22
Ba nonei e poeiena,
“A man hatamana na man hatoulana,
hengoiam ba lia te ranga hatarare gia i tamilimiou.”
2 Tara pöata ti hengoeien te ranga uaien turu HaHibru,
ba nori e kakamoto korur.
3 Be Pol e poeiena,
“Alia a toun Jiu ti poseia i Tasus,
a taun i Silisia.
Kaba alia u pan ia tara taun teka i Jerusalem na e Gamaliel nonei a tson hihatuts i tar.
Alia u tsitsiloia tara man Lo hoboto turu tuburara,
na lia u tagala sil koru tego kukute haniga menai lia e Sunahan,
te kato has uami limiou hoboto i romana.
4 Alia u kato homir u katuun ti kukute a maroro tara nihamana te kukutie gulia i romana,
e noaia ti mateia a palai.
Alia u kits kap raien a tsien,
a pal tson na touhaliou has,
na lia u hala meraien tara karabus.
5 A tsunono pan turu pris na pal kapan hoboto turu Kout Pan turu Jiu e atei siler te ranga hamana uagu lia.
Alia u lu u pas ti koloto menai a pal tson teka turu Jiu i Damaskus.
Ba lia e la uagu i Damaskus tegona pile kap merai lia u katuun tere Iesu,
bate kits ragien u tsien bate la pouts mera gumeien i Jerusalem bate hahuna ragen.”
E Pol e hatararein te palis menai e Iesu u hakats i tanen
6 Be Pol e ranga lenina me poeiena,
“Pöata tu la noaia lia tara kalana me sukusukun butu gia i Damaskus,
ba u töa u ualesala pan e songots butu nama i Kolö tara pal söasa me piraha hahise noulia.
7 Ba lia e rus uagu i puta turu tsiktsiki,
me hengoegu u töa u ranga bate poeiena i tar,
‘O Sol,
o Sol,
aha te kato hakamits sile milö alia?’
8 Ba lia e rangatagu,
‘O tsunono,
alö esi?’
Ba nonei e poeiena i tar,
‘Alia e Iesu ni Nasaret,
a katuun te kato hakamitse mölö.
Te kato hakamits ramia lö u katuun i tar,
alö e kato hakamits hase moulia.’
9 A pal tson ti la gono meiou lia i tari u ualesala,
kaba nori ima hengoi u ranga tara katuun te rangaia i tar.
10 Ba lia e poeiegu,
‘O tsunono,
aha te katoe goulia?’
Ba Tsunono e poeiena i tar,
‘Alö go takei balö te lam i Damaskus,
balö tena hengo namou a mamanaka hoboto te hopö kap mei lö e Sunahan tegona kati lö.’
11 U ualesala teka e pan koru me kato hakiouena a matar,
ba pal tson ti la gono meiou lia e pile ria i limar me las mena rilia i Damaskus.
12 “A töa tson a solonen e Ananias e la uama i tar.
Nonei a katuun te hatsunonei e Sunahan bate kukutiena a Lo i tarara,
na u Jiu hoboto ti kaia i Damaskus i haniga korueien.
13 Ba nonei e la nama memi tuoluna i rehir me poeiena,
‘O Sol,
hatoulana i tar tere Kristo,
alö go tara pouts!’
Ba nonei tara tsi poata puku has balia e tara poutsigu me töan tare gen.
14 Ba nonei e poeiena,
‘E Sunahan ti hatsunoni u tuburara e hopö kap naiou lö tego atei sil menai lö u ngil i tanen,
na tego tara menai lö a Katuun a Matskö i tanen,
na tego hengo menai lö u raranga i rung nen pepeisa.
15 Taraha,
alö ena hatei namou e Iesu turu katuun hoboto,
ba tena rarare mou a manka tu tari lö na tu hengoin lö.
16 Ga lö e hahalosem aha?
Alö go takei bate luem a baptais.
Alö go singo uu tara solonen ba nonei te galus ba nena a man markato a man omi i tamölö.’”
E Pol e hatein a toukui te hopö kap beien e Sunahan
17 Be Pol e ranga lenina me poeiena,
“I murina ti la pouts malia i Jerusalem,
ba tara pöata tu singo ia lia i Luman Lotu Pan balia e hatareri u töa u hiharöto.
18 Alia u tarei e Iesu ba nonei e poeiena i tar,
‘Hasesei balö te laba boroboro nem i Jerusalem,
taraha u katuun teka ema hengoe roui a ka te poa memi lö alia.’
19 Ba lia e poeiegu,
‘O Tsunono,
nori e atei sil koruer alia u la uu tara mamana luman lotu hoboto turu Jiu bate lu regu u katuun te hamana ria i tamölö.
Ba lia tena haka ragien tara karabus bate hasingata has ragen.
20 Na tara pöata ti atung hamateien e Stiven,
a tson te hahatein u raranga i tamölö,
alia u ka has ia i rehiren.
Alia u hanigein tegi kato hamate menaien,
balia e tara kap negu a man hasobö turu katuun ti atung hamateien.’
21 Ba Tsunono e poeiena i tar,
‘La,
alia e hala halehana menagi lö turu katuun tema Jiu ri.’”
22 U katuun i hengoia tere Pol e antunaia teka,
ba nori e ku hapan korur me poeier,
“Atung ba naiam!
Atung hamate iam!
A mar katuun teka e möa koru tega tatei töatöa lel uaien!”
23 Ba tara pöata ti ku hapan noaien bate hula lapo ba ner u hasobö i taren me lapo sei has ner u köahu iasa.
24 Ba tsunono e ranga merena u soldia i tanen egi lu menaien iahana luman soldia.
Ba nonei e ranga mera nen tegi lahus menaien tegoma hatei menai e Pol a ka te raharaha koru meraien u katuun.
25 Kaba tara pöata ti kitseien a lete,
be Pol e ranga mena a töa kapten te tuol ia i rehinen me poeiena,
“A lo ema haniga nanei tego lahus menai lö a toun Rom tema la noa uaneien turu kout.”
26 Ba tara pöata te hengoeia a kapten u ranga teka ba nonei e lauana tara tsunono turu soldia mena poeiena i tanen,
“Alö e katsin katoeiem aha?
A tson teka a toun Rom!”
27 Ba tsunono e lana tere Pol mena poeiena i tanen,
“Hatei moulia,
alö a toun Rom?”
Be Pol e poeiena,
“Aa alia a toun Rom.”
28 Ba tsunono e poeiena “Alia a toun Rom,
taraha alia u holin a moni pan.”
Be Pol e ranga palisina me poeiena,
“Alia a toun Rom has,
i posa noa gono meilia.”
29 Ba pal tson ti katsin rangateien bate lahuse ren e la hatoumuri ba naren.
Na tsunono e matout has tara pöata te sabe ien e Pol nonei a toun Rom,
taraha nonei e kits hakapeia e Pol a tsien.
E Pol e tuol ia i matar a pal kapan
30 A tsunono turu soldia e ngilin atei sil koruni a ka ti kout sil mei u Jiu e Pol.
Ba turu hamahö ba nonei e hapurese nena a tsien tere Pol,
ba tsunono e ranga merena u pris pan na pal kapan hoboto tegi gono hoboto uaien.
Ba nonei e luena e Pol mena hatuole rien i mataren.