A tahol a amoaba na tsonun ona
18
Be Iesu e hatei ranei u katunun tsitsilo u haharuei teka,
u hihatutsuna tegi singo nitöa uaien tere Sunahan batema sökanari.
Luk 18:1-17
2 Ba nonei e ranga mera nen,
“Tara töa taun,
a tsonun ona e ka.
A katuun teka ema tatei matoute ii e Sunahan nema tara marei has rai u katuun.
3 A töa tahol a amoaba e kaia tara taun teka e roron lala uu i tanen bate poeiena,
‘A katuun te paköe noulia e ngilin kato homie noulia.
Alö go taguhe moulia.’
4 A katuun pan teka ema mala hengo koru ii tara pöata a ngangaha koru,
kaba i murinen ba nonei e poeiena i tanen pouts,
‘Alia ema matoutegi e Sunahan,
na lia ema tara marei has ragi u katuun.
5 Kaba tahol a amoaba teka emi roron ranga nitöana.
Bara,
alia e taguhe goien turu kout.
Taraha?
Nonei e namots la nitöa nama bate kato hasökanena a peisar.’”
6 Ba Tsunono e ranga lenina me poeiena,
“Alimiou go hengoeiam u raranga te kati a tsonun ona a omi teka.
7 Ga e Sunahan ema taguhu ranoui romana u katuun hamatskö i tanen te singo nitöa uaier i tanen tara lan na bong?
Nonei e taguhu boroboro koru ranouen batema antunan hahaloso nei.
8 Alia e ranga meragou limiou,
nonei e kato hakapa boroboro tune nou u kout i taren.
Kaba pöata te la pouts guma lia romana i puta,
alia tu butun Katunuma,
alia e sabe has ragou u katuun te hamanar?”
A Parasi na tson lulu takis
9 E Iesu e hatei hasiin u haharuei teka turu katuun ti pei nori te matskör bate sigala raier a palair u katuun.
10 Ba nonei e poeiena,
“A huol a katuun i sei uu tara Luman Lotu Pan mena singor.
A töa a Parasi,
na tai a lulu takis.
11 A Parasi e tuol pepeisa me mar singo uana teka,
‘O Sunahan,
alia e haniga uagu i tamölö te namala kato homi uagi lia te kato uaier a palair u katuun.
Alia ema kopkop gi,
nema gamogamo gi,
nema tsikolo gi.
Na lia ema kato homi has uagi te markato uana a lulu takis i tioum.
12 Turu huol u lan iahana u mamanu wik alia e roron agono negu a kannou,
na tara moni i tar alia e roron hale gilö a hamalotona a makum.’
13 Kaba a tson lulu takis e tuol ma i lehana me tötöroköna.
Ba nonei e mukumukeiena a lumlumanen te taatagi uaien me poeiena,
‘O Sunahan,
alö go taatagi namoulia a katuun a omi.’”
14 Be Iesu e poeiena,
“Alia e ranga mera goulimiou,
a katuun teka te matsköna i matana e Sunahan tara pöata te la pouts uaien i han,
kaba a Parasi e möa.
A katuun te hala seiena a peisanen ena hala putei riou.
Na katuun te hala puteiena a peisanen ena hala seie riou.”
E Iesu e kalaler a matsi galapien
15 U katuun e mi piou raia a galapien u göama tere Iesu ba nonei e sebele ranen.
Ba u katunun tsitsilo e tarer a ka teka me ranga hapiou raren.
16 Kaba e Iesu e ngö merai a galapien i tanen me poeiena turu katunun tsitsilo,
“Haka raiam a galapien egi la uama i tar.
E möa tego hapiou mera mien limiou.
Taraha?
A Nipepeito tere Sunahan e ka uana turu mar katuun teka.
17 Alia e hatei hamana ragou limiou,
a katuun tema hengo hanige nei u raranga tere Sunahan temar hengo haniga uana a pien,
nonei ema antunan tasu noi tara Nipepeito tere Sunahan.”
A tson moni
18 Ba töa katuun pan turu Jiu e rangatena e Iesu,
“O Tson Hihatuts a niga,
aha tego kati lia bate luegou a nitöatöa te ka nitöana?”
Luk 18:18-43
19 Be Iesu e ranga palis uana i tanen,
“Aha te ngö sile milö alia a katuun a niga?
E Sunahan lasi te nigana.
