O vaaviararaa na naba kikira mohina vai o hata
Mt 21:33-46; Lk 20:9-19
12
Rerau,
me Jisu paa taneo moroko pete kiri bari teo vaaviararaa,
“A peha otei na neba roho bona mohina voaen.
Mepaa vigu taviri bona,
bona orooro,
mepaa kasi bona govee tea vasu mene posi voaen.
Rerau,
mepaa vigu pete bona taoa mene sun tea naba kikira mohina.
Murinae,
mepaa hee ni bona mohina tea naba kikira mohina,
eori re paku moonii ni rori bari.
Mepaa vaavihi vo nao teo meho hum.
Maaka 12:1-17
2 “Teo vuri kabuu,
mepaa vaanaonao bona too kiu kokoraa teve vo tea naba kikira mohina tea gono ki bona ta maa vua voaen.
3 Evehee a naba kikira mohina na ipoto bara na navunavuhu bari,
meori paa vaanao kokoraa vaha bari.
4 Mea otei to vaahito ni nana bona mohina paa vaanao vaha bana koa nao bona meha too kiu kokoraa teve.
Meori paa navunavuhu bona kahoo nae bara na paku bona maa matapaku vai to vaapote ori bari.
5 Meve paa vaanao haabana koa nao bona meha too kiu kokoraa teve.
A aba bona na asun vamate ori.
Mea otei paa vaanao vakisi ri nao bona meha papana.
A meha papana na navuhu riori,
a meha papana he na asun vamate riori.
6 “Mepaa tei koa me bona peha aba toro vaanao eve.
A aba bona a baiko otei teve vai to uruuru viravira kurusu ni nae.
Mepaa vaanao vagegeana nao bona,
eove he tea upehe vahoara bata voen,
‘Eori pasi vasisio ni mau bona si baiko tenaa.’
7 “Evehee a naba kikira mohina na vamoromoroko vatatana komana voen,
‘A otei vai to pasi vaahito niu bona mohina voaen te tamanae.
Nigara,
are asun vamate eve,
eara repaa vaahito nia mohina!’
8 Meori paa ipoto bari bara na asun vamate ori.
Meori paa busu tavusu ni bona suini nae kahi bona mohina.
9 “Mea tabae to pasi paku nana a too vaahito na mohina?
Eve pasi nomau,
eve repaa asun vamate ribona naba kikira mohina.
Eve repaa sue vaaruu kiri bona meha papana,
eori re kikira vaaruu ni rori bona mohina.
10 Eam bene saka ahe haa roho a koara te Hunavaan?
Na takino vo naen,
‘A vasu to goe roho a naba vigu
paa tavusu vasu vasuunau va tea vaakikisi bona inu.a
11 E Sunano komana to paku bona taba vai,b
meve tara vamanini kurusu nana.’”c
12 Amaa naba vamee tea ta Jiu na kona voen,
o vaaviararaa vai na tahi ri na bari.
Meori paa butara tea rake ta hanana vai toro ato vaavaha meori bari.
Evehee eori na naabu ribono vaagum,
meori paa kaokahi bari,
meori paa nao.
Voni taakis kie Siisaa ge ahiki
Mt 22:15-22; Lk 20:20-26
13 Mea tau vamee tea ta Jiu paa vaanao ri nao bono Paresii ae a peha papana va teo vaagum te Herotd tea vaapino bene Jisu,
eove re sue vahoara ta taba.
14 Rerau,
meori paa nao te Jisu,
meori paa no boha voen,
“Siisia,
enam na kona vo nomen,
ean a aba to sue tamuana bata nom a omana.
Ean mee saka mamaen haa ni nom ta aba.
Ean he na paku nom o peho kaku moroko kiri bona maamihu kaku aba,
beori tei me rori bono hena ge ahiki.
Ean mee na vaasusu ni nom a omana no manin te Hunavaan.
Sue kamanam,
eara na kaku rara a lo te Moses beara voni taakis kie Siisaae,
ge ahiki?
