E Sunahan e taatagi rena a tei Israel
11
Ba lia te rangatagu,
e Sunahan e tori tsugari u katuun i tanen u Jiu?
E möa koru.
Alia has a toun Israel,
a hatutubunei tere Abraham,
a pala tere Bentsamen.
2 E Sunahan ema tori tsuga rai u katuun i tanen u Jiu.
Nonei e hopö kap raiou lam i mam noa.
Alimiou e atei silemiou u raranga turu Buku u Göagono tara pöata te ranga meia e Ilaitsa e Sunahan.
3 Nonei e ranga silir a tei Israel me poeiena,
“O Tsunono,
nori i atung hamatir u propet i tamölö bate rureier a man makumun haats i tamölö.
Alia puku lasi a töa te kagu,
na nori e ngilin atung hamate has nariou lia.”
4 Be Sunahan e ranga palisena e Ilaitsa me poeiena,
“E möa.
A 7,000 tara katuun i tar e kar tema hatsunoneri u kesa u liliahanei e Baal.
Alia e taguhu ragouen.”
5 Na e kato has uana iesana i romana.
A hun katuun te hopö kapiin e Sunahan e ka noana,
taraha nonei e taatagi ranen.
6 Nonei ema hopö kap meraien ti kato haniga uaien.
E möa.
Nonei e hopö kap raien,
taraha nonei e roron taatagi rena u katuun.
Te kui beria u katuun e Sunahan be Sunahan te taatagi ranen,
a ka teka ema ngöeri a nitaatagi.
E möa.
7 Baha hamanasa?
A tei Israel ima lue ii a ka ti ngileien.
A matsi töa puku lasi turu katuun ti sabe a ka teka,
u katuun te hopö kapir e Sunahan.
Kaba a pal parpara koru a tori ren e kihil lasi.
8 Ti mar koloto noahas menaien turu Buku u Göagono:
“E Sunahan e hala raien u namnamei tema tagala bala nei,
u mata te tarana kaba ema tara hamana nei
na u talinga te hengona kaba ema hengo hamana nei.”
9 Na e Devit a King e pei hasi i manasa:
“Pöata te katoe roien a kannou te ngil korue ren,
ba lö te kato homi mera mien a kannou,
te kato uana a tanga na a kiou te hatongo kap nena a poum a hie.
Alö go hahuna raien.
10 Hakuhil a mataren ba nori tema tatei tara roi,
balö te kato hamuri tukul nitöa nem a muriren.”
11 Ba lia te rangata ragou limiou,
u Jiu i rus be rus hakapa nitöar?
E möa koru!
E Sunahan e taguhir u katuun tema Jiu ri.
Nonei e kato uu teka tego kato hahiomor merien u Jiu.
12 Na pöata ti kato homi ia u Jiu,
be Sunahan e kato haniga rena a palair u katunura i puta.
Te kato tala uanen teka,
be Sunahan te hala nanou a nisasaala pan tara pala tema Jiu ri tara pöata te la pouts ruma romana u Jiu hoboto tere Sunahan.
E Sunahan e lu pouts rena u katuun tema Jiu ri
13 Na lia e ranga gia i tamilimiou u katuun tema Jiu ri.
Alia a aposol te hala mena lei e Sunahan i tamilimiou u katuun tema Jiu ri,
na lia e ngil koruegu a toukui i tar.
14 Alia e kato silegu tegi hiomi uu katuun i tar,
bate habirits pouts menari u hakats i taren tere Sunahan be Sunahan te lu pouts ranou a palai i taren.
15 Pöata te rama raia e Sunahan u Jiu,
nonei e aroho uu tara palair u katunura i puta me kapiena ranen.
Kaba tara pöata te lu pouts ranouen u Jiu,
ba nori te here koru roi u katuun ti mate be töatöa poutsur.
16 Te hala naria a hamuna tere Sunahan,
e here nei e Sunahan e teiena a huhua hoboto.
Na te nigana a poloso turu ruei,
ba man kala i tanen te niga hasir.
Na e kato has uana iesana turu Jiu.
U tuburen i manasa i pala uu tere Sunahan,
na nori has e pala uariou tere Sunahan.
17 U Jiu e hereri u ruein olip u niga,
na limiou u katuun tema Jiu mi e heremi u ruein olip u hie.
E Sunahan e peko ban a palaina a kala turu ruei u niga,
ba nonei e hasopena a man kala turu ruei u hie tara makum i taren.
Na limiou u katuun tema Jiu mi e luemiou a manka man niga turu Jiura i manasa.
18 Möa tu saalaiam bate omi ramiou a pala ti peko ba here rai u kalan ruei.
Alimiou goma pei mi alimiou e niga bala talamiou.