20 Alö e atei silem a man lo tere Sunahan.
Hena:
‘Alö goma tsikolo ii.
Alö goma hipuli ii.
Alö goma kop ii.
Alö goma gamogamo ii.
Alö go hapani e tamamölö na e tsinamölö.’”
21 Ba katuun e poeiena,
“Alia u kukuti a man lo teka e taniama tu tetenei noa ma lia.”
22 Pöata te hengoeia e Iesu a ka teka,
ba nonei e poeiena i tanen,
“A töa patu a ka tego kati lö.
Alö go haholin a manka hoboto i tamölö bate hala rami u katuun ti möa ta ka.
Ba lö te ka memou romana a mamanaka a niga i Kolö.
Ba lö te töan kukutie mumou lia.”
23 Kaba pöata te hengo naia a katuun a ka teka,
ba nonei e tara hataatagi koruna.
Taraha?
Nonei e ka mei a moni a parpara koru.
24 E Iesu e tari te taatagi uaien me poeiena,
“U katunura tara moni e ka mer romana a toukui pan tegi tahongo uaien tara Nipepeito tere Sunahan!
25 E palpal koruna tega tasu uu a katunun moni tara Nipepeito tere Sunahan,
temar palpal has uana a kemol te katsin sipina tara tabutu tara salum.”
26 Ba u katuun ti hengo e rangatar,
“Gesi len te antunan tasuna?”
27 Be Iesu e ranga palisina,
“A ka tema antunan kato nanei a katuun e Sunahan e antunan kato nanen.”
28 Be Pita e poeiena,
“Tara!
Alam u laba nema a han i tamulam me kukutie mumoulö.”
29-30 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alia e ranga hamana mera goulimiou,
a katuun te kato hatagala silena a Nipepeito tere Sunahan bate laba nena a luma i tanen tsi a tahol i tanen tsi u hatoulana i tanen tsi e tamanen tsi e tsinanen tsi a galapien i tanen,
nonei e luena romana a ka a para koru lel tara mankana i romana,
bate lu hase nou a nitöatöa te ka nitöana tara man pöata te la nama.”
E Iesu e ranga hatopisein a tou mate i tanen
31 Be Iesu e lu halhal rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen me poeiena,
“Hengoiam!
Ara e la uara i Jerusalem,
na mamanaka ti kolotein u propet tega butuia i tar e butu hamana noua i Jerusalem.
32 Taraha?
Alia ena hala naroua turu katuun tema Jiu ri,
ba nori te hahakos ria romana i tar bate kato hohomie riou lia bate kahus has nariou lia.
33 Nori e lahuse riou lia romana bate atung hamate riou lia.
Kaba turu hatopisana u lan ba lia te takei pouts gou.”
34 Kaba u katunun tsitsilo ima atei sile ii a manka teka.
A mouna u raranga teka i hamous ba raien,
na nori ima atei sile ii a ka te rangein e Iesu.
E Iesu e kato hanigei a katuun a matakiou
35 Pöata te sukusukuia e Iesu tara taun i Jeriko,
a töa katuun a matakiou e gum ia i rehina a maroro bate singo la nena ta moni.
36 Pöata te hengoeien ti la karasa uu katuun u parpara koru ba nonei e rangatana,
“Aha teka?”
37 Ba u katuun e ranga uaier i tanen,
“E Iesu na i Nasaret te la karasana.”
38 Ba nonei e kuna,
“O Iesu!
A hatutubunei tere Devit!
Alö go taatagi namoulia!”
39 Ba u katuun ti mam e raharahe ren me poeier,
“Alö go kakamoto!”
Kaba nonei e ku hapan koru lel,
“A hatutubunei tere Devit!
Alö go taatagi namoulia!”
40-41 Be Iesu e tuoluna me ranga nena a katuun a matakiou egimi piou naia i tanen.
Pöata te la hasusuku men,
be Iesu e rangate nen,
“Aha te ngile mölö tego kato bei lia alö?”
Ba nonei e ranga palisina,
“O Tsunono,
alia e ngilin taragu.”
42 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Bara,
alö go tara pouts!
A nihamana i tamölö te kato haniga poutse noulö.”
43 Ba nonei tara tsi pöata puku has teka ba nonei e tara poutsuna,
me kukutiena e Iesu me haniga uana tere Sunahan.
Ba pöata ti tareia u katuun a ka teka,
ba nori e soloseier e Sunahan.