23
Be Pol e tara hamatskö uana tara pal kapan me poeiena,
“Man hatoulana,
alia u ka mei u hakats u alesala nitöa i matana e Sunahan te la noa hasina i romana,
a torir ema pei töe ii ‘Alö e kato homim.’
E möa.”
2 Ba tsunono pan turu pris,
e Ananias e ranga merena u katuun ti tuol ia i rehina e Pol egi tapali a rungnen.
3 Te mar kato uaien teka be Pol e poeiena i tanen,
“E Sunahan e tapala hase nou lö,
taraha alö a katuun a nigan ranga tuun!
Alö e gum silem tego kato hamatskö menai lö alia tara lo,
kaba lö has te pekoem a lo,
taraha alö e ranga memula u katuun teka egi tapale ioulia!”
4 Ba u katuun ti tuol ia i rehina e Pol i poeier,
“Alö e ranga homi nem a tsunono pan turu pris tere Sunahan!”
5 Be Pol e poeiena,
“Man hatoulana,
alia ema atei sile gulei te tsunono pan uanen turu pris.
Sanena tego atei sil mena lei lia nonei a tsunono pan turu pris,
alia sane ma ranga homi nagu leien.
Taraha,
u Buku u Göagono e poeiena,
‘Alö goma ranga homi sile ii a katuun pan turu katuun i tamölö.’”
6 Tara pöata te atei sileia e Pol u Sadiusi na u Parasi i ka hobotoia turu hagum pan teka,
ba nonei e ku uana i taren me poeiena,
“Man hatoulana,
alia has a Parasi na pien turu Parasi.
Alia e ka gia turu kout,
taraha alia e hamana gia tara tou takei pouts tara tou mate!”
7 Nonei e ranga hakapa uu teka ba hiagetageta e taniana i gusuna u Parasi na u Sadiusi,
ba u hagum teka e lakatana i hagus.
8 Taraha,
u Sadiusi e roron poeier a katuun te matena ema takei pouts nei romana tara tou mate,
na nori e roron pei haser e möa ta angelo na e möa has tu namnamei.
Kaba u Parasi e roron hamana ria tara manka hoboto teka.
9 Ba hiagetageta teka e butu hapan susuluna,
ba palair u tson hihatuts tara Lo tere Mosis ti kaia tara pala turu Parasi e tuolur me ranga sisir me poeier,
“Alam ema sabiemi ta ka ta omi tara tson teka.
Toum u namnamei tsi a angelo te ranga meien.”
10 Pöata te takei hatagala susul ia a hiaraharaha,
ba tsunono turu soldia e matoutena u katuun e namots las kakatser e Pol!
Ba nonei e ranga merena u soldia egi la batena luba naruma e Pol bate la merumen tara luman soldia.
11 Ba tara bong ba Tsunono e tuolna i rehina e Pol me poeiena,
“Möa tu matout.
Alö tu hatei nama lia i Jerusalem,
alö ena markato has uamou teka i Rom.”
Nori i korupaköni e Pol
12 Tara bongbong bu Jiu e hagumur me korupakö ner e Pol.
Nori i kati u hamal pan tegi atung hamate menai e Pol ba nori ema nou ri na ima ua has ii.
13 U hihase turu katuun ti kati u korupakö teka e kurapa harohi u tohats u maloto.
14 Ba nori e la uaier turu pris pan na tara pal kapan mena poeier,
“Alam e katoe muma u hamal pan tegoma nou menai lam ta ka e noana tara pöata te atung hamate moa lam e Pol.
15 Bora,
alimiou na pal kapan turu Kout Pan ego hale mula tu raranga tara tsunono turu soldia na i Rom bate hatei muleien tego lu mena meien e Pol bate la merumen.
Alimiou go gamo ramen bate poeiemula,
‘Alam e ngilin rangata lel namen.’
Ba lam tena hahalose men bate atung hamate mouen i mam tegomi tuku uaien teka.”
16 Kaba a töa pien tson,
a hanangona e Pol,
e hengoen u korupakö teka,
ba nonei e lana mena tasuna i luman soldia mena hateiena e Pol.
