O vaaree mataa ne Jisu Karisito a Sipoana to kino roho e
Maaka
E Jon Baptis na vaamatatopo ribona maa tavaan bona nomaa te Jisu
Mt 3:1-12; Lk 3:2-18; Jn 1:19-28
1
Evei a tanetaneo no vaaree mataa ne Jisu Karisito a Sipoana,a
a Baiko te Hunavaan.
Maaka 1:1-13
“Baitono han!
Enaa pasi vaanao momohu nasuu a too dee vaaree tenaa,
eve re vaamatatopo ki vuan bona hanana.”b
3 “A peha aba na koara vabeera maana teo hum vaevaeana,
‘Vaamatatopo kie Sunano bona hanana,
vaatotobin amaa hum pita teve.’”c
4 Eve a pusunae me Jon Baptis paa tavusu ma teo hum vaevaeana,
mepaa vamora kiri bona maa tavaan,
“Taverete kahi amaa hata team,
eam re gono a baptais.d
O matapaku vahata team repaa tarudaha.”
5 Mea maa tavaan va Jerusalem ae tea meha maa vaan va Judia paa tagusi vo nao te Jon,
meori paa sue tavusu ni bona maa matapaku vahata teori.
Me Jon paa baptais ribari ruene va Jodan.
6 O hobohoboo te Jon na paku roho ori bona vunuu na kaamel,
a reeti va rom nae he o kapa burumakao,
a taba-ani teve he o kookaa bara o koororo.e
7 Beve vamora batana,
na boha bata vo naen,
“A aba to vamurina bata kama nom anaa na beera oha nom anaa.
Enaa saka mataa ante haa nom tea kopo gunaha tea rigaha o kara kiikisi suu teve.
8 Enaa na baptais nom ameam a ruene,
eove he pasi ma baptais nom ameam bona Taun Penapena.”
E Jisu na gono bona baptais
Mt 3:13-17; Lk 3:21-22; Jn 1:32-33
9 Teo vuri bona,
e Jisu na tavusu ma vaan va Nasaret tea provins va Galilii,
mepaa gunaha vo Judia,
me Jon paa baptais bona ruene va Jodan.
10 E Jisu he takin batana ruene,
mepaa tara bono suviri to tamamata batana,
mea Taun Penapena paa potee ma bona maoruu to gunaha nao,
mepaa no toka teve.
11 Me Hunavaan paa koara ma teo suviri,
“Ean a Baiko tenaa,
to uruuru kurusu ni nom naa.
Enaa na mararae kurusu ni kiu noman.”
E Setan na hare bene Jisu
Mt 4:1-11; Lk 4:1-13
12 Mea Taun Penapena paa pahin vaanao koa bene Jisu vo teo hum vaevaeana.
13 Mepaa tei teo hum vaevaeana bono dorana saavun (40) o boni,
e Setanf he tea hare bata bona.
Eove na teitei bata meri bono enimol vai o puara bara o vavaasuasun,
meo enjolg paa kikiikira bari teebona.
E Jisu na vamora Galilii
Mt 4:18-22; Lk 5:2-11; Jn 1:35-42
14 Murina vaahovo e King Herot bene Jon Baptis inu karabusu,
me Jisu paa nao vo Galilii tea vamora ni bono vaaree mataa te Hunavaan.
Maaka 1:14-45
15 Mepaa sue,
“O vuri paa suguna vaevuru,
a vuaba te Hunavaan paa vahusu vaevuru.h
Taverete kahi amaa hata team,
eam re vamanamana o vaaree mataa te Hunavaan!”
16 Teo peho boni e Jisu he pita kaakoo nao rapana kopua va Galilii,
mepaa tara ri nao bona bua tom keara,
ere Saemon bo Anduru,
eori he tea vira bata ni bona kave komana ruene,
ei kou a kiu teori a vagana.
17 Me Jisu paa dadao ribari,
mepaa sue,
“Nomaa!
Eam na vagavagana iana roho.
Ma murina anaa,
enaa re vaasusu ameam tea vagana aba,
eori re vamanamana anaa.”
18 Meori paa pahin kaokahi koa bona maa kave teori,
meori paa murina bari.
19 E Jisu he pita oha va sihum koa,
mepaa tara ri nao bona bua tom keara ere Jemis bo Jon,
a bua baiko te Zebedii,
eori he tea hio komano bout teori,
na ume-umei batari bona kave.
20 Me Jisu paa pahin dadao koa ribari.
Meori paa kaokahi koa bene tamariori e Zebedii teo bout ae amaa tau kiu teori,
meori paa murina bari.
E Jisu na vaakao tavusu bona taun hata
Lk 4:31-37
21 Meori paa nao vo Kapenium.
O Sabat he tavusu,
me Jisu paa hovo tea sinagogj mepaa taneo tea vaasusu ribona maa tavaan.
22 Mea maa tavaan paa vaasin kurusu ni bono vaasusu te Jisu,
ei kou saka potee haa bono vaasusu teo siisia va tea lo.
Ahiki.
