Na moroko ni bona asun vamate bene Jisu
Mt 26:1-5; Lk 22:1-2; Jn 11:45-53
14
O buaku o boni to tei vakisi vai roho nana,
orepaa suguna teo Paasovaa bara teo Paku va tea Berete vai Ahiki to Iist.
Mea tau vamee teo pris bara o siisia va tea lo paa butara vai roho rori tea rake ta hanana vai toro ato varavihi kaakoo meori bene Jisu,
eori re asun vamate bari.
Maaka 14:1-16
2 Meori paa vamoromoroko voen,
“Eara toro goe tea ato bara tea asun vamate eve teo vuri va teo buo paku,
ei kou amaa tavaan to mene hevee,
eori repaa vaasuasun.”
A moon na sipoana bene Jisu
Mt 26:6-13; Jn 12:1-8
3 E Jisu na tei vai roho nana Betani,
inu te Saemon,
a otei bona a tataobaa roho.
Eori he tea ani tea teevoro,
mea moon paa dee hovo nao bona botori vaanomo.
A botori bona na paku riori bono alabastaa.b
O vaanomo he na paku riori bono naadc mamana,
o avuhu mataa kurusu bara a voni nae mee a kao hiava kurusu.
Meve paa booboha bona matana botori,
mepaa koma ni bono vaanomo kahoo ne Jisu.
4 A meha papana vai to hio vai roho rori na hevee roho,
meori paa vavorivori,
“Sovee meve paa koma pinopino niu bono vaanomo vai?
5 Eara pari paa vaavoni ni vee,
eara repaa gono a moonii to oha nana bona voni va teo peho vinu,d
eara repaa hee nia moonii teo hovihovi.”
Meori paa hakau bona moon.
6 Evehee Jisu na sue kiri bari,
“Goei!
Sovee meam tahi sue nom ee?
Eve paa paku kavanaa bono matapaku mataa.
7 Eam pasi tei tamuana meri nom o hovihovi varirovana meam,
meam na ante nom tea haihai riori teo vuri to rake nomeam.
Enaa he saka man pate tei tamuana haa me kanom ameam.
8 A moon vai paa pakuu bona taba to ante nae tea paku.
Paa koma varaba niu bono vaanomo tea vaamatatopo bona suini naa teo boni to pasi ma pae avanaa ori.
9 Menaa na sue kanom ameam a omana,
beori ma vamora bata ni rori bono vaaree mataa tea maamihu hum va teo munana,
a taba vai to paa paku vea moon vai mee,
pasi ma moroko bata ni nom ori.
Amaa tavaan repaa upehe batari bari.”
E Judas pasi ma hee niu bene Jisu tea tau vamee teo pris
Mt 26:14-16; Lk 22:3-6
10 Rerau,
me Judas Iskariot,
a peha va tea peha saavun buaku (12) a disaepol,
paa nao vo nao tea tau vamee teo pris,
eove re hee ni bene Jisu teori.
11 Eori he baitono voen,
e Judas pasi ma hee ni nana bene Jisu,
meori paa mararae kurusu.
Meori paa sue vaovoi ki bari voen,
pasi hee vori bono moonii.
Rerau,
mepaa taneo tea rake ta hanana vai toro hee kaakoo mie bene Jisu.
A taba-ani vagegeana te Jisu meri bono disaepol teve
Mt 26:17-30; Lk 22:7-20; 22:39; Jn 13:21-30; 1 Kor 11:23-25
12 Teo taatate tea ta Jiu,
beori vamaomao ni rori bono Paasova,
toro asun vamate ta maa si rutaa sipsip mene ani teori teo boni momohu no Paku va tea Berete vai Ahiki to Iist.
Me teo boni bona,
meo disaepol paa hivi bene Jisu,
“Ean na rake vo nom sau,
havee toro matatopo nam a taba-ani teara va teo Paasova?”
13 Meve paa vaanao ribona bua disaepol teve,
mepaa sue kiri bari,
“Nao tea siitii va Jerusalem.
Eam pasi vatatana me vea peha otei,
na vaatoka batana bona botori ruene,
eam repaa murinae.
14 Eam repaa sue kia too vaahito na inu vai to pasi hovo nae,
‘E Siisia paa hivi mau,
“Havee a rum teo vura vai,
to pasi ani nom naa a taba-ani va teo Paasova,
bara o disaepol tenaa?”’
15 Eve repaa vataaree ameam bona rum a beera to tei nana gina,
a matatopo varaba.
