U haharuei tara kannou na tara hitöl
22
1-2 E Iesu e ranga lenin u tana u haharuei turu katuun me poeiena,
“A Nipepeito tere Sunahan e tatei herenei a king te kato be ii a pien tson i tanen a kannoun hitöl.
3 Ba king e hala ralala u katunun kui i tanen egina ngö rema u katuun tegi la uama tara kannouna tara hitöl,
kaba nori ima ngilin la uamei tara kannou.
4 “Ba nonei e hala lel ralala a palair u katunun kui me poeiena i taren,
‘Na ranga mera muma u katuun ti tahul mam rela lia,
A kannou i kato hakapi e hahalosona.
Alam u atung hakapi a man kau a man tson na man tunan kau a man bokoko hanigan töa.
Na mamanaka e kana e hahalosona.
Alimiou go la uamuma tara kannoun hitöl.’
5 Kaba nori ima ngilin hengo sile ii a ka ti ranga meraien,
me la uar tara man toukui i taren:
a töa e la uu tara kui i tanen,
na tai e la uu tara stoa i tanen.
6 Ba palai e pile kap rer u katunun kui tara king me kato hohomi raren,
me atung hamate raren.
7 “Ba king e raharaha koruna,
me hala ralala u soldia i tanen mena atung hamate rer u katuun ti atung rema u katunun kui i tanen,
me hakuluper a taun i taren.
8 Ba nonei e ngö rena a palair u katunun kui i tanen me poeiena,
‘A kannoun hitöl i kato hakapi na e hahalosona,
kaba u katuun ti ngö rela lia ema haniga nari tegi la uamen.
Nori ema antunan la tala rimei.
9 Bora,
la tala uaiam tara man maroro iahana taun bate tahul remuma u katuun tegona sabe raiam limiou bate lauaruma tara kannou.’
10 Ba u katunun kui e la uar tara man maroro me gono rarima u katuun hoboto ti sabe raien,
u katuun u omi na u katuun u niga.
Ba luma tara hitöl e saputu rena u katuun.
11 “Kaba pöata te tasuma a king iogana temi tara meraien u katuun ti lama,
ba nonei e tarena a töa katuun ema la memei u hasoböna tara hitöl.
12 Ba nonei poeiena i tanen,
‘A tsi hahikapien,
ime temar laua muma lö teka te möa uemölö tu hasoböna tara hitöl?’
Ba katuun e kakamoto nitöa bananen.
13 Ba e king e ranga merena u katunun kui i tanen,
‘Kits kap naiam a limanen na mounen ba limiou te lapo ba namien ielesala turu kuhil,
tara makum te tabe hohomi nouen bate kutu hakarkarangakena a liho nen.’”
14 Be Iesu e rangana me poeiena,
“E Sunahan e ron ngö rena u katuun u parpara koru,
kaba nonei e hopö kap nanou a tsi topisa puku a tsi katuun.”
A takis tara gamman
15 Ba u Parasi e lakasar mena hiararanganer ime tegi mar gamo menaien e Iesu tara man raranga i tanen.
16 Ba nori e hala ralila u katunun tsitsilo i taren na palair u katuun tere Herot tere Iesu mena poeier,
“Tson Hihatuts,
alam e atei silem alö a katununa turu mana.
Alö e roron hihatuts hamana nem a maroro tere Sunahan,
taraha alö ema hakats nami a manka te hakats ner u katuun tsi a nikapan i taren.
17 Bora,
alö go hatei ramou lam,
ime temar hakats uemölö,
e niga hasina tegi hol mei a takis tere Sisa a gamman pan,
tsi e möa?”
18 Kaba e Iesu e atei sil hakapi u hakhakats u omi i taren,
ba nonei e poeiena,
“Alimiou u gamogamo!
Aha te katsin torohana sile milimiou alia?
19 Haröte mumei lia a moni te holeri a takis.”
Ba nori e lube rimeien a töa a denarius moni.
20 Ba nonei e rangata ranen,
“A bakuna esi,
na solona esi te kar teka?”
21 Ba nori e poeier,
“E Sisa.”
Be Iesu e poeiena i taren,
“Bara,
hala talemi e Sisa a manka i tanen,
bate hala hasemi e Sunahan a manka i tanen.”
22 Ba pöata ti hengoeien a ka teka,
ba nori e asingoto korur.
Ba nori e laba naren.
