9
Me Jisu paa sue kiri bari,
“Enaa na sue kanom ameam a omana,
a meha papana team to sun nom enei,
pasi ma tarau bona vuaba te Hunavaan be nomaa me bono kikisi,a
beori mei rori tea mate.”
Maaka 9:1-32
A kukan a disaepol na tara bona mamairaka ne Jisu
Mt 17:1-13; Lk 9:28-36
2 Murino va peha totoka (6) o boni me Jisu paa mee hiava bene Piitaa,
Jemis,
ae Jon tea peha voora a vagigina.
Eori koa to teitei papahiana teebona.
Meo disaepol tara rori,
o taratara te Jisu he tapau vo teo meho kaku.
3 O hobohoboo teve na kakaavoo vagavagava kurusu,
ae na vaakasi oha nana bona maa hobohoboo to garuhu nana a aba.
4 Meori paa pahin tara koa bene Ilaeja bo Moses,
eori he tea vamoromoroko me bene Jisu.
5 Me Piitaa paa sue ki bene Jisu,
“Raabae,b
na mataa nana to tei vo raara en.
Enam pasi viguu to kukan to kake:c
O peho tean,
o meho te Moses ae o meho te Ilaeja.”
6 E Piitaa na toku toro boha voe,
mepaa paku bono moroko vai,
tea tabae eori na naabu viravira kurusu.
7 Meo unuunu paa tavusu,
mepaa vaamoomoo ribari.
Me Hunavaan paa koara ma teo unuunu,
mepaa boha voen,
“A Baiko tenaa eiei to uruuru kurusu ni nom naa!
Baitonoi!”
8 Meori paa pahin tara binubinu koa,
evehee eori saka tara vaha haa bene Moses bo Ilaeja,
e Jisu koa.
9 Eori he gunaha bata maari tea voora,
me Jisu paa sibusibuhu ribari,
eori re goe tea sue vataaree ni bona taba to paa tara vori.
Eori he na ante rori tea sue tavusu mana ni bari murina sun vahaa tea Baiko tea Aba tea mate.
10 Meori paa teitei vaaroomii bata koa me bono moroko bona,
eori he na vahivihivi komana bata ni bona tabae a “sun vahaa tea mate.”
11 Meori paa hivi bene Jisu,
“Sovee meo siisia va tea lo boha vo rien,
e Ilaeja toro nomaa momohu ki bene Karisito a Sipoana?”
12 Me Jisu paa sue,
“Na mana nana to boha vo riori en rau.
E Ilaeja toro nomaa momohu tea vaatotobin bona maamihu taba.
Eam toro vaupeupehe nia tabae a pusunae meve takino vo naen,
a Baiko tea Aba toro siitore suku bona maa taba amaa bero,
amaa tavaan repaa sugaa bari.
13 Enaa he na sue kanom ameam,
e Ilaeja na nomaa karana roho,
meori paa paku ki bari bona maa manimanin teori vai amaa hata,
to takino komana vo rohoe tea koara te Hunavaan.”d
E Jisu na vatagae bona visoasi a hopo oraa
Mt 17:14-21; Lk 9:37-43
14 E Jisu bara kukan a disaepol teve he gunaha vaha ma tea voora,
meori paa ma tara bono toogusu vaagum,
eori he tea vaagum taviri ribono meho disaepol.
O meho siisia va tea lo he tea vaopaopasu meri bari.
15 A kavara na aba he tara koa bene Jisu,
meori paa vaasin.
Meori paa vakakao tea vaavoosu bari.
16 Me Jisu paa hivi ribari,
“A tabae to vaopaopasu suku nomeam?”
17 Mea peha aba paa koara komano vaagum,
“Siisia,
enaa paa mee ki mau vuan a si visoasi tenaa.
A taun hata va tea noomun na tei nana teve.
18 A maamihu vuri,
bea taun hata vai ato vakikisi bona,
eove repaa vaakokonoho bona baiko.
O poi repaa tavusu rivonae,
eove repaa vakusukusu nihi,
bara torisi.
Enaa paa hino ri veo disaepol tean,
eori re vaakao tavusu bona taun hata.
Eori he saka paa ante hau.”
19 Me Jisu paa sue kiri bari,
“Eam,
amaa tavaan va nomana,
eam ahiki to koma vamanamana.
Enaa na pate tei me kameam a nanaoana sana.
O toovihi vakisi o vuri toro pate tei ara,
eam repaa vamanamana mana?
Mee kamanaa a baiko!”
20 Meori paa mee bona baiko vo te Jisu.
A taun hata he tara bene Jisu,
mepaa pahin vaakokonoho koa bona baiko.
Meve paa kuu ae mirimirin teo kasuana,
a rivonae he tea poi bata.
21 Me Jisu paa hivi bene tamanae,
“Tobonihi to taneo paku vo roho a baiko en?”
Meve paa boha voen,
“Na taneo komana roho eove he a rutaa.
22 Amaa bero amaa vuri,
a taun hata na butara nana tea vaamate bari,
eove repaa busu ni nana bona teo suraa ae ruene.
Evehee bean ante nom tea paku kie ta taba,
koma ove ni kamanam,
ean re haihai amanam.”
23 Me Jisu paa sue,
“Sovee mean sue vo nomen,
‘Bean ante nom’?
A maamihu taba na ante nana tea tapaku ki bene teie to vamanamana nana.”
24 Me tamanae paa pahin koara vabeera koa,
“Enaa na vamanamana nom!
Haihai anaa tea kom gunaha nio koma vovoeaka tenaa!”
25 E Jisu he tara bono vaagum eori he tea vakakao bata nao,
mepaa koara vakikisi ki bona taun hata,
“Taun hata va tea noomun ae kiivusu,
enaa na sue kiu noman:
Tavusu!