Alimiou e heremi a kalan ruei tuun.
Alimiou ema hauemi a polosona u ruei.
E möa.
A polosona u ruei te haua ranou limiou.
19 Kaba limiou e pei toume mou,
“Aa,
kaba a kala i peko sila nai tego lu mei lam a makum.”
20 E manana.
Nori i peko ba merai tima hamana uaien.
Kaba limiou e ka sila tuun mia turu nihamana.
Bara!
Ka haniga talaiam batema saalemi a peisamilimiou.
E möa.
Alimiou go matout iam.
21 Taraha,
e Sunahan e luban a palaina a man kala turu ruei u niga,
na nonei e luba has ranou limiou te markato uamou limiou ti markato uaien.
22 E Sunahan e taatagi rena u katuun,
na nonei e hahuna has rena u katuun.
Röto:
nonei e hahuna rena a pala te kato homir,
na nonei e taatagi has ranou limiou,
tego haniga noahas uaiam limiou i tanen tara nihitaguhu i tanen i tamilimiou.
Te möa nen,
ba nonei te luba has ranou limiou.
23 Be Sunahan te haka pouts ranoua u Jiu tara makum a niga i taren tegi hamana lel uaien i tanen.
Taraha,
nonei e ka mena a nitagala tego haka pouts meraien.
24 Na limiou u katuun tema Jiu mi i ngats ba raia turu ruei u hie bate hasopo raria turu ruei u niga tema ruei uai i tamilimiou.
Na u Jiu e hereri u ruei u niga.
Na ema tutu koru nei tega haka pouts menai e Sunahan u Jiu tara makum a niga tika mam ien.
E Sunahan e taatagi rena u katuun hoboto
25 A matsi hahatoulana,
alimiou goma pei mi alimiou e atei korumiou.
Alia e ngilegu alimiou go atei sileiam u raranga u mana teka te mous i manasa:
e kato uana teka,
a nihihipus tara tei Israel ema ka nitöa noi romana.
E möa.
E antuna noa romana tara pöata te onoto noua u hihase turu katuun tema Jiu ri te pala uaier tere Sunahan.
26 Be Sunahan te töan lu pouts ranou a tei Israel hoboto.
Ti mar koloto has menaien turu Buku u Göagono:
“A katuun te taguhu ranou u katuun bate lu pouts ranen ena la nama romana i Saion.
Nonei e luba nanou a man markato a man omi tara pala tere Jekop.”
27 Na e Sunahan e pei hasi,
“U rangan hatangana tu kits gono meraien lia e butu hamana noua
tara pöata te luba negoa lia a man markato a man omi i taren.”
28 U Jiu e hereri u pakö tere Sunahan,
taraha nori e tori tsuga ba ner u Bulungana u Niga.
Na ka teka e taguhu ranou limiou u katuun tema Jiu mi.
Kaba e Sunahan e hopö kap noa hasir u tuburen.
Nonei e hakats nena a ka teka bate taatagi has rena u Jiu.
29 Taraha,
e Sunahan ema palise ii u hakats i tanen turu katuun te hopö kap raien na te kato hasasaala raien.
30 Alimiou uma hengoe mi e Sunahan i manasa,
kaba i romana e Sunahan e taatagi ranou limiou,
taraha u Jiu e lagi hengor.
31 Nori e lagi hengor i romana,
bate markato uana teka,
e Sunahan e taatagi pon ranouen romana temar taatagi mera neien limiou.
32 E Sunahan e poeiena u katuun hoboto e lagi hengor bate here nei a markato a omi e kits kap ranen.
Te markato tala uanen teka ba nonei te taatagi rena u katuun hoboto.
Aragi solosei e Sunahan
33 A mamanaka hoboto tere Sunahan e pan koru ba ranou ra.
A niatei na u hakats i tanen e pan saluhe koru nena a niatei na u hakats i tarara.
E möa koru ta töa tega antunan sabi temar hakats sila uanen na temar mouna koru uana a markato i tanen.
34 Te mar ranga has uana u Buku u Göagono:
“Esi te atei silena u hakats tara Tsunono?
Esi te antunan hatei neien ta ka tego katoeien?
E möa nitöa.”
35 Na u Buku u Göagono e pei hasena:
“Esi te hala mamei a Tsunono ta ka
bate poeiena a Tsunono ega paliseien?
E möa nitöa tala.”
36 Taraha,
e Sunahan e habutu a mamanaka hoboto na nonei peisa a mouna a mamanaka,
na manka hoboto e ka uana i tanen.
Ba ra te solosei nitöa tala nera e Sunahan.
U mana.