A tsonun taratara kap a niga turu sipsip
10
Be Iesu e poeiena,
“U mana koru alia e hatei hamana ragou limiou,
a katuun te raman tasuna tara tamana tara ololon sipsip bate aroho tuun na tara tana makum,
nonei a katuun a kopkop.
2 Kaba a katunun pepeito kap turu sipsip e roron tasu silana tara tamana.
Jesus the Good Shepherd (Jon 10:1-21)
3 Na katunun pepeito kap tara tamana e kalata nanei a katuun teka a tamana.
U sipsip hoboto e atei siler temar ling uana a runguna a katunun pepeito kap i taren,
na nonei e atei sil hoboto rena a man sipsip i tanen ne ngö has raneien a man tötöa a man solo i taren ba nori te kukutie ren bate lakasar.
4 Pöata te halakasa hakapa hoboto relalen a man sipsip i tanen ba nonei te mammam ranen ba u sipsip i tanen te kukute ren taraha nori e atei siler a mar ling tara rungunen.
5 U sipsip i tanen ema tatei kukutieri a tana katuun,
nori e bus ba naroien,
taraha nori ema hengo mareieri u mar ranga tara tana katuun.”
6 E Iesu e kato u haharuei teka turu katuun,
kaba nori ima atei sile ii aha te ranga naien.
E Iesu e here nei a katunun pepeito kap a niga turu sipsip
7 Be Iesu e pei lelena i taren,
“U mana koru alia e hatei hamana koru ragou limiou,
u katuun e hererari u sipsip na lia e heregi a tamana tara ololon sipsip.
8 U katuuna ti mam na moulia,
nori u kopkop na u gamogamo kaba u sipsip ima hengo raien.
9 Alia a tamana turu sipsip.
A katuun te sila noua tara tamana teka ena niga nou,
taraha alia e tara kap nagouen.
Nonei e tatei tasu nama romana bate lakasa poutsuna batena höata lana.
10 A kopkop e la sil tuun lase nama tegomi kop uu bate atung hamate rena u sipsip.
Alia u la silema tegimi lu menai u katuun a nitöatöa,
a nitöatöa a niga nitöa.
11 “Alia e heregi a katunun pepeito kap a niga turu sipsip te tatei mate sil rena u sipsip i tanen.
12 A katunun kui tuun e bus ba rena u sipsip tara pöata te la nama a muki a hie,
taraha nonei ema tue ranei u sipsip na nonei ema katunun pepeito kap hamana has uanei turu sipsip.
Ba muki a hie tena kotokoto rena u sipsip bate rura ranen.
13 Nonei e busmena,
taraha nonei a katunun kui tuun batema hakats sil tala ranei u sipsip.
Na e markato has uana turu katuun u gamogamo tema pepeito kap haniga rari u katuun i tar.
14-15 “Alia e heregi a katunun pepeito kap a niga turu sipsip te atei sil rena u sipsip i tanen na u sipsip i tanen e atei sil hase ren.
Alia e atei sil regu u katuun te hamana uar i tar ba nori te atei sil hase riou lia.
Na e markato has uana iesana tere Tamar.
Nonei e atei sile noulia na lia e atei sil hase gen.
Na lia e mate sil ragou u katuun i tar.
16 A palair u katuun has i tar e ka ria ielesala tara ololon sipsip i tar.
Alia ena peigi has ragumen romana ba nori te hengoe riou u raranga i tar.
Bate ka menou a töa puku a heis sipsip na töa puku a katunun pepeito kap i taren.
17 E Tamar e ngil korue noulia,
taraha alia e haniga negu tego mate uu lia ba lia te töatöa pouts gou.
18 E möa ta katuun ga antunan atung hamate naiou lia turu ngil i tanen.
Alia peisa te hala nagou a peisar tara tou mate.
Alia e ka megu a nitagala tego haniga uu lia ba u katuun te atung hamatie riou lia,
na lia e ka has megu a nitagala tego töatöa pouts uu lia.
Nonei a ka te ranga mei lia e Tamar tego katoi lia.”
