E Pita mere Konilius
10
Tara taun i Sisaria e ka mei a töa katuun a solonen e Konilius,
a tsunono te mamin a töa pala turu ami ra i Itali.
2 Nonei e hamanaia tere Sunahan,
na nonei na u katuun hoboto i luma tanen i hatsunoni e Sunahan.
Nonei e roron hala ni a moni tina taguhu merai u Jiu ti möa ta moni,
na nonei e roron singo has uu tere Sunahan.
3 Turu töa u lan tara pal 3 kilok tara lahi nonei i hatare ii u töa u hiharöto te tara hanigan töa naien a angelo tere Sunahan bate tasuna me poeiena i tanen,
“O Konilius.”
4 Be Konilius e tara tötoso nitöa mena a nimatout me poeiena,
“O tsunono,
aha nonei?”
Ba angelo e poeiena i tanen,
“U singosingo na nihalhala moni i tamölö,
e Sunahan e hengoeien na e tari a manka teka me sasaala menen.
5 Alö go tula rela u katuun tara taun i Jopa,
ba nori tena ngöe rima a katuun te ngöeri e Saimon Pita.
6 Nonei e ka gono mena a tana Saimon,
a katuun te roron hapalakeiena a pikpiköna a bulmakau.
A luma i tanen e kana i rehina a tasi.”
7 Pöata te la hakapaia a angelo te rangaia i tanen be Konilius e ngö rena a huol katunun kui i tanen,
ba nonei e ngö hasena a töa soldia te kui be haseien na te hatsunono hasi e Sunahan.
8 Ba nonei e hatei raneien a ka te butuia i tanen me tula mera neien i Jopa.
9 Tara pal söasa turu hamahö ti la noaien i maroro me sukusukun tuku hamanasaria tara taun,
be Pita e seina tara makumun roro ieluna luma tena singo uaien tere Sunahan tara söasa.
10 Ba nonei e sagohena a bes me ngilin nouna.
Tara pöata ti nas noeien a kannou,
be Pita e tarena u töa u hiharöto.
11 Ba nonei e tareiena u Kolö e takalata,
ba töa ka te here ii u labalaba u tataabala e koul uanama i puta,
me here namei a tohats a katuun i pileia tara tohats a makum rungu na u labalaba bate hakoule rumen.
12 Mamana mar enimol e kaia turu labalaba teka,
u poum na kori na mamanaka te silna turu tsiktsiki na u apena has.
13 Ba u töa u raranga e poeiena i tanen,
“O Pita,
alö go takei balö te atung hamatem ta ka,
bate noum!”
14 Be Pita e poeiena,
“O Tsunono,
e möa koru!
Taraha,
alia e namala nouegi ta ka ta korkoriana na ta omi.”
15 Ba u raranga teka e la lel uanama i tanen a hahuoluna a pöata,
“A ka te haniga nena e Sunahan tego noui lö,
alö goma tatei agono naien.”
16 U ranga teka e butu a topisa a pöata bu labalaba e las sei pouts menari i Kolö.
17 Pöata te hakats hapan koru naia e Pita a ka te tareien na ime temar mouna uaien,
ba u katuun te tula rema e Konilius te tukur i matana a luma tere Saimon.
18 Ba nori e ngör me rangatar,
“Ime te kana a katuun te ngöeri e Saimon Pita?”
19 Pöata te hakats noahas naia e Pita a ka te tareien,
ba u Namnamei tere Sunahan e poeiena i tanen,
“A topisa a katuun e rangata na riou lö.
20 Takei balö te koulum i puta batena tara ramen bate la gono mera men.
Alö goma toku ii,
taraha alia te tula ragu men.”
21 Be Pita e koul uana i puta mena rangana turu katuun mena poeiena i taren,
“Alia nonei a katuun te sakie muma limiou.
Alimiou e la sile muma aha?”
22 Ba nori e poeier,
“A töa tsunono tara ami,
a solonen e Konilius,
e tula rena moulam.
Nonei a katuun a niga na nonei e hatsunono hasena e Sunahan,
u Jiu hoboto e hanige ren.
A töa angelo tere Sunahan e butuia i tanen me poeiena,
‘Alö gona ngöeiema e Saimon Pita ba nonei te la uanama i luma i tamölö,
balö te hengo mia turu ranga i tanen.’”
23 Be Pita e ngö rena u katuun me hasoho ranen tara luma tere Saimon.
Turu tana u lan be Pita e la gono mera nen.
A palair u katunura i Jopa ti hamanaia tere Iesu i la gono has meraien.
24 Nori i sohoia i maroro,
ba turu hamahö ba nori ena tuku ria i Sisaria.
E Konilius e ngö gögono hakaper a sungutu nen na man hahikapien has i tanen,
ba nori e hahaloso raren.
25 Tara pöata te tukuia e Pita,
be Konilius e tupale nen me hatukunna i matanen me turu putana.
26 Kaba e Pita e hatakeien me poeiena,
“Takei,
alia a katuun tuun has.”
