A inu penapena pasi ma tatekiu
Mt 24:1-2; Lk 21:5-6
13
Ere Jisu he tea kaokahi bata bona inu penapena,
mea peha disaepol teve paa sue ki bona,
“Siisia,
tara han tea maa inu vaoi,a
amaa tara vamanini!
O vasu mee o bebeera bara o tara vamanini!”
Maaka 13:1-27
2 Me Jisu paa sue ki bona,
“Ean na tara nom amaa inu vaoi amaa bebeera?
Ahiki ta peha vasu to pasi ma obeteu toon na meha maa vasu.
Kavara na maa vasu pasi busu gunaha ni vori teo kasuana.”
E Jisu na sue bona maa ponisi to pasi ma tavusuu
Mt 24:3-8; Lk 21:7-19
3 A meha maa vuri he oha,
me Jisu paa hio papahiana vai roho nana tea Voora va Oliv,
eove he tea tara pahana ni nao bona inu penapena.
Mere Piitaa,
Jemis,
Jon ae Anduru paa nao vo nao teve,
meori paa hivi vasisio bari,
4 “Sue kamanam,
tobonihi to pasi tapaku nana amaa taba vai?
Amaa vakikimana tabae to pasi tarau nam,
enam repaa kona voen,
sihum koa amaa taba bona re tavusu?”
5 Me Jisu paa sue kiri bari,
“Matatopo bata nom,
to mene ma piku ameam,
eori repaa ma mee vahoara ameam.
6 O bero o aba pasi nomau,
eori repaa ma pokaa bona henanaa,
beori boha bata vo rien,
‘Enaa e Karisito a Sipoana.’
Rerau,
eori repaa mee vahoara ribona bero a aba.
7 Beam baitono nia maa puana ae amaa vaaree na maa puana to tavusu nana tea meha maa hum,
goe tea karavi.
Amaa taba bona toro tavusu momohu,
evehee o boni vagegeana na mei vakisi bata maana.
8 Amaa kantri pasi vaasuasun miu bona meha maa kantri.
Amaa vuaba pasi vaasuasun miu bona meha maa vuaba.
O magaru pasi ma garuu tea meha maa hum.
O behu mee pasi ma tavusuu.
Amaa taba vai a tanetaneo na maa siitore.
Na potee nana bona maa siitore to haraa nana a moon beve tau vahuhu.
E Jisu na sue varaba bona maa taminoto to pasi tavusu nana
Mt 24:9-14; Lk 21:12-19
9 “Eam toro matatopo bata nom!
Amaa abana pasi ma ato avameam,
eori repaa mee ameam tea kot bara navuhu ameam komana maa sinagog.
Suku bene naa,
eam pasi ma sunuu matario gavanaa ae o king,
eam repaa sue tavusu ki riori bene naa.
10 Evehee o vaaree mataa tenaa toro tavamora kiri bona maa tavaan va tea maamihu hum va teo munana,
beo boni vagegeana mei maana.
11 Beori ato ameam,
eori repaa vaasun ameam mataria tau raarare,
goe tea vaupeupehe vamomohu nia tabae to pasi sue nomeam.
Sue koa a koara vai to pasi hee avameam e Hunavaan teo vuri bona.
Ei kou saka eam haana to pasi moroko nom,
evehee a Taun Penapena to pasi moroko kaakoou team.
12 “Amaa tom keara pasi ma hee komana riu bona ba keara teori,
eori re asun vamate ribari.
O tamana mee pasi ma hee komana riu bono baiko teori,
eori re asun vamate ribari.
O baiko he pasi ma koma hata riu bona ba tamariori ae a ba sinariori.
Eori mee repaa ma sue kiri bono meho aba,
eori re asun vamate ribari.
13 Kavara na aba pasi ma koma hata ni kavameam,
suku bene naa.
Evehee teie to sun vasuu nana teo koma vamanamana teve,
ore no suguna teo vagegeana,
pasi tagaeu.”
Amaa taba vai amaa hata va-oha pasi nomau
Mt 24:15-22; Lk 21:20-24
14 Ere teie to pasi aheu bona koara vai,
toro kona ni bona taba to sue pete e Jisu:
“Eam pasi tara vea taba vai a tara va-igosi be ma sun teo hum to vaapenapena ki nana bona.
Amaa tavaan repaa kaokahi bari,
orepaa opin kurusu.b
Teo vuri bona eori to tei rori Judia toro rosin hiava vo tea maa voora.
15 Bea aba tei nana toon na inu teve,
toro goe tea gunaha bara toro goe tea hovo komana inu tea gono ta taba.
16 Bea aba tei nana mohina,
toro goe vahaa tea voosu inu teve tea gono bono kout teve.c
17 O vuri bona pasi hihivaa kurusu kiriu bona maa moon vai to gigo rori bara maa moon vai to vaahuhu ri rori bono si rutaa baiko.