Eam repaa matatopo a taba-ani teara teebona.”
16 Mea bua disaepol paa nao tea siitii,
meori paa no vuriha bona maamihu taba,
na paku vo koa naen to sue vo nao e Jisu.
Meori paa matatopo bona taba-ani va teo Paasova teebona.
Murinae,
meori paa vaakaku vahaa vo te Jisu.
17 Tea tauravi,
me Jisu bara peha saavun buaku (12) a disaepol teve paa nao inu to pasi ani riori bono paku.
Maaka 14:17-31
18 Eori he ani rori tea teevoro,
meve paa boha voen,
“Enaa na sue kanom ameam a omana,
a peha va team pasi hee ni kanom anaa teori to koma hata ni kanom anaa.
A aba bona na pate ani me kanom anaai.”
19 O disaepol he baitono voen,
meori paa tamaka kurusu.
Meori paa hivi pepeha bata bene Jisu,
“Ean bau na sue nom anaa,
haa?”
20 Mepaa sue kiri bari,
“A aba bona a peha va team a peha saavun buaku (12) a disaepol,
enam a buaku to pasi pate nomo ni nom e ta bua ta berete tenam tea peha perete.
21 Enaa,
a Baiko tea Aba pasi mateu,
to takino komana vo roho a koara te Hunavaan.
Evehee a aba vai to pasi hee ni kanom anaa pasi gonou bona vaherehereke vai a beera.
Na mataa va-oha vai roho nana be sinanae saka vahuhu haa roho bona.”
22 Eori he tea ani,
me Jisu paa gono bona berete,
mepaa vaamataa ki bene Hunavaan,
mepaa kakaku bona.
Rerau,
mepaa heehee vatotoena ribono disaepol teve,
eve he tea boha bata voen,
“Gono,
eam re ani,
evei a suini naa.”
23 Murinae,
meve paa gono pete bona kaapu voaen,
mepaa vaamataa haabana ki bene Hunavaan.
Mepaa hee ribono disaepol teve bona kaapu,
meori paa kavara vagaagaga tea kaapu bona.
24 Meve paa sue kiri bari,
“Evei a revasin naa,
to takoma ki bona aba bero potee bona va-asi.
Na taneo nana bono vaanoasiu varirovana ne Hunavaan bara maa tavaan teve.
25 Enaa na sue kanom ameam a omana,
enaa saka min gaga vaha haa nom a voaen,
ore suguna teo boni to pasi gagau naa a voaen vai a voon tea vuaba te Hunavaan.”
26 Meori paa aheahe bene ta aheahe.
Eori he aheahe vakavara,
meori paa nao vo tea Voora va Oliv.
E Piitaa pasi vaavoonihi niu bene Jisu
Mt 26:31-35; Lk 22:31-34; Jn 13:36-38
27 Me Jisu paa sue kiri bono disaepol teve,
“Kavara meam pasi rosin kahi avanaa.
Ei kou a Koara te Hunavaan na takino vo naen,
‘Enaa pasi asun vamate vea too kikira sipsip,
o sipsip repaa tabura.’ef
28 “Evehee benaa sun vahaa tea mate,
enaa repaa momohu kameam vo Galilii,
eara repaa vatatana teebona.”
29 Me Piitaa paa sue,
“Ei rova bea meha papana rosin kahi vuan,
enaa saka min kaokahi haa unoman.”
30 Me Jisu paa sue ki bona,
“Enaa na sue kiu noman a omana,
tea boni ei,
be toa mei nana tea kekeresiko vaabuaku,
ean pasi voonihi kukan ni kavanaa.”
31 Evehee Piitaa na sue vakikisi,
“Ahiki ve!
Ei rova benaa pate mate meki vuan,
enaa saka ante haa nom tea voonihi ni ki vuan.”
Mea kavara riori paa boha bata vo ma teebona.
E Jisu na vaneanava Getsemani
Mt 26:36-46; Lk 22:39-46
32 Meori paa no suguna teo hum to dao riori bona Getsemani,
me Jisu paa sue kiri bono disaepol teve,
“Hio nom en,
benaa nao tea vaneanava.”
Maaka 14:32-52
33 Meve paa mee bene Piitaa,
Jemis ae Jon,
meori paa pate nao.
Mea vuhanae paa ponisi bara tamaka kurusu.
34 Me Jisu paa sue kiri bari,
“A vuhanaa na ponisi kurusu nana,
menaa haraa vo nom en,
enaa kahi mate ni nom a tamaka.
