U pas tutuun te koloto menai e Pol turu kristenira i
KORIN
1
1-2 Alia e Pol,
e Sunahan e ngil sile ii lia tegomi kui mei lia a toukui tere Iesu Kristo.
Alam mere Sostenis e toularara e koloto menami u pas teka turu katuun tere Sunahan i Korin te kato hagöagono sila raia tere Iesu Kristo.
E Sunahan e ngö sil rai limiou tego katuun uaiam limiou i tanen timar ngö has merai u katuun te hamana ria tere Iesu Kristo tara mamana makum,
te hatsunoner e Iesu Kristo,
a Tsunono i tarara na i taren has.
3 A nikalala na masalohana tere Sunahan e Tamarara,
na Tsunono e Iesu Kristo e tatei kagono me ranou limiou.
4 Alia e roron haniga nitöa bera goulimiou tere Sunahan,
turu mamana u hitaguhu te hala raien limiou te hamana ua milimiou tere Iesu Kristo,
5 tara mar maroro te habulungana mena milimiou u raranga tere Sunahan,
na temar atei sil menari a niatei tere Sunahan na man raranga i tanen.
6 A niatei ti hala rai lam alimiou e hatei nena te mana uana u raranga tere Iesu Kristo i gusu milimiou.
7 Na limiou ema makmakum nami ta töa ta ka ta niga tere Sunahan te hahaloso mena milimiou a pöata te butu lel nama romana a Tsunono i tarara e Iesu Kristo.
8 Nonei e kato hatagala ranou limiou,
bate hamana hatagala mia i tanen ba limiou tema kame moi ta töa ta ka ta omi i tamilimiou tara pöata temi tuol moua limiou i mata nen.
9 E Sunahan e hamanena a ka te katoe nouen ba nonei te pakoko ranou limiou,
u katuun te kagono mer a pien Tson i tanen e Iesu Kristo a Tsunono i tarara.
10 Alia e ranga hatagala koru meragou limiou tara solona a Tsunono i tarara e Iesu Kristo,
alimiou go haniga hobotoiam batema kats kilkile mi a peisa milimiou.
Alimiou go kagono hobotoiam,
bate ka memiou u töa puku u hakats na u ngil.
11 Taraha,
a matsi toular,
a palair u katuun tere Kloi i hate ii lia,
alimiou ema hiakaka haniga mi.
12 Alia e mar ranga uagu teka taraha,
a man tötöa i tamilimiou e poeier,
“Alia e kukutiegu e Pol,”
na palai e poeier “Alia e kukutiegu e Apolos,”
tsi “Alia e kukutiegu e Pita,”
tsi “Alia e kukutiegu e Kristo.”
13 E Kristo i lu kaakati?
Gesi te mate sil raiou limiou tara kuruse?
Alia e Pol?
E möa!
Ga limiou u habaptais mia tara solona e Pol?
E möa koru!
14 Alia e haniga uagu tere Sunahan alia uma baptaise ii ta töa i tamilimiou.
Alia u baptais puku lasir ere Krispus mere Gaius.
15 Na e möa ta töa tega tatei pei,
alimiou i baptais raia tara solor.
16 (Aa,
alia u baptais hasi e Stepanas na u katuun i tanen.
Kaba alia ema hakats lel nagi tego baptais mei lia ta tabina ta katuun.)
17 E Kristo ema hala sile mei lia tegomi baptais merai lia u katuun.
E möa.
Nonei e hala sile mei lia tegomi hahatei menai lia u Bulungana u Niga.
Kaba ema mar niatei uanei temar atei uana a katuun,
taraha a kuruse tere Kristo e namots lubanari a nitagala i tanen.
E Kristo nonei a nitagala na niatei tere Sunahan.
18 Pöata te rarare ria ra te mate uu e Kristo tara kuruse,
ba u katuun te ka ria tara maroro te la hatutuna te poeier u raranga i tarara e tutuna.
Kaba u katuun te lu pouts raiena e Sunahan e atei siler nonei u töa puku noa lasi u raranga teka te ka mena a nitagala tere Sunahan.
19 E Sunahan e ranga hasna turu Buku u Göagono bate poeiena:
“Alia e kato homie gou a niatei turu katuun u atei.
Na lia e kato hatutu ragou u katuun te poeier nori e atei siler a mamanaka.”
20 Esi nonei a katuun a atei?
Na esi nonei a katununa turu buku?
Na esi nonei a katuun a ateina tara Lo tere Mosis?
Nori hoboto ema pan ria i matana e Sunahan.
E Sunahan e hatei hakapein a niateina tara han i puta,
a ka papala koru.
21 Tara niatei i tanen e Sunahan e hatu kapiin a maroro turu katuun te torohanan atei sile ren tara niatei peisa i taren.
Kaba nonei e lu pouts rena u katuun te hamana uar i tanen tara pöata te hengoe rien u raranga i tamulam,
te ngöeri u katuun,
u raranga u tutu.
22 Kaba u Jiu e ngilin tarer tu mirakol,
na u katunura i Grik e sakeier ta niatei.
23 Kaba lam e hihatuts nem te mate uu e Kristo tara kuruse.
U Jiu ema hanigeri u hihatuts teka,
na u katuun tema Jiu ri e poeier,
e tutuna.
24 Kaba u katuun te ngöri e Sunahan,
u Jiu na u katuun tema Jiu ri,
nori e ngiler u hihatuts teka.
E haröto nena e Kristo nonei a nitagala tere Sunahan na niatei has tere Sunahan.
25 A ka te ngöeri “a nitutu tere Sunahan” e pan bala koru nena a niatei turu katuun.
Na ka te ngöeri “a nipata tere Sunahan” e pan bala koru nena a nitagala turu katuun.
26 A matsi toular te ngöri e Sunahan,
hakats pouts naiam a peisa milimiou.
I matar u katunura i puta,
ema para nei ti ka mei a niatei,
na ema para nei ti ka mei a nitagala,
tsi a solo pan.
27 Kaba u katuun te ngö rari u tutu,
e Sunahan e hopö kap sil raien tego hamatsingolo meraien u katuun u atei.
Na u katuun te ngö rari u pinolasa,
e Sunahan e hopö kap sil raien tego hamatsingolo meraien u katuun u tagala.
28 E Sunahan e hopö kapir u katuun te sigala raier na te omi raier na te ngörari u katuun papala.
Taraha,
nonei e ngilin haka puta raiena a manka te haka seier u katunura i puta.
29 Te kato uanen teka e möa nou ta töa tego tatei soloseia a peisanen i matana e Sunahan.
30 Tere Sunahan lahas bara te ka ria tere Iesu Kristo,
na nonei e habutu sileien tego hala meraien ra a niatei.
E Kristo nonei te sakahis raioura bara te katuun uara tere Sunahan.
Nonei lasi a maroro a matskö na nonei te kato hagöagono raioura bara te katuun uara tere Sunahan.
31 Na i koloto hasiin,
“Esi te ngilin soloseiena ta ka e tatei soloseiena a Tsunono.”