10
A matsi hahatoulana,
a torir e ngil hatagala koru rena u Jiu,
balia e singo uagu tere Sunahan tegi habirits menai u katuun i tar u hakats i taren be Sunahan te lu pouts ranen.
2 Alia e atei silegu,
nori e tagala sil koruer e Sunahan,
kaba nori e peko ba ner a niatei hamana i tanen.
3 Nori ema atei sileri temar hamatskö sila mera nei e Sunahan u katuun i matanen,
ba nori tema kukutie ri a maroro i tanen.
Nori e torohanan kuteier a maroro peisa i taren.
4 Kaba e Kristo e hakapa a markato teka tara Lo.
Na i romana u katuun hoboto te hamanar,
nori te butun matskö ria i matana e Sunahan.
E Sunahan e ngilin lu pouts rena u katuun hoboto
5 I manasa e Mosis e mar koloto uu teka turu katuun ti ngilin butu hamatsköia i matana e Sunahan tara Lo:
“A katuun te katoena a mamanaka hoboto te ranga uana a man Lo,
nonei te lue nou a nitöatöa.”
6-7 Kaba a markato a matskö te la nama tara nihamana e poeiena,
“Alimiou goma poeiemi i torimilimiou,
‘Esi te la nou i Kolö,
tsi esi te la nou tara han i puta iogana nitöa?’”
U raranga teka ti kolotein i manasa e mar mouna uana teka:
ara gima lu pouts mena mei e Kristo i Kolö,
tsi ara gima lu pouts has mena meien tara han turu mate.
E möa!
8 U Buku u Göagono e hatei ranei ra a ka teka:
“U raranga tere Sunahan e ka hasukusuku koruna i tamilimiou.
Alimiou e tatei ranga namen i rungu milimiou na e tatei hamana hase men i torimilimiou.”
Na u raranga teka nonei u rangana tara nihamana te roron hatei nemulam.
9 E kato uana teka:
te ranga hatei mia limiou i rungu milimiou te Tsunono uana e Iesu,
na te hamanena a torimilimiou e Sunahan e hatakei poutsi e Iesu tara tou mate,
be Sunahan te lu pouts ranou limiou.
10 Taraha,
te hamana mia limiou i torimilimiou,
be Sunahan te kato hamatskö rena limiou i matanen.
Te ranga hatei namia limiou a ka te hamana uami limiou,
be Sunahan te lu pouts ranou limiou.
11 U Buku u Göagono e poeiena,
“A katuun te hamana uana i tanen ema antunan hamatsingole roi.”
12 Na ka teka e lauana turu katuun hoboto,
u Jiu na u katuun tema Jiu ri.
E Sunahan ema lu kaakata ranei u katuun.
E möa.
Nonei a Tsunono tara mamana mar katuun,
na nonei e tangana nena a manka man niga i tanen turu katuun hoboto te singo uaier i tanen.
13 I koloto has naia turu Buku u Göagono,
“A Tsunono e lu pouts ranou u katuun hoboto te singo uaier i tanen,
ba nonei te Tsunono noa i taren.”
14-15 Kaba ime temar singo uamölö tara ka tema hamane milö?
Na nori ema antunan hamane rien,
taraha nori ima hengo noa naien.
Na nori ema antunan hengo narien,
taraha e möa ta katuun tega hatei raien u ranga.
Kaba tega hala mam raien e Sunahan u katuun ba nori te hatei laner u ranga i tanen,
ba u katuun te antunan hengo naren bate hamanar bate töan singo uaier i tanen.
Ti mar koloto has menaien turu Buku u Göagono:
“Ara e sasaala koru mera te tara mera rira u katuun te la merima u Bulungana u Niga!”
16 Kaba u katuun hoboto ema hanigeri u Bulungana u Niga.
Taraha e Aisaia a propet i manasa e pei hasi,
“O Tsunono,
e möa ta katuun ta para tega hamani u ranga i tarara.”
17 U nihamana e la nama tara ka te hengoe rara,
na ka te hengoe rara nonei u raranga tere Kristo.
Ara e hengoera u ranga,
bara te töan hamanara.
18 Na lia e rangata ragou limiou:
a tei Israel ima hengo nai u ranga teka?
E möa.
Nori i hengo hakapa.
Te pei hasena u Buku u Göagono:
“U raranga tere Sunahan e la kalakala hoboto uu turu han i puta.”
19 Na lia e rangata leligu,
nori a tei Israel ima atei ii?
E möa.
Nori i atei has,
kaba nori ima kukute ii u raranga.
E Mosis e kolotein a ka teka te ranga meraia e Sunahan u Jiu:
“Alia e kato ragou limiou ba limiou te hiomi moua turu katuun tema Jiu ri,
u katuun te ngö rami limiou u katuun u tutu,
ba limiou te töan raharaha koru mou.”
20 Na e Aisaia a propet ema matout has ii me hatei nena u raranga tere Sunahan teka:
“Alia u harötein a peisar turu katuun tema Jiu ri tima rangata nai lia.
Na u katuun tima sake ii lia nori u katuun tina sabeiou lia.”
21 Kaba tara tei Israel alia e poeiegu,
“Alia e kaloho nitöa ragu u katuun
te raman hengo nariou lia bate hipus korur.”