E Sol e butun kristen
9
1-2 Tara pöata teka a töa katuun a solonen e Sol e ranga hatagala noahasin tega pile kap meraien u katunun tsitsilo tara Tsunono bate atung hamate ranen.
Ba nonei e lana tara tsunono pan turu pris turu Jiu mena rangata nena tu pas tega söateien bate la gono menen turu luman lotu turu Jiu tara taun i Damaskus.
Ba u ranga u tagala turu pas teka e poeiena,
“Tegona sabeia e Sol ta katuun turu katuun te kukutier a maroro tere Iesu,
a tson na tahol has,
ba nonei tena pile kap ranen bate las mera neien i Jerusalem.”
3 Be Sol e la uana i Damaskus.
Ba pöata te sukusuku ien tara taun teka ba u töa u ualesalana te hereia u kanaha e koul nama i Kolö me piraha hahisenen.
4 Ba nonei e rus uana i puta turu tsiktsiki,
me hengoena u töa u raranga bate poeiena i tanen,
“O Sol,
o Sol,
aha te kato homi sile milö alia?”
5 Ba e Sol e rangatana,
“O tsunono,
alö esi?”
Ba nonei e poeiena,
“Alia e Iesu,
a katuun te kato hakamitse mölö.
Te kato hakamits ramia lö u katuun i tar,
alö e kato hakamits hase moulia.
6 Alö go takei balö te lam tara taun ba nori tena hateie rouilö a saha ka tego kati lö.”
7 A pal tson ti la gono mei e Sol i tuol hahalongolo koru.
Nori i hengoe u ranga kaba nori ima tarei ta katuun.
8 Be Sol e takeina,
a matanen e kalata kaba nonei ema antunan tarei ta ka.
Ba nori e pile ner a limanen me las mena rien i Damaskus.
9 Na turu topisa u lan nonei ema antunan tara ii,
na tara pöata teka nonei ema nou ii na e ema ua has ii.
10 A töa katunun tsitsilo tere Iesu e kaia i Damaskus,
a solonen e Ananias.
Nonei e tareia a Tsunono turu hiharöto i tanen ba Tsunono e poeiena,
“O Ananias.”
Be Ananias e poeiena,
“O Tsunono,
alia teka.”
11 Ba Tsunono e poeiena i tanen,
“Alö go takei balö te la uaiam tara maroro te ngöeri i Matskö,
balö te la uaiam tara luma tere Judas.
Alö ena rangata nemou a töa katununa i Tasus a solonen e Sol.
Tara pöata teka nonei e singo uana tere Sunahan.
12 E Sol e tarei a töa katuun a solonen e Ananias e butuia turu hiharöto i tanen,
e Ananias e tasuna bate hatakopena a limanen tere Sol tega kato haniga pouts menaien a matanen.”
13 Be Ananias e ranga palisina me poeiena,
“O Tsunono,
u katuun u para ti hate ii lia a katuun teka.
Nori i pei nonei e kato hakamits korur u katuun i tamölö i Jerusalem.
14 Nonei e la menama u ranga u tagala koru turu pris pan turu lotu te poeiena e Sol ega pile kapir u katuun hoboto te singo uaier i tamölö.”
15 Ba Tsunono e poeiena i tanen,
“Lala,
taraha alia u hopö kapiin a katuun teka tega hatei menaien a solor turu katuun tema Jiu ri na turu king i taren na turu katunura i Israel.
16 Alia peisa te haröte goien romana a kamits pan tena lue nouen.
U katuun te rama nariou lia e kato hakamitse rouen romana.”
17 Be Ananias e lana mena tasuna tara luma tere Judas.
Ba nonei ena hatakopena a limanen tere Sol me poeiena,
“O Sol,
ara e muntoulana sila ria tere Kristo,
a Tsunono te tula nena moulia.
E Iesu,
te butuma i tamölö i kalana tara pöata tu la uamalö teka,
nonei te tula nena moulia tegomi taguhu menai lia alö balö te tara haniga pouts mou,
balö te saputu memou u Namnamei u Göagono tere Sunahan.”
18 Ba nonei tara tsi pöata puku has ba ka te here ii a kapöana e rus ba nena a matana e Sol ba nonei e töan tara haniga poutsuna.
Ba nonei e takeina me luena a baptais.
19 Ba nonei e nouna me lu poutsena a nitagala.
E Sol e hihatuts ia i Damaskus
Be Sol e gamon ka gono meraiena u katunun tsitsilo tere Iesu i Damaskus.
20 Ema lehana ii ba nonei e la uana turu luman lotu turu Jiu mena hatei raneien e Iesu me poeiena,
“Nonei a Pien Tson tere Sunahan!”
21 U katuun hoboto ti hengo i asingoto koru me poeier,
“Boka!
A katuun teka te roron atung hamater u katuun i Jerusalem ti pala uu tere Iesu?
Nonei e la silema tegomi pile kap meraien u katuun tere Iesu bate las mera neien turu pris pan turu lotu?”
