A katuun te kapanina
18
Nonei tara pöata teka ba u katunun tsitsilo e la uarima tere Iesu memi rangateren,
“Esi koru te pan balana tara Nipepeito tere Sunahan?”
2-3 Be Iesu e ngöena a pien a tetenei me hatuole nen i gusuren me poeiena,
“Alia e hatei hamana koru ragou limiou.
Tema habirits ba namoi limiou a markato a omi,
bate here rami a galapien u tetenei,
alimiou ema antunan tasu noahas mia tara Nipepeito tere Sunahan.
4 A katuun te hala puteiena a peisanen bate here nei a tsi pien a tsi tetenei teka,
nonei te pan koru noa tara Nipepeito tere Sunahan.
5 Na e si a katuun te toul hatamiena a mar pien teka,
nonei e toul hatami hase noulia.”
A markato a omi te kato homiena u nihamana
6 E Iesu e ranga noa me poeiena,
“Esi ta katuun te las meranoi a galapien te hamana uar i tar tara markato a omi,
e niga bala nena tegi hakits mei a hatu pan i totongolona a katuun teka batena harukue ria i gusuna tasi.
7 A nomi pan e butu noa romana turu han i puta,
taraha a katuun a omi e gono te kato homiena u nihamana turu katuun.
Kaba a nomi pan e butu noa romana tara katuun te habute nen!
8 Tega kato homieia a limamölö tsi a moumölö alö,
balö te ngats kotsemen bate banamen!
Taraha,
e niga bala nena tego kamei lö u töa puku u ualima,
tsi u töa puku u mou,
balö te töan luemou a nitöatöa te ka nitöana.
Kaba ema niganei tego kamei lö u huol u ualima tsi u huol u mou balö te lapo baneria turu tulana i hel te ka nitöana.
9 Na tega kato homieia a matamölö alö,
balö te hasemen balö te banamen.
E niga bala nena tego kamei lö u töa puku u mata balö te töan luemou a nitöatöa te ka nitöana.
Kaba ema niganei tego kamei lö u huol u mata balö te baneria turu tulana i hel te ka nitöana.”
U haharuei tara sipsip te taia
10 Be Iesu e poeiena,
“Alimiou go haneiam möa tu sigaleiam ta töa tara galapien teka.
Na lia e hatei ragou limiou,
u angelo i taren e tarakapin töa raren te ka rien tere Tamar i Kolö.
11 Taraha,
Alia u butun katuun silema tegomi lu pouts merai u katuun hoboto ti taia.
12 Na u saha u mar hakats te ka memi limiou tara katuun te kamena a 100 tara sipsip ba töa i taren te taiana?
Nonei e la ba ranou u 99 tara sipsip bate karia turu pokus ba nonei tena sakiena a sipsip te taiana.
13 Bora,
gate sabe poutsenoen a sipsip te taia,
alia e hatei hamana nitöa ragou limiou,
nonei e sasaala koru lasmenou nonei a töa sipsip te taia,
batema hakats sil ranei a 99 tara pal sipsip tima taia ii.
14 Nonei tema ngil benei e Tamamilimiou i Kolö ta töa tara galapien u tetenei teka ega taia.”
A hatoulana te kato homi
15 E Iesu e ranga lel me poeiena,
“Tega kato homieia a hahatoulana i tamölö alö,
balö te la uam i tanen ba limiou a huol te ka pepeisamiou balö te hatei mien a markato a omi i tanen.
Te hengo talenoien u raranga i tamölö,
ba limiou te ka haniga pouts miou.
16 Kaba tema hengoe neien lö,
balö te luem ta töa tsi ta huol ta katuun bate la gono meriou lö.
Ba huol tsi a topisa katuun te tatei hitaguhu ria turu ranga bate hatagaleren.
17 Kaba tema ngilin hengo naneien u raranga i taren,
balö te hatei rem u katunun kui turu lotu.
Na tema hengo noa hase neien u raranga i taren,
ba limiou te kato here namien a katuun tema tahongo neia turu lotu,
tsi te lehana banena u lotu.”