Kaokahi a baiko vai,
ean repaa goe kurusu vaha ma tea hovo!”
26 Merau,
mea taun hata paa oreorere,
eove he tea vaakokonoho vakikisi bata bona baiko,
mepaa tavusu kahi bona.
Mea baiko paa tara potee koa bona mate,
meo bero aba paa boha voen,
“Eove a mate.”
27 Evehee Jisu na ato bona kurina baiko,
mepaa rahi vasun bona,
meve paa sun.
28 Murinae,
me Jisu paa nao inu,
meve tei papahiana meri nana bono disaepol teve,
eori he hivi bari,
“Sovee menam saka paa ante hau tea vaakao tavusu a taun hata bona?”
29 Me Jisu paa sue,
“Teo vaneanava koae to ante nomeam tea vaakao tavusu o kaku taun hata vai.”
E Jisu na moroko haabana koa ni bona mate ae a sun teve vahaa
Mt 17:22-23; Lk 9:43-45
30 Me Jisu bara o disaepol teve paa kaokahi bono hum bona,
meori paa pita kaakoo bata nao Galilii.
E Jisu saka rake haa be ta aba nata ni bono hum to tei riori,
31 tea tabae eove na vavaasusu bata ribono disaepol teve.
Meve paa sue kiri bari,
“A Baiko tea Aba pasi hee ni vori teori to koma hata ni rori bari,
eori repaa asun vamate bari.
Evehee teo vaakukan o boni,
eve repaa sun vahaa tea mate.”
32 Evehee o disaepol saka mamana haa ni bono moroko teve,
meori paa naabu tea hivi bari,
eove re vaamamana kiri bari bona taba to sue vai bata roho nae.
Eteie a beera va-oha?
Mt 18:1-5; Lk 9:46-48
33 Meori paa no suguna tea taon va Kapenium.
Eori he tei rori komana inu,
me Jisu paa hivi ribono disaepol teve,
“A tabae to paa vaopaopasu suku bata ma nomeam hanana?”
Maaka 9:33-50
34 Evehee ahiki beori pau bene Jisu,
ei kou na vaopaopasu suku bata nao bene teie to beera oha nana teori.
35 Me Jisu paa hio,
mepaa sue kiri bona peha saavun buaku (12) a disaepol tea hio vahusu bari,
mepaa sue kiri bari,
“Be ta aba rake nana tea too momohu,
eove toro aba va teo vagegeana kurusu,
bara eve toro too kiu ki bona kavara na aba.”
36 Meve paa rahi bona peha si baiko,
mepaa vaasun bona varirovana riori.
Murinae,
mepaa pate bona,
mepaa sue,
37 “Eteie to vaavoosu nana ta peha va teo kaku baiko vai tea henanaa na vaavoosu nom anaa mee.
Me teie to vaavoosu nom anaa,
saka vaavoosu koa haa nom anaa.
Ahiki.
Eove mee na vaavoosu nana bona Aba vai to vaanomaa roho anaa.”
Eteie to saka koma hata haa ni kara raara, na tei nana tea papana teara
Lk 9:49-50
38 Me Jon paa sue,
“Siisia,
enam paa tara vea peha aba,
eve he tea vaakao tavusu ribono taun hata teo kikisi na henaman.
Menam paa sue kie,
eve re ante,
ei kou saka peha va teo vaagum teara haana.”
39 Me Jisu paa sue kiri bari,
“Goe tea sibusibuhu eve,
tea tabae eteie to paku nana bona taba vakaravi komana tea henanaa,
saka ma ante haana tea sue vahatahata ni kanaa teo vamurina.
40 Eteie to saka koma hata haa ni kara raara,
na tei nana tea papana teara.f
41 Enaa na sue kanom ameam a omana,
a aba vai to hee nom ameam bona kaapu ruene tea henanaa,
suku bene eam o aba te Karisito a Sipoana,
pasi gonou bona voni teve.”
O matapaku hata na teki nana bono koma vamanamana teo aba
Mt 18:6-9; Lk 17:1-2
42 “Be ta aba vaakuu ta peha va teo vahara baiko vai to vamanamana nom anaa,
tea paku bono matapaku hata,
na mataa oha ki nana bona,
beori vaahana bona vasu vai a beera gogoonae,
eori repaa vaadovo bari tahii.g
43 Bea kuriman vaakuu vuan tea paku a hata,
kurusui.h
Na mataa oha nana bean hovo teo suviri tea gono a tootoo vaneovoi,
bean a kuri tagosuu.
Ean mene nao meo buaku o kurina vo hel,
o hum to asi vaneovoi nana o suraa.
44 i 45 Bea mooman vaakuu vuan tea paku a hata,
kurusui.
Na mataa oha nana bean hovo teo suviri tea gono a tootoo vaneovoi,
bean a vanoho.
To mene busu ni ki vuan hel me bono buaku o moona.
46 j 47 Bea mataman vaakuu vuan tea paku a hata,
ropei.
Na mataa oha nana bean hovo a vuaba te Hunavaan meo peho matana koa.
To mene busu ni ki vuan hel mi bono buaku o matana,
48 teo hum vai to
‘pasi ani unoman o kukurii vai to saka ante haari tea mate,
bara to pasi asi unoman o suraa vai to saka ante haana tea mutee.’k
49 “O suraa pasi vatahaviu bona kavara na aba,
potee nana bono saoro to vatahavi nana bona taba vai to va-asi ni raara.l
50 O saoro o mataa,
evehee bea nin tatahiana nae rova,
havee to pasi taagin vaatatahiana vaavaha me nomeam ee?
Ahiki.
O vakokona team toro mataa potee bono saoro,
eam repaa pate popo tea murun.m”