22 E Sol e tagala susul ba nonei e haröto nena e Iesu nonei e Mesaia hamana,
a katuun te hopö kapiin e Sunahan.
Na nonei tara pöata u Jiu ti kaia i Damaskus i hengoe u ranga teka kaba nori ima antunan ranga palise ii e Sol.
23 A pöata a parpara e la hakapa,
bu Jiu e korupakö ner tegi atung hamate menaien e Sol.
24 Kaba e Sol e hengoin u korupakö teka.
A lan na bong,
nori i pepeito kapiin u tamana tara taun i Damaskus tegi atung hamate menaien e Sol.
25 Kaba tara töa bong u katunun tsitsilo tere Sol i lueien be na hakoule rien i hapalana a ololo tara ka te here ii a tohene pan.
E Sol e la uu i Jerusalem
26 Pöata te la uu e Sol i Jerusalem ba nonei ena torohanan ka gono merena u katunun tsitsilo tere Iesu.
Kaba nori i matouteien na i hahamana naien tego katunun tsitsilo uaien tere Iesu.
27 Ba e Banabas ena piou nanen turu aposol me hatei raneien e Sol e tareia a Tsunono i maroro ba Tsunono e ranga gono menen.
Ba e Banabas e hatei has raneien e Sol e ranga hatagala koru te hatei la menameien e Iesu i Damaskus.
28 Be Sol e ka gono mera nen me hula lana i Jerusalem,
me ranga hatagala has nena e Iesu Kristo.
29 Nonei e hiararanga gono mer u Jiu ti atei sil u HaGrik me hiatagtagala mer u ranga.
Ba nori e hakats ner tegi puli menaien e Sol.
30 Na tara pöata ti hengo naia u katunun tsitsilo tere Iesu a ka teka,
ba nori ena piou naria e Sol tara taun i Sisaria me hala ba naren i Tasus.
31 Ba u katuun hobotor i Judia na i Galili na i Samaria ti hamanaia tere Iesu i ka hanigar tara pöata tara masalohana.
Ba niateina tere Sunahan e pan susuluna i taren.
Ba nori e hapan nitöaner a Tsunono bu Namnamei u Göagono tere Sunahan e taguhu ranen.
Ba nori e para susulur.
E Pita e kato haniga poutsi e Ananias
32 E Pita e hula laia tara mamana han teka,
ba nonei e gala has uana tara taun i Lida mena ka gono meraiena u kristen i Lida.
33 Ba nonei ena sabeiena a töa katuun a solonen e Ananias,
a matekata,
e opöia tara holholasa e antunaia turu töal u hiningal.
34 Be Pita e poeiena i tanen,
“O Ananias,
e Iesu Kristo e kato hanige poutse nolö.
Alö go takei balö te hamatsköem a holholasa i tamölö.”
Ba nonei e takei soköna.
35 Ba u katuun hoboto tara huol a taun i Lida na i Seron e tare ren ba nori e töan habirits hoboto uaier tara Tsunono.
E Pita e hatakei poutsi e Tabita
36 Tara taun i Jopa e kamei a tahol te hamana uu tere Iesu a solonen e Tabita,
turu HaGrik nori i ngöeien e Dokas.
Tara mamana pöata nonei e roron kato a markato a niga,
bate taguhu has rena u katuun ti möa ta ka.
37 Tara pöata teka nonei e lu a siki pan koru me matena.
Ba nori e totobue ren mena hake rien tara töa rum iasa iahana luma.
38 A taun i Lida e susukuia tara taun i Jopa.
Ba pöata ti hengo naia u kristenira i Jopa e Pita e kaia i Lida,
ba nori e tula nalila a huol a katuun i tanen mena poeiena i tanen,
“Alö go la boroboro uama i tamulam.”
39 Be Pita e takeina me la gono mera nen.
Pöata tina butuien ba u katuun e las menarien tara rum iasa te kaia e Dokas.
U amoaba i tuol hobotoia i rehina e Pita bate taber.
Nori i haröto haseien a man hasobö te katoe e Dokas me hala raneien tara pöata te ka gono noa meraien e Dokas.
40 Be Pita e halakasa hoboto ranen,
ba nonei e hatukununa me singo uana tara Tsunono.
Ba nonei e habirits uana tara tahol a mate me poeiena,
“O Tabita,
alö go takei!”
Ba tahol e hakalatena a matanen.
Ba pöata te tareien e Pita,
ba nonei e gum seina.
41 Be Pita e pile nena a limanen me las hatakeie nen,
be Tabita e tuoluna.
Nonei e töatöa pouts tala.
Be Pita e ngö gögono rena u amoaba na palair u kristen,
ba nonei e hala pouts raneien e Dokas.
42 A ka teka i atei sil hoboteia tara mamana makum i Jopa,
ba katuun a para ti hengo naien e hamana uaier tara Tsunono.
43 Be Pita e kana i Jopa a pöata a ngahangaha.
Nonei e ka gono mei a töa katuun te roron hapalaki a pikpiköna a bulmakau,a
a solonen e Saimon.
