9
Be Iesu e ranga lelna i taren me poeiena,
“Alia e hatei hamana ragou limiou,
a palair u katuun te ka ria teka ema materi romana e popona tegi tara menaien a Nipepeito tere Sunahan te butu menama romana a nitagala pan.”
Mak 9:1-32
A peisana e Iesu e palis
2-3 I murina u tönomo u lan be Iesu e lueiena e Pita mere Jemis na e Jon me la meranen iasa turu töa u pokus pan tina ka pepeisaien.
Ba pöata ti taraien ba peisana e Iesu e palisina,
ba u hasobö i tanen e butun hiakana me kankanaha koruna.
E möa ta töa ta katuun ega antunan markato hahiaka menai u hasobö temar hiaka uu hasobö i tanen.
4 Be re Ilaitsa mere Mosis e butur me ranga gono mer e Iesu.
5 Be Pita e poeiena tere Iesu,
“Tson Hihatuts,
e nigana te ka uarara teka.
Alam go kui a topisa a taluhu,
a töa i tamölö na töa tere Mosis na töa tere Ilaitsa.”
6 U katunun tsitsilo i matout koru ne Pita e ma atei sil lelei a saha ka tego ranga naien.
7 Bu töa u köasi e butuna me kopo kap ranen,
ba u ranga e butu nama i gusuna u köasi me poeiena,
“Nonei a Pien Tson a tsomi koru i tar teka.
Hahengo mia i tanen.”
8 Pöata ti hula tara ien nori ima tara lele ii ta katuun,
e Iesu puku te ka gono meraien.
9 Pöata ti koul pouts men turu pokus,
be Iesu e ranga hatagala mera nen me poeiena,
“Alimiou ema antunan hatei moi ta töa ta katuun a ka te tare mula limiou,
e antunana tara pöata,
Alia tu butun Katunuma e takei pouts goua tara tou mate i tar.”
10 Ba nori e totoneier u raranga teka me harangata sei ner u ranga te poeiena,
“Alia e takei pouts goua romana tara tou mate.”
11 Ba nori e rangateier e Iesu,
“E hana bu tson hihatuts tara Lo te poeier e Ilaitsa ega mam nema romana e Mesaia?”
12 Ba nonei e ranga palis ranen me poeiena,
“E Ilaitsa ena mam hamana pouts romana nama batemi hamatsköeiena a mamanaka.
Kaba i kolotein,
Alia tu butun Katunuma e sagohe gou a kamits pan batema ngileri.
13 Kaba lia e hatei ragou limiou,
e Ilaitsa e la hakapama,
kaba u katuun i kato menaien timar ngil uaien,
timar koloto menaien turu Buku u Göagono.”
E Iesu e kato haniga poutsi a pien tson a biru
14 Pöata ti hihitupala meraien a palair u katunun tsitsilo,
ba nori e tarer a katuun a parpara koru ti gono.
Ba u tson hihatuts tara Lo e hiangenngena gono meraier u katunun tsitsilo.
15 Ba pöata ti tareia u katuun e Iesu ba nori e asingoto korur me sasaalar me piata uaier i tanen me hatsi söasa naren.
16 Be Iesu e rangata ranen me poeiena,
“Alimiou e hiangenngena silemiou aha?”
17 Ba töa katuun te kaia i gusuren e ranga palisina me poeiena,
“Tson Hihatuts,
alia e la meguma a pien tson i tar i tamölö,
taraha a töa liliahanei a omi e kana i tanen,
nonei te biru sila nen.
18 Pöata te takeina a liliahanei teka ba nonei te lapo nena a pien i puta,
ba rungunen te poepoe hakapana bate kutu hangilngiliki hakapena a liho nen ba tuenrei nen te söei hakapana.
Alia e tahul ragula u katunun tsitsilo i tamölö tegi tsuga ba menien a liliahanei teka,
kaba nori ema antunan tsuga nalileien.”
19 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alimiou u katunura i romana e hahamana korumiou.
Alia e sökana koru megu u nihahamana i tamilimiou.
Mi piou namia a pien i tar.”
20 Ba nori emi piou naria a pien i tanen.
Ba pöata te tareia a liliahanei e Iesu,
ba nonei e kato hapetpetete ponena a pien,
ba pien e rus uana turu tsiktsiki me hula tegelena ba rungnen te poepoe hakapana.
21 Be Iesu e rangatena e tamana a pien tson,
“I hangisa te taniaia a markato teka i tanen?”
Ba e tamanen e poeiena,
“Te tetenei noaien.
22 A pöata a parpara a liliahanei teka e katsin kato hamatieien bate harus beneien u tula na u ramun has.
Tego antuna uu lö,
ba lö te taatagi ramumoulam bate taguhu ramumoulam.”
23 Be Iesu e poeiena i tanen,
“E hana balö te poeiem,
‘Tego antuna uu lö?’
A katuun te ka mena a nihamana e antunan kato nena a mamanaka.”
24 Ba tamana pien e ku hapanina me poeiena,
“Alia e hamanagu.
Alö ego taguhema a tsi nihamana a tsi tetenei i tar.”
25 Pöata te tareia e Iesu a katuun a parpara i piata gögonoma,
ba nonei e hakopiseiena a liliahanei me poeiena,
“Alö a liliahanei te kato habiruem na te hasiköem a pien teka,
alia e ranga megou lö,
koul bani balö tema antunan ka lel mia i tanen.”
