A nimate tere Lasarus
11
A töa katuun a solonen e Lasarus e siki.
Nonei e kaia tara taun i Betani ti ka has ia u hahinanen ere Marta mere Maria.
2 E Maria nonei a tahol te tsu nama u uapi u soksoka i mouna e Iesu me sahe nei a hulunen a man mounen.
E Lasarus e siki koru.
Jesus raises Lazarus (Jon 11:1-57)
3 Ba u mun toulana e hala nelila u raranga tere Iesu me poeier,
“O Tsunono,
a katuun te ngil korue mölö e ka mena a siki pan koru.”
4 Kaba pöata te hengoeia e Iesu u ranga teka,
ba nonei e poeiena,
“A siki teka ema kato hamate nitöa nanoi e Lasarus.
E Lasarus e siki silena tego solo sei menaien a solona e Sunahan ba Pien tere Sunahan te tatei solo sei sila has naroa i tanen.”
5 E Iesu e ngil koru e Marta mere toulanen ne Lasarus has.
6 Kaba pöata te hengo naien e Lasarus e ka mei a siki,
ba nonei e ka lelena u huol u lan tara han te kaien.
7 Ba i murinen ba nonei e töan poeiena turu katunun tsitsilo i tanen,
“Aragi la pouts i Judia.”
8 Ba u katunun tsitsilo i tanen e poeier,
“Tson Hihatuts,
ema lehana nei ti katsin titi hate malö u Jiu,
ba lö te ngilin la pouts lel uam nonei tara han teka?”
9 Be Iesu e poeiena,
“A lan e ka mena u ualesala te taniana tara bongbong batena antunana tara lahi.
U katuun te tataala mer a lan ema antunan tutu ranoui,
taraha nori e tareier u alesalana tara han.
10 Kaba u katuun te hula la mer a bong e tutu ranou,
taraha u alesala ema ka gono mera neien.”
11 Be Iesu e ranga lenina me poeiena,
“A hahikapien i tarara e Lasarus e sohona,
kaba alia ena gule poutse goen.”
12 Ba u katunun tsitsilo e poeier,
“O Tsunono,
te soho nen nonei e niga pouts nou.”
13 E Iesu e haharuein a tou mate i tanen,
kaba u katunun tsitsilo i tanen i pei e Lasarus e soho tuun.
14 Be Iesu e hatei haniga pouts ranen,
“e Lasarus e mate.”
15 Ba nonei e poeiena,
“E niga koruna tuma ka uai lia te mateien ba limiou tena tare mou a ka tena katoe goulia,
ba limiou te töan hamana mou.
La tala mou i tanen.”
16 Be Tomas ti ngö hasei e Didimus e poeiena tara palair u katunun tsitsilo,
“La mou aragi la,
bara tena mate gono merouen.”
E Iesu e hatakei pouts rena u katuun me hala raneien a nitöatöa
17 E Iesu emi hengo naia te ka hakapa mei e Lasarus u tohats u lan iahana kiou tara pöata te tukuien i rehina taun i Betani.
18 Betani e sukusukuna i Jerusalem,
e antunana tara topisa puku a kilomita.
19 A para a katuun turu Jiu i lama memi ka gono mer ere Marta mere Maria te mate uu e hahinaren e Lasarus.
20 Pöata te hengo naia e Marta te lauama e Iesu,
ba nonei ena tare nen,
kaba e Maria e kaka ma i han.
21 Be Marta e poeiena tere Iesu,
“O Tsunono,
sanena lö tu kaia teka,
e hahinar sanena ema antunan mate ii!
22 Kaba eni noahas alia e atei silegu e Sunahan e tatei hale noi lö a ka te rangata sile mölö i tanen.”
23 Be Iesu e poeiena i tanen,
“E hahinamölö e takei pouts nou.”
24 Be Marta e poeiena i tanen,
“Alia e atei silegu nonei e takei pouts noa romana tara tou mate i tanen tara kapakapana pöata,
tara pöata te hatakei pouts rena romana e Sunahan u mate hoboto.”
25 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Alia nonei a nitakei pouts turu katuun na nitöatöa.
Esi te hamana uana i tar,
noahasina te mate uaren romana,
kaba nori ena töatöa pouts has riou romana.
26 Na u katuun te töatöar bate hamana uar i tar,
ema antunan mate roi romana.
Alö e hamanem u ranga teka?”
27 Be Marta e poeiena i tanen,
“Aa,
o Tsunono.
Alia e hamanegou lö e Mesaia,
a Pien tere Sunahan,
a katuun tega lauama i puta.”
E Iesu e tabena
28 E Marta e mar ranga hakapa uu teka ba nonei e la poutsuna mena ngöena e toulanen e Maria me hahasi menen me poeiena,
“A Tson Hihatuts e kana,
nonei e ngöe noulö.”
29 Pöata te hengoeia e Maria u ranga teka ba nonei e hasesei sil tunena tegona tara menaien e Iesu.
30 E Iesu ema butu noaia tara han tere Maria kaba nonei e ka noaia tara makum tena tareien e Marta.
31 U Jiu ti ka gono mei e Maria te taatagi ien kaba nori i tari te lakasa hasesei uu e Maria ba nori e kukutie ren,
taraha nori i pei nonei e lau tara kioun mate tegona tabe uaien.