Tei nom en beam vakiikira nom.”
35 Eove he vaapita oha va sihum koa,
mepaa vatokono teo kasuana,
mepaa vaneanava be Hunavaan ante nana tea vaa-oha bono vuri taminoto vai to nomaa batana.
36 Me Jisu paa boha voen,
“Abaa,g
Tetee!
Ean na ante nom tea paku a maamihu taba.
Gono vaavaha kahi anaa a kaapu va tea maa siitore.h
Evehee ean toro paku o manin tean.
Saka o manin tenaa haana.”
37 Me Jisu paa nao vahaa tea kukan a disaepol teve,
mepaa no vuriha ribari eori he o goroho.
Meve paa sue ki bene Saemon Piitaa,
“Saemon!
Ean bene a goroho?
Ean bene saka ante haa nom tea pate tagune me kanaa ta peha aoa rova koa?
38 Eam toro vakiikira bara vaneanava,
eam re goe tea kuu tea maa taba harehare.
A taun na manin nana,
o suini he na venevene nana.”
39 Me Jisu paa nao vaha bana tea vaneanava,
mepaa no paku vaha bana bono peho kaku vaneanava.
40 Eove he vaakaku vaha bana vo nao teori,
mepaa no vuriha haabana koa ribari,
eori he o goroho,
tea tabae a matariori na ponisi kurusu vai roho nana teo iki.
Eori he tagune,
meori paa toku toro boha meori bari.
41 Eove he vaakaku vaakukan nao,
mepaa sue kiri bari,
“Eam bene na goroho vaavuriha vakisi nom?
Ante vai,
o vuri paa suguna vaevuru.
Tara ham!
A Baiko tea Aba paa hee vaevuru niori teo aba hata.
42 Sun!
Are nao tea tatana riori.
A aba vai to paa hee ni ka mau anaa to nomaa batanai.”
E Jisu na ato ori
Mt 26:47-56; Lk 22:47-53; Jn 18:3-12
43 Me Jisu moroko vakisi nana,
e Judas,
a peha va tea peha saavun buaku (12) a disaepol te Jisu,
he pahin pita tavusu koa nao.i
O vaagum to pate nao me nao bari,
na ato bata ni naori bona maa rapisi puana ae amaa pakoo.
A tau vamee teo pris bara o siisia va tea lo ae amaa naba bebeera,
to vaanao ri nao bari.
44 E Judas na sue varaba kiri nao bari bono peho vakikimana,
“A aba to pasi tomo unaa a pananae,
eove a aba vai to rake bata nomeam,
atoi,
eam repaa mee vaavahae,
beam kikira bata nom ee.”
45 Me Judas paa pahin nao vo koa te Jisu,
mepaa sue,
“Raabae!”
Mepaa tomo bona pananae.
46 Meori paa ato vakikisi kurusu bene Jisu.
47 Mea peha vai to sun vai roho nana teebona,
paa rahi tavusu bono rapisi puana teve,
mepaa mosi hapej bona tainana too kiu kokoraa tea too vamee teo pris.
48 Me Jisu paa hivi ribari,
“Enaa bene a aba va tea vaasuasun ae kavekaveru,
meam paa dee mau amaa rapisi puana ae amaa pakoo tea ato anaa?
49 Tea maamihu boni,
enaa na pate tei me kanom ameam tea veeveo va tea inu penapena,
benaa vaasusu bata ri nom amaa tavaan.
Ahiki he beam ato anaa teebona.
Evehee amaa taba vai toro tapaku voen to sue vo nana a koara te Hunavaan.”
50 Mea kavara rio disaepol teve paa kaokahi bari,
meori paa rosin.
51 A peha visoasi na murina bata nao bene Jisu,
eove he tea ravarava bata koa ni bono ravarava o mataa.
Mea maa abana paa ato bari,
52 meo ravarava teve paa tarigaha kahi bona,
mepaa rosin,
eove he a kao kokoraa.
E Jisu na sun matario kansol
Mt 26:57-68; Lk 22:54-55, 66-71; Jn 18:12-15, 19-24
53 Mea maa abana to ato nao bene Jisu paa mee nao bari inu tea too vamee teo pris.
Mea kavara na tau vamee teo pris,
bara a naba bebeera ae o siisia va tea lo paa taonun vo nao teebona.
Maaka 14:53-72
54 E Piitaa na murina bata nao bene Jisu,
eve he tea vaatei bata nao bona mahan.
Mepaa murina hovo bona tea veeveo va tea inu tea too vamee teo pris.