27 Pöata te ranga gono meia e Pita e Konilius ba nori e tasur i luma,
be Pita ena tarena a katuun a para koru ti gono hoboto.
28 Ba nonei e poeiena i taren,
“Alimiou e atei silemiou a Lo i tamulam u Jiu te hapiou nena tego kapiena merai lam u katuun tema Jiu ri.
Na lam u Jiu ema tatei tasu has mia tara luma i tamilimiou.
Kaba e Sunahan e hatare lalei lia,
alia goma mar hakats lel uai teka.
Alia goma tatei pei lelei a tana katuun e tara halel na i matana e Sunahan.
E möa.
29 Ba tara pöata tu hangö mula limiou,
alia uma rama mei na lia uma hapinamei me la guma.
Aha tu hangö me mula limiou?”
30 Be Konilius e poeiena,
“U tohats u lan te la hakapa,
tara mar pöata teka,
alia una singo tara 3 kilok tara lahi.
Ba töa katuun e hasogi u hasobö u kankanaha nitöa e songots butuna me tuoluna i matar.
31 Ba nonei e poeiena,
‘O Konilius,
e Sunahan e hengo hakapi a man singosingo i tamölö,
na nonei e hakats kap has nena te roron hala mena milö a moni turu katuun ti möa ta moni.
32 Alö go tula rela u katuun i Jopa ba nori tena ngöe ruma a töa katuun a solonen e Saimon Pita.
Nonei e kana tara luma tara tana Saimon te hahapalakeiena a pikpiköna bulmakau.
A luma i tanen e kana i rehina a tasi.’
33 Ba lia e hangö boroboro na goulö,
na e niga koru mena te la ua mumalö.
Na lam e ka hoboto talamia teka i matana e Sunahan,
tegomi hengo menai lam a man raranga hoboto te hale ii lö a Tsunono.”
E Pita e katoe u ranga
34 Be Pita e tanian rangana me poeiena,
“Alia e atei hamana talagu,
e Sunahan ema ngil kalakala ranei u katunura i puta.
E möa.
35 E Sunahan e haniga rena u katuun turu han hoboto te hatsunone ren na te kato hamatskör.
36 Alimiou e atei silemiou u ranga te hala namen i tamulam u katunura i Israel.
U raranga teka e habulungana nena a masalohana temi halan e Iesu,
bate hakapa hasena u pakö turu katuun i tanen.
Nonei a tsunono turu katuun hoboto.
37 U raranga teka e taniama i Galili me la ualala i Judia i murina a tou baptais tere Jon.
38 E hatei nena e Iesu na i Nasaret.
E Sunahan e hale meien u Namnamei u Göagono na nitagala has.
Nonei e tataala bate taguhu rena u katuun na nonei e kato haniga pouts hasir u katuun hoboto ti ka mei a siki na u katuun te pile kapir e Satan,
taraha e Sunahan e ka gono meien.
39 “Alam tu tarei a manka hoboto te katoeien i Jerusalem na tara palair u han has turu Jiu.
Ba nori e hakute rien tara kuruse me atung hamate ren.
40 Kaba turu hatopisana u lan e Sunahan e hatakei poutseien tara tou mate i tanen,
be haröto nanen turu ualesala i matar u katuun.
41 U katuun hoboto ima tareien kaba alam tu tareien,
taraha e Sunahan e hopö kap mam raiou lam tego tara menai lam a ka teka ba lam tena hahatei namen.
Alam u nou gono meien na u ua gono has meien i murina te takei pouts ien tara tou mate.
42 Na nonei e ranga meraiou lam me poeiena,
‘Alimiou gona hahatei naiam u Bulungana u Niga turu katuun,
ba tena hatei ramien e Sunahan e hopö kap naiou lia tego ona menai lia u katuun te töatöar na u katuun ti mate.’
43 U propet hoboto i ranga naien me poeier u katuun hoboto te hamana ria i tanen,
e Sunahan e luba nanou a man markato a man omi,
taraha e Iesu e taguhu ranouen.”
U katuun tima Jiui i lui u Namnamei u Göagono
44 Pöata te ranga noahasia e Pita ba u Namnamei u Göagono tere Sunahan e koul nama memi tö na turu katuun hoboto ti hengo u ranga.
45 U Jiu ti la gono mema e Pita u katunun tsitsilo tere Iesu i asingoto koru,
taraha e Sunahan e hala nema u Namnamei u Göagono i tanen turu katuun has tema Jiu ri.
46-47 Taraha nori i hengoe ti ranga uaien tara man taina man ranga me soloseier e Sunahan.
Be Pita e poeiena,
“U katuun teka e lu haser u Namnamei u Göagono tu mar lu has menaien lam.
E möa ta katuun tega antunan hapioun tegi baptais merai u katuun teka u ramun,”
48 Be Pita e ranga mera nen tegi baptais meraien tara solona e Iesu Kristo.
Ba nori e rangate ren tego gamon ka buaien bate ka gono mera nen.