iesu ba nori e kur me poeier,
“O Tsunono a Hatutubunei tere Devit!
Alö go taatagi ramou lam!”
31 Ba u katuun e ranga merarien egi kakamoto.
Kaba nori i ku hapan noalasi,
“O Tsunono a Hatutubunei tere Devit!
Alö go taatagi ramou lam!”
32 Be Iesu e tuoluna me ngö ranen,
“Aha te ngile milimiou tego kati lia i tamilimiou?”
33 Ba nori i ranga paliseren me poeier,
“O Tsunono,
alam e ngilin taram!”
34 Be Iesu e taatagi koru ranen me sebele iena a mataren,
ba nonei tara tsi pöata puku noahas ba nori e tara poutsur,
me kukutier e Iesu.