17 Be Pol e ngöena a töa kapten me poeiena,
“Lu mena lei a pien tson teka tara tsunono turu soldia,
taraha nonei e ka mena a töa ka tega hatei naien.”
18 Ba kapten teka e lue nen me na piou nanen tara tsunono mena poeiena,
“E Pol a karabus e ngöe lalou lia me tahule nei lia tegomi piou menai a pien tson teka i tamölö,
taraha nonei e ka mena a töa ka tega hatei naien i tamölö.”
19 Ba tsunono e pile nena a limanen me gamon la hatalis menen me rangate nen,
“Alö e katsin hatei mi lia aha?”
20 Ba pien e poeiena,
“U Jiu e haniga hoboto narima tegi rangata menaien lö tego lu mena lei lö e Pol turu Kout Pan i mahö.
Nori e gamo rima bate poeier,
‘Alam e ngilin rangata lel nem tu harangata i tanen.’
21 Kaba alö goma hengo raien,
taraha u tohats u maloto tara katuun batena kurapana e mous riou bate hahalose ren.
Nori e katoe rima u hamal pan tegima nou uaien na tegima ua has uaien e antunana tara pöata tegi atung hamateien e Pol.
Nori e mous hahaloso hamanasa tale ren,
na nori e hahaloser u ranga i tamölö.”
22 Ba tsunono e poeiena,
“Möa tu hahatei ta töa ta katuun te hatei mena mulei lö alia a ka teka.”
Ba nonei e hala poutseiena a pien.
Nori i hala menai e Pol tere Piliks a gamman
23 Ba tsunono turu soldia e ngörena a huol a kapten i tanen me poeiena,
“Lui a 200 tara soldia,
na 70 turu katunura turu hos,
na 200 turu katunura turu saka,
ba limiou te takei mou i 9 kilok bate la mou i Sisaria tara bong i romana.
24 Lu hasiam a man hos te hihitaguhu nariou tegi hosa menaien e Pol ba limiou te peito kap haniga namouen,
ba limiou tena piou namien tere Piliks a gamman.”
25 Ba tsunono e kolotena u töa u pas tega markato uu teka:
26 “O Piliks,
alö a gamman te soloseie mulam.
Alia e butu gia i tamölö i romana.
Alia e Klodias Lisias.
27 U Jiu i pile kapiin a tson teka me katsin atung hamatie ren.
Alia u hengoin nonei a toun Rom ba lia e la gono meregu u soldia i tar mena luba ragien u Jiu.
28 Alia u katsin atei sil aha ti kout sil meien balia te lu mena gien turu Kout Pan i taren.
29 Alia u sabe ti kout sil menaien a man kana tara lo peisa i taren,
kaba nori ima kout sil meien ta ka tega antunaia tegi atung hamate menaien tsi tegi karabus menaien.
30 Na tara pöata tu hengo naia lia u Jiu i korupakö naien,
ba lia te hala menagien i tamölö.
Na lia u ranga mer u katuun ti kout meien egina hateia i mata mölö aha te kout sil merien.
Nonei lasi a tsi ranga i tar.”
31 Ba u soldia e hengoer u ranga tara tsunono i taren ba nori e luer e Pol mena piou narien tara taun i Antipatris tara bong.
32 Ba u hamahö ba u soldia e kopis pouts uaier i luman soldia,
ba u katunura turu hos e la gono mer e Pol.
33 Ba nori ena piou narien i Sisaria mena hala naier u pas tara gamman,
ba nori e hatuoler e Pol i matanen.
34-35 Ba gamman e tarena u pas me rangatena e Pol,
“A han tamölö i me?”
Pöata te hengo naien e Pol a toun Silisia ba nonei e poeiena,
“Alia e hengoe gou romana lö tara pöata te la ruma romana u katuun te kout nariou lö.”
Ba nonei e ranga merena u soldia i tanen tegi pepeito kap haniga menai e Pol iahana luman gamman tere Herot.