U hihatutsina te hiaramrama uar u muntahol
19
Pöata te ranga hakapa naia e Iesu a manka teka,
ba nonei e laba nena i Galili me la pouts uana tara han i Judia i hapalana Ramun i Jodan.
2 Ba u katuun u parpara koru e kukutie ren,
ba nonei e kato haniga pouts ranen ti kaien.
3 Ba palair u Parasi e la uarima i tanen memi torohane ren me poeier,
“A Lo i tarara e haniganena tega laba menai a tson a tahol i tanen?”
4-5 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena,
“Alimiou u rit haniga haseiam u raranga te kana turu Buku u Göagono te poeiena,
‘tara tantania e Sunahan e kato raien a tson na tahol,
Nonei te laba silanena a tson e tamanen na e tsinanen batena ka gono mena a tahol i tanen ba nori a huol te katoeier u töa puku u tuenrei.’
6 Nori ema huol len talari,
kaba u töa puku u tuenrei.
Na sahaka te kits takono hakapi e Sunahan,
e möa ta töa ta katuun tega antunan purese kalakala pouts leleien.”
7 Ba u Parasi e poeier i tanen,
“Ga tara ha tsiponi be Mosis te hala nena a lo te poeiena a tson e tatei kolotena u pepa tega tsuga menaien a tahol i tanen?”
8 Be Iesu e poeiena i taren,
“Mosis e hala mei u raranga teka i tamilimiou,
taraha alimiou u katuun u hihipus,
kaba tara tantania e möa taka tega markato uu teka.
9 Na lia e ranga mera goulimiou,
a tson te laba nena a tahol i tanen,
ba tahol tema kaka gono menei ta tabina ta tson,
ba tson i tanen tena töl lelena a tabina tahol,
nonei e katoena a markatona tara tsikolo.”
10 Ba u katunun tsitsilo e poeier i tanen,
“Tega markato tala uaien teka ba tson na tahol,
tema antunan hitölri.”
11 Be Iesu e ranga palisina me poeiena,
“U raranga teka ema tatei la uanei turu katuun u parpara,
kaba e Sunahan e hala hasiin a nitagala turu palair u katuun tegima hitöl uaien.
12 Palair a pal tson tema antunan hitölri,
nori i mar posa merai teka.
Na palai ema hitöl meri ti hapö uaien.
Na palai ema hitöl meri,
taraha nori e ngilin kato ner a toukuina tara Nipepeito tere Sunahan.
Kaba tson te antunan kukutiena u raranga teka,
e tatei kukutie nen.”
E Iesu mera galapien u tetenei
13 U katuun i la mera mei a galapien u tetenei tere Iesu,
tegomi hatakopo menaien a limanen i taren bate singo uana tere Sunahan.
Ba u katunun tsitsilo i tanen e ranga haraharaha ria i taren.
14 Be Iesu e poeiena,
“Haka baraiam a galapien gi la uama i tar,
ma hapiou rami,
taraha a Nipepeito tere Sunahan e ka uana turu mar katuun teka.”
15 Ba nonei e hatakopena a limanen i taren me lana.
A tson moni a hitots
16 Ba töa katuun e la uanama tere Iesu me poeiena,
“Tson Hihatuts,
a saha ka a niga tego kati lia balia te luegou a nitöatöa te ka nitöana?”
17 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Taraha balö te rangate milia saha ka te nigana?
E Sunahan puku a töa te nigana.
Te ngilin lue mialö a nitöatöa te ka nitöana,
ba lö te kukutiem a man raranga tere Sunahan.”
18 Ba nonei a katuun e rangatenen,
“A man saha man raranga?”
Be Iesu e ranga palisenen me poeiena,
“Alö goma atung hamatei a tana katuun.
Na lö goma kope ii a ka tara tana katuun.
Alö goma gamogamoi.
Na lö goma tsikolo ii.
19 Alö go hapani e tamamölö na e tsinamölö.
Na lö go ngili a tana katuun temar ngil hasmena milö a peisamölö.”
20 Ba tson a hitots e poeiena i tanen,
“Alia e kukutiegu a man raranga hoboto teka.
Ka ha lel tego kati lia?”
21 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Te ngilin butu haniga koru mia lö i matana a Tsunono,
balö tena hahol ba nem a mamanaka i tamölö balö te hala rami u katuun ti möa ta ka ta moni,
balö te kame mou a mamanaka a nigana i Kolö.
Balö te kukutie moulia.”
22 Ba pöata te hengoeia a tson a hitots a ka teka,
ba nonei e taatagi koruna me lana,
taraha nonei e kamei a moni na mamanaka.
23 Be Iesu e poeiena turu katunun tsitsilo i tanen,
“Alia e ranga hamana koru mera goulimiou,
a katuun te kamena a moni a parpara ema antunan tahongo boroboro neia tara Nipepeito tere Sunahan.
24 Na lia e hatei lel ragou limiou,
ema antuna koru lasnei tega la uu a katuun te kamena a moni a parpara koru tara Nipepeito tere Sunahan,
temar kato has uana a kemol te katsin sipina tara tsi tabutu tara salum.”
25 Ba pöata ti hengoeia u katunun tsitsilo i tanen a ka teka,
ba nori i asingoto korur me poeier,
“Gesi te antunan ka haniga nou?”
26 Be Iesu e tara uana i taren me ranga palis ranen,
“Turu katuun tuun ema antunari,
kaba tere Sunahan a mamanaka e hahankana.”
27 Be Pita e poeiena tere Iesu,
“Alam u laba nema a mamanaka me kukutie mumoulö.
Ga lam e lue mou aha?”
28 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alia e ranga hamana koru meragou limiou,
tara han a tsimus i murimuri,
tena gum goa Lia tu butun Katunuma turu Gumgum u Göagono i tar,
ba limiou u katuun te lala gono memou lia tena gum has moa turu maloto na u huol u gumgum u göagono turu king,
bate taratarakap ramou u maloto na huol tara pal katunura i Israel.
29 Na u katuun hoboto te hakats nariou lia bate labaner u luma i taren na u toularen nu hahinaren na u tamaren nu tsinaren,
na galapien i taren na u tsiktsiki,
nori ena lueriou a parpara koru lel a ka,
bate lu hase riou a nitöatöa te ka nitöana.
30 Kaba u katuun u parpara koru ti mammam ena murimuri riou,
ba u katuun ti murimurima tena mam riou.”