Eove na vaasusu mi bono kikisi.
23 Meori tei rori komana sinagog,
a aba vai a hopo oraa he koara vabeera ki nao bene Jisu,
24 “Jisu va Nasaret,
kaokahi amanam!
A tabae to rake noman tenam?
Ean paa nomau tea teki amanam?
Enaa na nata ni kiu noman,
ean a Aba Penapena te Hunavaan!”
25 Me Jisu paa koara vakikisi ki bona,
“Vaaroomii!
Tavusu kahi a aba varau!”
26 Mea taun hata paa vaatootororoo vakikisi kurusu bona otei,
mepaa oreorere vabeera mee,
mepaa rosin tavusu kahi bona otei.
27 Mea maa tavaan va komana sinagog paa karavi kurusu,
meori paa vahivihivi vatatana,
“A tabae benei?
O vaasusu o voon to paa nomaa miu bono kikisi!
O taun hata mee paa murinau bono moroko vakikisi teve.”
28 Mea maa tavaan paa pahin vaaree bata ni nao bona maa taba to paku e Jisu.
Meo vaaree nae paa raha vakahu koa tea kavara na riijin va Galilii.
E Jisu na vatagae bene noane Saemon bara bero o aba
Mt 8:14-16; Lk 4:38-41
29 E Jisu bara o disaepol teve he kaokahi koa bona sinagog,
meori paa nao bere Jemis ae Jon inu tere Saemon bo Anduru.
30 E noane Saemonk na goroho vai roho nana tea teebana,
a kamisi,
a suini nae na kao hihivaa vai roho nana.
Meori paa pahin sue koa ki bene Jisu bene noane Saemon.
31 Me Jisu paa nao teve,
mepaa ato bona kurinae,
mepaa gae vasun bona.
Meo kao hihivaa teve paa pahin kavara koa,
mepaa vaa-ani ribari.
32 Tea vamanemanee,
a roava he ropo koa,
mea tavaan va tea taon paa mee ri nao bene eori o kamisi ae o hopo oraa vo te Jisu.l
33 Mea bero a aba va tea taon bona paa vaagum matana inu te Saemon.
34 Me Jisu paa vatagae ribene eori to tei mi rori bona maa kakukaku kamisi,
bara na vaakao tavusu ribono taun hata teori o hopo oraa.
Meve paa sibusibuhu ribono oraa tea koara,
ei kou na nata vo rien,
eove a Aba Penapena te Hunavaan.
E Jisu na vamora tea meha maa vaan va Galilii
Lk 4:42-43
35 Tea matana takaha,
me Jisu paa tagune,
mepaa kaokahi bona inu,
mepaa nao vo teo hum opin tea vaneanava.
36 Ere Saemon he tagune,
meori paa tara vahiki bari,
meori paa naonao tea rake bari.
37 Eori he vuriha bari,
meori paa sue,
“Jisu,
a aba a bero na rake unoman!”
38 Me Jisu paa sue kiri bari,
“Na mana nana,
evehee eara toro nao vo tea maa vaan vai rihi raara,
enaa re no vamora teebona.
Eve a pusunae menaa paa nomaa.”
39 Rerau,
me Jisu bara o disaepol teve paa vaavihi vo nao tea maamihu hum va Galilii,
eove he tea vamora bata tea maa sinagog teori bara na vaakao tavusu bata ribono taun hata.
E Jisu na vatagae bona aba vai a tataobaa
Mt 8:2-4; Lk 5:12-14
40 Teo peho boni mea peha otei a tataobaa paa nao vo nao te Jisu,
mepaa vatokono moone Jisu,
eove he tea uku vakikisi bata ki bona,
“Bean manin nom,
ean repaa vatagae bara vaatahavi anaa.”m
41 Me Jisu paa koma ove kurusu ni bona,
mepaa ato bona,
mepaa sue,
“Enaa na manin nom.
Enaa na vatagae bara vatahavi unoman.”
42 Mea otei vai a tataobaa paa pahin tagae koa,
mea suini nae paa tahavi vahaa.
43 Me Jisu paa pahin vaanao koa bona,
eove he tea sue vakikisi bata ki bona,
44 “Bean nao,
goe kurusu tea sue ki ta aba voen,
enaa to paa vatagaeu vuan.
Ean he toro nao vatotobin te pris,n
eove re siisira bona suini man,
ean repaa paku a va-asio to sue roho e Moses toro paku a aba to tagae nana teo tataobaa.
E pris re sue vataaree kiri bona maa tavaan voen,
ean paa tahaviu.”p
45 Evehee a otei na nao,
mepaa no sue vataaree kiri bona maa tavaan o bero voen,
e Jisu to paa vatagaeu bara vaatahaviu bari.
Meo vaaree nae paa raha tea maamihu hum.
Eve a pusunae me Jisu saka paa ante vaha haa tea nao tea maa taon,
ei kou a bero aba to taviri batari bari.
E Jisu na teitei rova tea maa hum opin,
evehee amaa tavaan va tea maamihu hum na naonao vakisi vo naori teve.