19 U Jiu i hengoein u raranga teka ba nori e lu kate ria a peisaren a huol a pala.
20 U katuun u parpara i pei,
“U liliahanei e ka mer a katuun teka na nonei e momolöna.
Aha te hengo sile mien limiou?”
21 Kaba palai i pei,
“E möa.
A katuun te ka mena a liliahanei ema tatei ranga uanei teka.
A liliahanei e antunan kato hakalata hasena a matakiou?
E möa!”
U Jiu i tori tsugani e Iesu
22-23 Tara pöata teka a kannou pan tara Luman Lotu Panb egi kato poneia i Jerusalem.
A pöatan hamuri poni be Iesu e tataala lana i rehina Luman Lotu Pan turu kake ti ngöei u kaken oho tere Solomon.
Jesus accused of blasphemy (Jon 10:22-42)
24 Ba u Jiu e gono hahise ren me poeier i tanen,
“Alam e mate las memou te hahaloso uamou lam.
Hatei hamatskö ramou lam,
alö e Mesaia te hala nema e Sunahan tsi e möa?”
25 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alia u hatei raiou limiou,
kaba alimiou ema hamane milia.
A man mirakol na man hiharöto te katoe gulia tara solo tere Tamar te hatei nena te mana uana u raranga i tar.
26 Kaba alimiou ema hamane milia,
taraha a limiou ema sipsip uami i tar.
27 U katuun i tar e hengo mareier a mar ranga i tar.
Alia e atei sil ragen,
na nori e kukute hase riou lia.
28 Alia e hala ragouen a nitöatöa te ka nitöana ba nori tema tatei tia roi romana.
E möa ta töa ta katuun tega antunan gul ba rai lia u katuun i tar.
29 E Tamar e hala rai lia u katuun teka na nonei e pan bala nena a mamanaka hoboton töa ne möa ta katuun ga antunan lu baraien i limana e Tamar.
30 E Tamar na lia a töa puku a katuun.”
31 Ba u Jiu e lu poneier a man hatu tegi ti menaien e Iesu.
32 Kaba e Iesu e pei i taren,
“Alia u haröto rai limiou a mamana toukui a niga tere Tamar.
Ga saha mar toukui te katsin titi hatu memi limiou alia?”
33 Ba u Jiu e palise ren me poeier,
“Alam ema ti hatu memoi lö tu kato mei lö a toukui a niga.
E möa.
Alam e raharaha mem te ranga homi mena milö e Sunahan.
Taraha,
alö a katuun tuun,
kaba alö e kato here nami a peisamölö e Sunahan.”
34 Be Iesu e palis ranen me poeiena,
“I koloto hakapa naia turu Buku u Göagono i tamilimiou te pei mei e Sunahan,
‘Alimiou e heremi u sunahan.’
35 Na u ranga turu Buku u Göagono ema antunan kapa nei.
Na e Sunahan e pei nori u katuun ti halarai u raranga tere Sunahan i herei u sunahan.
36 Alimiou e antunan ranga hasimiou bate peimiou,
a katuun te kato hagöagoni e Tamar me tula mena meien i puta e ranga homi nena e Sunahan te pei mena neien,
‘Alia a Pien tere Sunahan.’
Ge hana ba limiou te mar ranga uamiou teka?
37 Tema katoe gi lia a man toukui tere Tamar,
möa tala tu hamane moulia.
38 Kaba te katoegien lia,
noahasina tema hamane milimiou alia,
hamana mia tara toukui i tar ba limiou te atei sile mou e Tamar e kana i tar na lia e ka has gia i tanen.”
39 Ba nori e katsin pile kap lel pon naren,
kaba nori ma pile sabe naien.
40 Ba nonei e la pouts uana i hapalana a Ramun i Jodan mena kana tara han te baptais mam ia e Jon.
41 A katuun a para i lauama i tanen me hiararangar me poeier,
“E Jon ema haröto nai tu mirakol,
kaba a mamanaka te hatei naien tere Iesu e manana.”
42 Ba u katuun u parpara teka e hamana uar tere Iesu.