Pöata te töatöa pouts ria romana u katuun
23-24 Nonei noahas turu lan ba u Sadiusi e la uarima tere Iesu.
A pal katuun teka nori i pei e möa ta tou takei pouts tara tou mate.
Ba nori i poeier tere Iesu,
“Tson Hihatuts,
i manasa e Mosis te poei,
‘Tega mateia ta tson bate möana ta pien,
e toulanen e tatei tölena a amoaba,
ba nori te hatuhaner romana ta pien tena luenou a solo tara tson te mate.’
25 Bora,
e kamei a man munmun toulana i kaia i gusu mulam,
nori i tohit.
Ba ka ti posa mami e hitöluna,
be matena bate möa noana ta pien.
Ba hahuoluna a toulanen e töl lelena a amoaba.
26 Ba nonei e mate lel hasina bate möa noana ta pien.
Te markato has uen tara hatopisana a toularen,
mena antunan töana ti popoien,
a tohit.
27 Ba nönöa ren hoboton töa tala,
ba tahol e mate hasina.
28 Ga tara pöata te takei pouts ria romana u katuun tara tou mate i taren,
esi nonei koru i taren te tueie nou a tahol?
Taraha,
nori u mun toulana tohit i töl hoboto taleien.”
29 Be Iesu e ranga palis ranen me poeiena,
“Alimiou e gamo miou.
Taraha,
alimiou ema atei silemi u Buku u Göagono,
na nitagala tere Sunahan.
30 Pöata te takei pouts ria romana u katuun tara tou mate,
nori ema antunan hitöl lel roi.
Nori e ka hereroi u angelo ri Kolö.
31 Kaba tara tou takei pouts turu katuun ti mate,
alia e ngilin rangata ragou limiou:
alimiou u rit haniga haseiam u raranga tere Sunahan te ranga naien i tamilimiou?
32 Nonei e mar ranga uu teka:
‘Alia a Sunahan tere Abraham na lia a Sunahan tere Aisak na lia a Sunahan tere Jekop.’
U raranga teka e poeiena nonei ema Sunahan uanei turu katuun u mate.
E möa.
Nonei a Sunahan turu katuun te töatöar.”
33 Ba pöata ti hengoeia u katuun a ka teka,
ba nori e asingoto koru ner u hihatuts i tanen.
U raranga u kapan tere Sunahan
34 Ba pöata ti hengoeia u Parasi te rangau e Iesu turu Sadiusi,
ba nori e kakamoto nitöar.
35 Ba töa tson ateina turu tson hihatutsura tara Lo,
e katsin rangata torohane neien u töa u harangata.
36 Ba nonei e poeiena,
“Tson Hihatuts,
u saha u raranga te pan balana tara man raranga hoboto tere Sunahan?”
37 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Alö go ngil korui a Tsunono i tamölö e Sunahan,
balö te ngil memien a tui na u namnamei hoboto i tamölö na u hakhakats hoboto i tamölö!
38 Nonei u raranga tutuun teka na te pan bala koru hasna turu raranga hoboto tara Lo.
39 Na u hahuoluna u raranga u kapan e kato uana teka,
‘Alö go ngil korui a tana katuun temar ngil has mena milö a peisamölö.’
40 U huol u raranga teka nonei a mouna u mamana u raranga turu propet na e Mosis.”
Esi terena pien e Mesaia?
41-42 Pöata ti gonogono hobotoia u Parasi,
be Iesu e rangata ranen,
“Ime temar hakats uami limiou tere Mesaia?
Nonei a pien tson teresi?”
Ba nori e poeier,
“Nonei a pien tere Davit.”
43 Be Iesu e poeiena i taren,
“Ga taraha tsiponi ba u Namnamei u Göagono te harangena e Devit ba e Devit e ngöenei e Mesaia ‘A Tsunono’?
44 E Devit e poei,
‘A Tsunono e poei tara tsunono i tar,
Gum ia tara pal matou i tar,
antunana te hake goalia u katuun te pakö rioulö
i pitapitana a moumölö.’
45 “E Devit e ngöei a katuun teka,
‘A Tsunono.’
Ga ime te markato uanen ba nonei te pien uana tere Devit?”
46 Kaba e möa ta töa tega mala raranga poutsin tatsi töa tatsi ranga tere Iesu.
Na i murina pöata teka e möa ta töa tega rangate ien tu töa tu harangata,
taraha nori i matout.