E Iesu e galus a mour u katunun tsitsilo i tanen
13
A pöata tara kannouna turu Paska turu Jiu e butu hakapa tala,
be Iesu e atei silena a pöata e sukusuku koru hamanasa tego laba menaien a han i puta teka bate la pouts uana tere Tamanen.
Nonei e ngil korur u katuun i tanen i puta teka e antunaia te mateien.
2 A ka e lahi hakapa ba nori e nour,
kaba e Satan e haka hakapeia u hakhakats tere Judas Iskariot a pien tere Saimon tego haröto menaien e Iesu turu katuun ti paköe ien.
3 Na e Iesu e atei sil e Tamanen e kato hapaneien tara mamanaka hoboto,
na nonei e atei sil hasi nonei e lama tere Sunahan na nonei ega la pouts has uu tere Sunahan.
4 Ba nonei e takeina be luba nena u hasobö u ngahangaha i tanen me hapouseiena u tol.
5 Ba nonei e hakis nena u ramun tara diis me tanian galusena a man mour u katunun tsitsilo i tanen me sahi hapalaka raneien u tol te pouseien.
6 Pöata temi butuia e Iesu tere Saimon Pita,
be Pita e poeiena i tanen,
“O Tsunono,
alö ema antunan galusemi a man mour!”
7 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Alö ema atei silemi a ka te kate gulia teka,
kaba lö na atei moto mou.”
8 Be Pita e poeiena,
“E möa koru tego galus menai lö a man mour!”
Be Iesu e poeiena,
“Tema galuse goi lia a moumölö,
alö ema toun katuun uamoi i tar.”
9 Be Saimon Pita e poeiena i tanen,
“O Tsunono,
te markato uanen teka,
ba lö te galusem a man mour na man limar na bakur na peisar hoboto!”
10 Be Iesu e poeiena i tanen,
“A katuun te totobu hakapa lala,
a peisanen e gogoso hobotona.
A torimilimiou e gogosona,
kaba töa puku tema gogoso nei.”
11 E Iesu e atei sil esi tena haröto nanouen turu pakö i tanen.
Nonei te pei beien,
“A töa i tamilimiou tema gogoso nei.”
12 E Iesu e galus hakapi a man mouren me hasei poutsena u hasobö u ngahangaha i tanen mena gum poutsuna.
Ba nonei e poeiena i taren,
“Alimiou e atei sil hasemiou a ka te katoe gula lia i tamilimiou?
13 Alimiou e ngöe milia a Tson Hihatuts,
na limiou e ngö hase milia a Tsunono.
Alimiou e ranga hamatskömiou,
taraha alia a Tsunono i tamilimiou na Tson Hihatuts has i tamilimiou.
14 Te galuse gula lia a man moumilimiou—alia a Tson Hihatuts na Tsunono has i tamilimiou—bara,
alimiou ena galus hasemou a man mour a palai.
15 Taraha!
Alia e kato megu lei a ka teka tegona markato has uamou limiou iesana.
16 U mana koru alia e ranga hamana mera goulimiou,
a katunun kui ema pan nanei a katuun pan i tanen.
Na tson hibus ema pan has nanei a katuun te hale neien u ranga.
17 Te atei silemia limiou a ka teka,
alimiou e kalala rariou tego kukute nenamen limiou.
18 “U raranga teka ema la uanei i tamilimiou hoboto.
E möa.
Alia e atei silegu u katuun tu hopö kapir lia.
Na u ranga turu Buku u Göagono e butu hamana nou te poeiena,
‘A katuun te nou gono meiou lia ena haröto nanoua lia turu katuun te paköe riou lia.’
19 Alia e hatei mam ragi limiou a ka teka,
ba pöata te butu hamana nouen ba limiou te hamane mou nonei alia e Kristo.
20 U mana koru alia e ranga hamana mera goulimiou,
esi te toulena a katuun te tula negulia e toul hase noulia.
Na pöata te lue mia limiou alia,
alimiou e lu hasemiou e Tamar te hale moulia.”
E Iesu e hatei mamin esi tena haröto nanouen turu katuun ti paköeien
21 E Iesu e ranga hakapa las uu teka ba peisanen te tiama koru hamanasana,
ba nonei e ranga hapanina me poeiena,
“U mana koru alia e ranga hamana mera goulimiou,
a töa i tamilimiou ena haröto nanoua lia turu katuun te paköe riou lia.”
22 Ba u katunun tsitsilo i tanen e hiataratarar.
Nori ima atei silei esi te ranga naien.
23 A aposol te ngil korui e Iesu e gum ia i rehina e Iesu turu tebol.
24 Be Saimon Pita e tara uana nonei tara aposol teka me poeiena,
“Alö go rangateien,
esi nonei te ranga nanen.”
25 Ba nonei a aposol e habere uana tere Iesu me poeiena,
“O Tsunono,
esi nonei?”
26 Be Iesu e poeiena,
“Alia e habue go a tsi taposen beret bate hale goien a katuun teka.”
Ba nonei e habuena a tsi taposen beret me hale neien e Judas,
a pien tere Saimon Iskariot.
27 Pöata te lu hakapeia e Judas a tsi makumun beret,
be Satan e seina i tanen.
Be Iesu e poeiena i tanen,
“Kato borobori a ka te katsin katoe mölö.”
28 E möa ta töa turu tebol ti gum hahiseien ega atei sili aha te kato silei e Iesu u raranga teka tere Judas.
29 E Judas e roron pepeito kapiin a man moni turu katunun tsitsilo,
ba palai e poeier e Iesu e ranga mei e Judas tegona hol menaien a man kana tara kannou,
ba palai te poeier nonei e gana hala toumin ta tsi moni turu katuun ti möa ta moni.
30 E Judas e lu hakapa lasi a tsi makumun beret teka ba nonei te lakasana.
A ka e bong hakapa.
U pan nen u raranga u tsimus
31 Pöata te lakasa hakapaia e Judas be Iesu e poeiena,
“Alia tu butun Katunuma e solo sei tale riou.
Ba lia te söata sei hasegou a solona e Sunahan.
32 Te hala seie goua lia a solona e Sunahan be Sunahan te hala sei boroboro hase nou a solor.
33 A matsi galapien,
alia e ka gono mera goulimiou tara tsitabubun pöata patu,
ba lia te töan laba ragou limiou.
Alimiou e sakie moulia,
kaba lia u mar ranga uu tara pal kapan turu Jiu teka,
temar ranga has uagu lia i tamilimiou,
‘Te la uagu lia alimiou ema antunan la mumei.’
34 Alia e hala ragi limiou u raranga u tsimus,
alimiou go hiangilngil iam.
Ti mar ngil has merai lia limiou.
35 Te hiangilngil moua limiou,
ba u katuun hoboto te atei sile riou alimiou u katunun tsitsilo i tar.”
E Iesu e hatei mamin tega holis menaien e Pita
36 Be Saimon Pita e poeiena tere Iesu,
“O Tsunono,
ime te la uamou lö?”
Be Iesu e ranga palise nen me poeiena,
“Alö ema antunan kukute namoi lia tara pöata teka tara han te la uagou lia,
kaba lö e kukute moto mou.”
37 Be Pita e poeiena,
“O Tsunono,
e hana ba lia tema antunan kukute nagi lö tara pöata teka?
Alia e antunan mate beie goulö.”
38 Be Iesu e hohou rangata uana i tanen me poeiena,
“Alö e antunan mate hamana bemou lia?
U mana koru alia e ranga megou lö,
tara bong teka,
i mam te kekeretskö noua a keriou a tson,
alö e holis namou tego atei sil menai lö alia a topisa a pöata!”