15 Eara toro voni ge eara toro goe?”
Evehee Jisu paa kona vaevuru ni bono piku teori,
mepaa hivi ribari,
“Sovee meam butara nom tea vaapino anaa?
Vataaree anaa ta moonii vai to voni taakis ni nomeam.f”
16 Meori paa hee bari bona moonii.
Mepaa hivi ribari,
“O abeabe bara henane teie benei?”
Meori paa sue,
“Te Siisaa.”
17 Rerau,
me Jisu paa sue kiri bari,
“Bara,
hee e Siisaa bona maa taba te Siisaa,
beam hee e Hunavaan bona maa taba te Hunavaan.”
Eori he baitono bono vaataena te Jisu,
meori paa vaasini kurusu.
Na vamoromoroko suku bona sun vahaa tea mate
Mt 22:23-33; Lk 20:27-40
18 Murinae,
meo Sadiusiig vai to voonihi vo rien ahiki vahaa ta sun vahaa tea mate,
paa nao vo nao te Jisu.
Meori paa no sue ki bari,
Maaka 12:18-44
19 “Siisia!
E Moses na kino ka roho araara bona lo vai:
Bea otei mate kahi bene mutanae,
beve ahiki ta baiko,
e keara teve toro vahio vaha bene amoba teve.
Eve repaa vaatavusu baiko ki bene keara teve.h
20 Bara.
Na teitei roho a buaku totoka (7) tom keara,
me keara momohu teori paa vahio,
mepaa mate.
Evehee ahiki beve vaatavusu ta baiko.
21 Mea vabuaku paa vahio bene amoba te keara teve,
mepaa mate pete.
Ahiki he beve vaatavusu ki bona ta baiko.
Mepaa vaapeha tea vaakukan.
22 Kavara ria vuu tom keara vai na vahio bona moon vai,
ahiki he beori vaatavusu baiko ki bari.
Mea moon paa mate vagegeana.
23 Sue kamanam,
teo vuri sun vahaa,
a moon vai pasi mutene teie nana,
a kavara na vuu tom keara vai he na vahio roho bari?”
24 Me Jisu paa sue kiri bari,
“Eam na vakokona vahoara nom,
tea tabae eam na toku ni nom a koara te Hunavaan,
bara o kikisi teve.
25 Me bea maa tavaan vai to mate roho sun vahaa,
ahiki ta aba to pasi ma vavahio nana.
Eori pasi popo potee koau bono enjol va teo suviri.
26 Evehee beam moroko suku nom a sun vahaa tea mate,
enaa tau hivi ameam,
eam bene saka ahe haa roho teo buku te Moses to vahutate ni rohoe bono vuri to asi roho o suraa bono naono?
Me Hunavaan paa sue ki bona voen,
‘Enaa e Hunavaan to vaasunano rori ere Ebraham,
Aesak ae Jekop.’i
27 O aba vai o mate saka vaasunano haari bene Hunavaan,
evehee eori to tootoo rori.j
Eam o Sadiusii na vakokona vahoara kurusu nom!”
A lo va sau to beera oha nana?
Mt 22:34-40; Lk 10:27
28 Mea peha siisia va tea lo paa nao vo nao teo vaagum,
mepaa baitono ribono Sadiusii,
eori he tea vaopaopasu me bene Jisu.
Meve paa baitono inana voen,
e Jisu paa vaataena vamataa kurusu riu bari.
Mepaa hivi bene Jisu,
“Tea maamihu lo,
a lo va sau to beera oha nana?”
29 Me Jisu paa boha voen,
“A lo to beera oha nana eiei:
‘Baitono ham,
eam a ta Israel!
E Sunano e Hunavaan teara,
a peha koa,
ahiki ta meha.