18 Eam toro vaneanava bata nom,
amaa taba bona re goe tea tavusu teo vuri tovuhu,
19 tea tabae amaa taminoto vai amaa hata va-oha,
pasi ma tavusuu teo vuri bona.
Amaa taminoto bona na hata oha nana bona maa taminoto vai to tavusu roho,
taneo e Hunavaan he paku roho bono munana me suguna nomana.
Ahiki vahaa to kaku taminoto bona to pasi ma tavusuu teo vamurina.
20 Be Sunano saka vaakakato haa bona maa boni taminoto bona,
ahiki koa ta aba repaa ma tootoo.
Eove he na upehe ribene eori to viana ri rohoe,
meve pasi vaakakatou bona maa boni bona.
Goe tea vamanamana a maamihu aba
Mt 24:23-28; Lk 17:24, 37
21 “Teo vuri bona,
be ta aba sue kameam,
‘Tara ma,
e Karisito a Sipoana eiei!’
ge ‘Tara nao,
eove rau!’
goei tea vamanamana.
22 Ei kou o meho aba pasi nomau,
eori repaa ma piku ameam,
beori boha voen,
‘Enaa e Karisito a Sipoana’ ge ‘Enaa a peha poropita.’
Eori repaa paku bona maa taba vakaravi komana ae amaa vakikimana tea butara tea mee vahoara ribene eori o taviana,
ei komana beori ante rori.
23 Enaa paa sue varaba kavameam,
a maamihu taba vai to pasi tapakuu.
Meam toro matatopo bata nom!”
Amaa taba to pasi tavusuu teo suviri bea Baiko tea Aba tau nomaa vahaa
Mt 24:29-31; Lk 21:25-28
24 Me Jisu paa boha pete voen,
“Tea maa boni vai murina maa taminoto,
A roava pasi booboniu.
A sivao mee saka man para vaha haana.d
25 O pitopito pasi kuu gunaha kahi mau bono suviri,
bara maa taba vai amaa kikisi va teo suvirie repaa tanuga viravira.f
26 “Rerau,
amaa tavaan repaa tara bona ‘Baiko tea Aba beve gunaha ma teo unuunu’g me bono kikisi ae a mamairaka vai a beera.
27 Eove repaa vaanao ribono enjol teve vo tea maamihu hum va teo munana tea mee unun ri ma bona maa tavaan teve vai o taviana to tei rori tea maamihu hum va teo munana.”
O vaasusu toro gono ara teo naono piig
Mt 24:32-35; Lk 21:29-33
28 Me Jisu paa boha pete voen,
“Eam toro gono vaasusu teo naono piig.
Bea maa pea nae taneo tea sigooru vahaa,
orepaa vavuruvurun,h
eam repaa kona voen,
sihum koa o vuri tea roava re tavusu.
Maaka 13:28-37
29 Na vaapeha nana,
beam tara amaa taba vaii beve tapaku,
eam repaa kona voen,
o vuri nomaa teve vahaa vahusu vai ma.
Na sun koana matano matavusu.
30 Menaa na sue kanom ameam a omana,
amaa taba vai pasi ma tavusuu bea meha papana team vai to tootoo vakisi nom nomana,
mei rori tea mate.
31 O kasuana bara o suviri pasi kavarau,
a koara tenaa he pasi tei vaneovoi nomu.”
Ahiki ta aba to nata ni nana bono vuri nomaa tea Baiko tea Aba vahaa
Mt 24:36-44; Lk 21:34-36
32 Me Jisu paa boha pete voen,
“Ahiki ta aba to nata ni nana bono boni ge a aoa vai to pasi tapaku nana amaa taba bona.
O enjol va teo suviri ae a Baiko komana mee na toku rori,
e Tamanae koa to nata nana.
33 Meam toro matatopo sin,
eam re vakiikira,
tea tabae eam na toku nom tobonihi to pasi tavusu veo vuri vai.
34 Na potee nana bona peha otei to kaokahi roho bona inu teve,
mepaa nao tea vaavihi teo peho hum.
Mepaa sue kiri bona tau kiu kokoraa teve,
eori re kikira rori bona maa taba teve.
Meve paa kirikiri bona maa kiu kiri bari.
Mepaa sue vakikisi ki bona too kikira matavusu,
eve re kikira vamataa bata ni nana bona.
35 Ei meam toro vakiikira bata nom!
Tea tabae,
eam na toku nom tobonihi to pasi nomaa vaha vea too vaahito na inu – tea tauravi,
tobina boni,
matana takaha ge tea nubunubu.
36 Eam mene peana goroho nom beve ma suguna vababara koa.
37 A taba vai to sue nom naai,
na sue kiri nom naa bona kavara na aba:
Vakiikira bata nom!”