32 Pöata te tukuia e Maria te kaia e Iesu me tare nen ba nonei e hatukun na i matanen me poeiena,
“O Tsunono,
sanena lö tu kaia teka,
e hahinar sanena ema antunan mate ii!”
33 Pöata te tareia e Iesu te tabe uu e Maria na ti tabe has uu Jiu ti la gono has memen,
ba nonei e sagohena a nitaatagi pan koru i torinen.
34 Be Iesu e poeiena,
“Ime ti hongeien?”
Ba nori e poeier i tanen,
“O Tsunono,
lama.
Mi tara.”
35 Be Iesu e tabe hasina.
36 Ba u Jiu e poeier,
“Taraiam,
nonei e ngil korui e Lasarus.”
37 Kaba palai i pei,
“E hana ba katuun te kato hakalata poutsi a matakiou tema antunana hapiou nanei a tou mate tara katuun teka?”
E Iesu e hatakei poutsi e Lasarus tara tou mate i tanen
38 E Iesu e sagoho leli a nitaatagi pan i torinen ba nonei e la uana tara kiou.
A kioun mate teka i kuieia turu lapo na a hatu pan i halakopo kap nai a matana kiou.
39 Be Iesu e poeiena,
“Luba naiam a hatu!”
Be Marta e hahinana a katuun te mate e poeiena i tanen,
“O Tsunono,
nonei e soka hamanasa talana,
taraha u tohats u lan e la hakapa te ka nen tara kiou.”
40 Be Iesu e poeiena i tanen,
“Alia e hatei hakape gölo lö,
te hamana mia lö i tar,
balö te tare mou a nitagala pan tere Sunahan.”
41 Ba nori e luba ner a hatu.
Be Iesu e tara seina me poeiena,
“O Tamar,
alia e haniga uagu i tamölö te hengo mena milö alia.
42 Na lia e atei silegu alö e roron hengoe moulia,
kaba lia e mar ranga uagu teka i matar u katuun te ka ria teka,
ba nori te tatei hamaner tu hala mena mei lö alia.”
43 Pöata te ranga hakapa uen teka ba nonei e ku hapanina me poeiena,
“O Lasarus,
lakasama!”
44 Ba katuun a mate e lakasa nama tara kiou.
A limanen na mounen i pilei u labalaba ti kiis kaakati na bakunen i pitsei u labalaba.
Be Iesu e poeiena i taren,
“Purese iam,
ba nonei te lana!”
A pal kapan i korupaköni e Iesu
45 U katuun u parpara turu Jiu ti la gono mema e Maria i tari a ka te kati e Iesu,
ba nori e hamana soköu ria i tanen.
46 Kaba palair u Jiu teka i la uu turu Parasi mena hatei rarien a ka te kati e Iesu.
47 Ba u Pris pan na u Parasi e ngö gögono rer a pal kapan turu Kout Pan turu Jiu ba nori e poeier,
“Aha te katoe rou ra?
A katuun teka e katoena a man hiharöto a man para!
48 Tema hapiou naroien ra,
ba u katuun hoboto te hamana uariou i tanen.
Ba u ami ri Rom temi kato homie riou a Luman Lotu Pan i tarara na u han hoboto i tarara!”
49 Kaba a töa i taren,
e Kaiapas a tsunono pan turu pris nonei turu hiningal teka e poeiena i taren,
“Alimiou ema atei silemi ta ka!
50 Alimiou ema lu halesale mi a ka teka,
e niga bala nena tego mate sil mei ta töa ta katuun u katuun hoboto.
Alimiou goma hatangana nami a han hoboto i tarara gi kato tie.”
51 Kaba u ranga teka ema lameia i tanen.
E möa.
Nonei a tsunono pan turu pris,
kaba ema atei silei nonei e hatei mamin tegona mate sil menai e Iesu u Jiu.
52 Kaba e Iesu ema mate sil peisa ranoui u Jiu,
nonei e mate sil hase nou tego gono meraien a galapien tere Sunahan te ka kalakala ria tara mamana han ba nori te katoe riou a töa hun katuun.
53 Turu lan has teka ba pal kapan e tanian korupakö ner e Iesu.
54 I markato tala uu teka,
be Iesu ema hula la lel neia i matar u Jiu i Judia.
Kaba nonei e la uu tara töa han i rehina a makum a palaka,
ba nonei ena ka gono meraiena u katunun tsitsilo i tanen tara taun ti ngöei Ipraim.
55 A kannouna turu Paska turu Jiu e sukusuku hakapa,
ba u katuun u parpara turu han i lehana e la uaruma i Jerusalem.
Taraha,
nori i ngilin hagogosi a peisaren tara Lo turu Jiu i mamima a kannouna turu Paska.
56 U katuun i sake lan e Iesu ti tuol ien tara Luman Lotu Pan me poeier,
“Alimiou e pei miou aha?
E Iesu ena la has nama romana tara kannou?”
57 U Pris pan na u Parasi i hatataali u raranga u tagala koru te poei,
“A katuun te atei silena te kana e Iesu ega hatei railam ba lam tena lue men.”