30 Uruuru nie Sunano e Hunavaan team me bona kavara na komameam,
kavara na vuhameam,
kavara no vakokona team,
ae kavara no kikisi team.’k
31 A vaabuaku a lo hei,
‘Ean toro uruuru nia too noasimanl voen to uruuru me noman ean komana.’m
Ahiki ta meha lo to beera oha ri na bari.”
32 Mea siisia va tea lo paa sue ki bene Jisu,
“Omana ve,
Siisia!
O moroko to paa sue vuan na mana nana,
ean he paa boha vo voen,
e Hunavaan a peha koa.
Ahiki vahaa ta meha to tei nana.
33 Eara mee toro uruuru viravira nie,
me bona kavara na komaraara,
kavara no vakokona teara ae kavara no kikisi teara.
Eara mee toro uruuru nia too noasiraara voen to uruuru me raara eara komana.
Beara murina a bua lo vai,
na beera oha nana bona maa taba heehee vai to va-asi ni raara ae amaa meha maa taba heehee teara vo te Hunavaan.”
34 E Jisu he baitono voen,
paa vaataena poteeu bona aba to tei me nana bono kona,
mepaa sue ki bona,
“Ean saka tei vananaona kahi haa nom a vuaba te Hunavaan.”
Murinae,
ahiki vahaa ta aba to hivi bona to meho hivi.
E Devita na dao bene Karisito a Sipoana bene Sunano
Mt 22:41-46; Lk 20:41-44
35 E Jisu he vaasusu nana komana inu penapena,
mepaa hivi,
“Sovee meo siisia va tea lo boha vo rien e Karisito a Sipoana a baiko te Devitan?
36 A Taun Penapena na hee vakokona roho bene Devita,
me Devita komana paa boha voen,
‘Me Sunano Hunavaan paa sue ki bene Sunano tenaa,o
“Hio tea papa mataup tenaa
ore suguna benaa kom gunaha ria tau komakoma hata tean.’q
37 “E Devita komana na dao bene Karisito a Sipoana bene Sunano,
me havee to pasi baiko teve vaavaha vo nae?”r
O vaagum o beera na mararae kurusu roho,
eori he baitono bene Jisu.
E Jisu na tahi sue ribono siisia va tea lo
Mt 23:1-7; Lk 20:45-47
38 E Jisu he tea vaasusu,
mepaa boha voen,
“Matatopo bata ri nom o siisia va tea lo.
Na rakerake batari tea uvu ni bono hobohoboo vai o bebeahu beori pita vakoukou batari.
Beori nao teo toana,
na rake batari bea maa tavaan ‘roava mataa’ bata kiri rori bari,
tea vasisio ribari.
39 Na rakerake batari mee tea hio tea maa hum hio va matana sinagog bara tea hio tea maa hum hiohio tea naba bebeera.
40 Eori mee tau piku ribono amoba,
eori repaa kaveru bona maa inu teori.
Rerau,
eori repaa butara vahaa tea vaatara vamataa ribene eori komana,
beori paku rori bona maa vaneanava vai amaa bebeahu.
Teo vuri kot,
eori repaa gono bona vaherehereke vai a hata va-oha.”
A heehee tea amoba
Lk 21:1-4
41 E Jisu na hio vai roho nana rapana bokis moonii va tea inu penapena,
eove he tea siisira ribona tavaan to hee moonii vai roho rori.
O bero teori vai o bero moonii na hee vabeera roho.
42 Mea peha amoba vai a hovihovi paa no hee ni bona bua si rutaa koin to ante koana bona peha toea.
43 E Jisu he tara bona,
mepaa dadao ribono disaepol teve,
mepaa sue kiri bari,
“Enaa na sue kanom ameam a omana,
a si amoba vai paa hee va-oha kiriu bona kavara na aba vai to paa vaobete mooniu tea bokis moonii.
44 Enaa na sue vo nomen suku bene eori paa hee vabeera rovau,
eori he na tei vakisi me rori bona moonii a bero.
A amoba vai he a hovihovi paa hee vakavara niu bona kavara na moonii teve,
vai toro popo ni nae.”