26 Ba liliahanei e ku hohomi koruna me kato hapetpetete hapan koruena a pien me laba nanen,
ba pien e here nei te mate uana a katuun ba parpara i taren e poeiena,
“E mate tala.”
27 Kaba e Iesu e lui a limana a pien me las hatakeie nen ba nonei e tuoluna.
28 Ba pöata te tasuia e Iesu i luma,
ba u katunun tsitsilo i tanen e rangata hamouse ren me poeier,
“E ha lala ba lam tema antunan tsuga ba na mulei a liliahanei?”
29 Be Iesu e poeiena i taren,
“A toa puku a ka te antunan tsuga banena a marka teka:
tego singo hatagala uaiam limiou tere Sunahan”
E Iesu e ranga lenin a tou mate i tanen
30 Nori i laban a han teka me sila ria i gusuna a provins i Galili.
Nonei e raman u katuun egi atei sil ime te kaien,
31 taraha nonei e hatutsir u katunun tsitsilo i tanen.
Ba nonei e poeiena i taren,
“Alia tu butun Katunuma ena hala naroua tara pal tson tena ranga hohomi nariou lia romana.
Nori ena kato hamate riou lia,
ba i murina u topisa u lan ba lia te takei pouts gou.”
32 Kaba nori ima atei haniga silei a saha ka te ranga sileien,
ba nori e matoutun harangate rien a ka teka.
Esi te panina?
33 Nori i tukuia i Kapenium.
Ba pöata ti kaien i luma be Iesu e rangata ranen,
“Alimiou e hiarangrangata namuma a saha ka i maroro?”
Mak 9:33-50
34 Kaba nori ima ranga paliseien,
taraha nori i hiaraharaha sileiema esi te panina.
35 Be Iesu e gumuna me ngö renama a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen me poeiena i taren,
“A katuun te ngilin tsunono panina ega kato hatetenei korui a peisanen bate kui haniga beraiena u katuun hoboto.”
36-37 Ba nonei e luena a töa pien a tetenei me hatuole nen i mataren.
Ba nonei e lukutu nanen me poeiena i taren,
“A katuun te hala nanou a niniganiga i tanen tara pien teka e haniga hase noulia.
Na katuun te hanige noulia ema haniga pepeise noi lia,
kaba e haniga hasena e Sunahan te hala na moulia.”
A katuun tema pal ranei ra e haniga ranoura
38 Be Jon e poeiena i tanen,
“Tson Hihatuts,
alam u tarema a katuun te tsuga bar u liliahanei u omi tara solo mölö.
Ba lam e ranga hapiou namen,
taraha nonei ema ka neia tara pala i tarara.”
39 Be Iesu e poeiena,
“Möa tu ranga hapiou naiam,
taraha a katuun te katoena u mirakol bate poeiena a solor ema antunan ranga homi nanei lia.
40 A katuun tema pal raneira e haniga ranoura.
41 Alia e hatei hamana ragou limiou,
a katuun te atei silena alimiou u katuun i tar bate haua ranoui limiou ta tsi ramun,
a katuun teka e lu hamane nou u hamatana i tanen.”
A markato a omi te kato homiena a nihamana
42 E Iesu e ranga lel me poeiena,
“Sanena ta töa ta katuun i gusumilimiou ega kato homi ta töa ta pien i gusur a galapien te hamana ria i tar ba pien te hapolasa ba nanou a nihamana i tanen,
e niga bala nena tegi kits menai ta hatu pan i totongolo na a katuun teka ba nonei tena harukue ria i gusuna loul.
43 Na tega kato homieia lö a limamölö,
ngats kotsi balö te ba namen.
E niga bala nena tego kamei lö u ualima u korus balö te lueiem a nitöatöa te ka nitöana.
Kaba e omi koruna tego ka menai lö u huol u ualima balö te lauam tara hanin hahuna i hel,
turu tula tema antunan hoso nari.
44 a
45 Na tego kato homieia alö a moumölö,
ngats kotsi balö te ba namen.
Taraha,
e niga bala nena tego ka menai lö u mou u korus balö te lueiem a nitöatöa te ka nitöana.
Kaba e omi koruna tego ka menai lö u huol u mou ba nori te lapo ba naria lö i hel.
46-47 Na tega kato homieia lö a matamölö,
has bani balö te ba namen.
E niga bala nena tego ka menai lö u töa u mata balö te tasu mia tara Nipepeito tere Sunahan.
Kaba e omi koruna tego ka menai lö u huol u mata ba nori te lapo ba naria lö i hel.
48 Tara makum teka u kakaminei te noueier u tuenreina u mate na ema tatei mate roi,
na u tula ema antunan hoseri.
49 “A man nitiama te butuna romana turu katuun hoboto e here hase nou ii u tula bate kato haniga ranoura,
te kato has uana u sol te hake ria tara kannou bate kato hanige nen.
50 U sol u ka u niga.
Kaba te taia ba nena u sol a nitatasena i tanen,
ba lö temar kato hatatasena pouts mena moien ime?
E möa.
Na limiou go here hasemi u sol ba limiou te hiakaka haniga hobotomiou.”