Mepaa pate hio meri bono poolis,
eove he tea maagisi bata teo suraa.
55 Mea tau vamee teo pris ae a kavara no kansol tea ta Jiuk na butara vai roho rori tea rake to aba vai toro sue ta taba vai to vahahaon e Jisu bona lo teori,
eori repaa asun vamate mana bari.
Evehee ahiki beori vuriha to moroko vai toro tahi sue suku ori bari,
56 tea tabae a bero a aba to piku ni bari,
evehee amaa moroko teori saka vaapeha haa.
57 Mea meha papana paa sun,
meori piku ni bari.
Meori paa boha voen,
58 “Enam na baitono roho,
eove he boha voen,
‘Enaa pasi teki nom a inu penapena vai to vigu roho amaa abana bona kuririori.
Enaa repaa vigu vahaa a meha bono kukan o boni.
A inu bona saka min vigu haa nom naa bona kurinaa.’”
59 Evehee amaa moroko to paku amaa abana vai saka vaapeha vakisi haana.
60 Mea too vamee teo pris paa sun matario kansol,
mepaa hivi bene Jisu,
“Sovee mean goe nom tea pau amaa moroko to tahi unoman ori?
Havee to boha vo noman?”
61 Evehee Jisu na vaaroomii koa,
ahiki beve pau ribari.
Mea too vamee teo pris paa hivi haabana koa,
“Ean kasi e Karisito a Sipoana,
a Baiko te Hunavaan vai to vaasunano raara?”
62 Me Jisu paa sue,
“Aige,
enaa.
Eam pasi ma tarau a Baiko tea Aba beve hio nana tea papa mataul te Hunavaan vai a Kikisi Oha.
Eam mee repaa tarae beve nomaa batana teo unuunu va teo suviri.”mn
63 Mea too vamee teo pris paa siri bono hobohoboo teve tea vataaree voen,
eve na hevee kurusu ni nana bono moroko te Jisu.
Mepaa boha voen,
“Sovee meara rake vaha rara to meho aba ore ma sue tavusu karaara bono matapaku tea aba vai?
64 Eam paa kavara baitonou to paa suu vinaoku me vee bene Hunavaan,
eove he boha voen,
na vaapeha me nana bona.
Havee to upehe vo nomeam?”
Mea kavara riori paa sue,
“Paa pakuu bono matapaku vahata,
toro asun vamate ara.”
65 Mea meha papana paa taneo tea dovi bari,
meori paa kisi pina ni bona bua matanae.
Rerau,
meori paa sugu bari,
eori he tea boha bata voen,
“Bean a poropita mamana,
sue kamanam,
eteie to paa asunu vuan?”
Mea tau kiu paa mee bari,
eori he tapana batari bari.
E Piitaa na piku voen, na toku ni nana bene Jisu
Mt 26:69-75; Lk 22:56-62; Jn 18:15-18, 25-27
66 E Piitaa he tea tei vakisi putaa tea veeveo,
mea moon,
a too kiu tea too vamee teo pris paa nomaa.
67 Mepaa tara bene Piitaa,
eove he tea maagisi teo suraa.
Mea moon vai paa tara suusuu bene Piitaa,
mepaa sue,
“Ean kou to teitei bata me ma roho e Jisu vai a too Nasaret?”
68 Evehee Piitaa na voonihi,
“Ahiki!
Enaa na toku ni nom a taba to sue noman.”
Meve paa pita vo teo matavusu,
me toa paa kekeresiko.
69 Mea too kiu moon vai paa tara vaha bana bona matano matavusu,
mepaa sue kiri bona meha papana vai to sun vai roho rori,
“E taan va rerau a peha va teo vaagum teori.”
70 Me Piitaa paa voonihi haabana koa ribari.
Murinae vareko,
mea maa tavaan vai to sun vahusu vai roho rori paa sue ki bene Piitaa,
“Omana karana,
ean a peha va teori,
tea tabae ean mee a too Galilii.”
71 Me Piitaa paa sue,
“Na mana kurusu nana teo suviri,
enaa na toku ni nom a aba to moroko ni nomeam.
Benaa piku nom,
e Hunavaan repaa vaherehereke anaa.”
72 Me toa paa pahin kekeresiko vaabuaku koa.
Me Piitaa paa upehe bono moroko to paku ki roho e Jisu bona:
“E toa pasi mei nom tea kekeresiko vaabuaku,
bean voonihi kukan ni kanaa.”
Meve paa taneo tea oga viravira kurusu.