A ka te hapiou ner na te hanigeier
18 Be Iesu e poeiena,
“Na lia e hatei hamana koru ragou limiou,
a saha ka te kitse mialimiou i puta,
e Sunahan e kits hasenouen i Kolö.
Na saha ka te purese mialimiou i puta,
e Sunahan e hapurese hase nouen i Kolö.
19 Ba lia te hatei hamana koru len ragou limiou,
tegi singo sileia ta huol i tamilimiou ta ka i puta teka,
bate haniga hoboto naren,
ba e Tamar i Kolö te kato beranoi limiou a ka te singo sile milimiou.
20 Na tegi gonoia a huol tsi a topisa a katuun tara solor,
alia e ka gia i gusuren.”
A katunun pepeitokap tema taatagi nei
21 Be Pita e la uanama tere Iesu me rangatenen,
“O Tsunono,
a lahisa pöata tego ranga hataatagi ia lia tere toular bate solopalena a markato a omi i tanen,
bate tara poutse noulia?
Ega para hapopoia tara tohit a pöata?”
22 Be Iesu e poeiena i tanen,
“A tohit a pöata puku ema antunanei.
Alö go ranga hataatagia i tanen a tohit a pöata,
na tana tohit lel a pöata bate kato talasina.
23 “E markato uana teka,
a Nipepeito tere Sunahan e herenei a king te katsin hakapena a haroho turu katunun pepeitokap i tanen.
24 Ba pöata te tanian kato hamatsköeien a haroho,
ba nori emi piou ner a töa katunun pepeitokap te kamei a haroho te antunaia turu 10 milion kina.
25 Kaba nonei ema antunan palis poutse ii a haroho teka.
Ba king e poeiena turu katunun pepeitokap i tanen,
‘Alimiou go hahol neiam a tson teka na tahol,
na galapien,
na mamanaka hoboto i tanen.
Ba moni te hol rarouien te palis poutse roi a haroho i tar.’
26 Ba katunun pepeitokap e tuhatukun nena i puta be ranga hataatagi tori koruna i tanen me poeiena,
‘Alö go hahaloso noa bum ba lia te palis poutse gou a man haroho hoboto i tamölö.’
27 Ba king e taatagi nena a katunun pepeito kap i tanen be palis hakapan töa nena a man haroho i tanen me hapurese poutsenen.
28 “Ba nonei a katunun pepeitokap teka e lana me hitupali mena a hahuol i tanen,
te ka hasmei a haroho i tanen e antunaia tara 100 kina puku.
Ba nonei e pile nanen i totongolonen me poeiena,
‘Alö go palis poutsema a haroho i tar!’
29 Ba hahuol i tanen e tuhopö nena i matanen ba e ranga hataatagi tori koruna i tanen me poeiena,
‘Alö go hahaloso noa bum balia te palis poutse gou a haroho i tamölö.’
30 Kaba nonei ema ngil ii ba nonei ena hakei nen tara karabus e antunaia te palis poutseien a haroho.
31 “A pöata ti tareia u palair u katunun pepeitokap a ka teka ba nori e raharaha korur mena hateieri e king a mamanaka hoboto te butu.
32 Ba king e ngöeiena a katunun pepeitokap teka me poeiena i tanen,
‘Alö a katuun a omi koru!
Alia u palis bei lö a haroho pan tu katoia lö i tar,
taraha alö u ranga hataatagi tori koruia i tar.
33 Ga lö go mala taatagi hasnela a hahuol i tamölö ti mar taatagi has mei lia alö!’
34 Ba king e raharaha koru talana me hala mena neien tara karabus,
tegona sagoho kamits uen bate antunana tara pöata tego palis poutseien man haroho hoboto.”
35 “Nonei te markato has meranoi limiou,
e Tamar i Kolö tegoma solopala mena milimiou a markato a omi tara palair u katuun,
e antunana tena tara pouts ramouen limiou.”