A han i Tesalonaika
17
E Pol mere Sailas i silaia tara taun i Ampipolis na i Apolonia ba nori ena butu ria tara taun i Tesalonaika te kaia a luman lotu turu Jiu.
2 Be Pol e tasu na tara luman lotu turu Jiu te roron markato uaien,
ba turu topisa u Lan u Göagono be Pol e ranga mera nen me hatei nena u Buku u Göagono.
3 Ba nonei e ranga hatarare nena u hihatuts turu Buku u Göagono be haröto nena e Kristo e lu hakapi a kamits na e takei pouts has ia tara tou mate i tanen.
Ba nonei e poeiena,
“E Iesu a katuun te ranga negu lia nonei a Mesaia,
a katuun te hopö kapiin e Sunahan.”
4 A palair u katuun i hamana me ka hoboto gono meraier ere Pol mere Sailas.
U katunura i Gris u para ti hatsunoni e Sunahan i kato has uu iesana,
na touhaliou ti panpanir a touhaliou i kukute has rema ere Pol mere Sailas.
5 Kaba u Jiu i hiomi ba nori e gono hoboto rarima u katuun u karous u omi ti roron ka pinopino laia tara töana memi gono hobotor me katoeier a töa hun katuun,
ba nori e getar me hasingoto rer u katuun hoboto tara taun.
Ba nori emi heleier a luma tere Jeson ti sake meraien ere Pol mere Sailas bate la meraren turu katuun ti gono.
6 Pöata tima sabe raien,
ba nori e las halakasa rer e Jeson na palair u katuun ti hamanaia tere Iesu mena piou rarien tara pal kapan tara taun.
Ba nori e poeier,
“U katuun teka i kato hasingoter u katuun tara han hoboto,
ba nori e la has uarima i teka.
7 Be Jeson e las hagum ranen i luma i tanen.
Nori e hipus ner a lo tere Sisa,
a gamman pan i tarara,
ba nori e poeier a tana katuun a solonen e Iesu te kingina.”
8 U katuun na pal kapan tara taun i hengoein u ranga teka,
ba nori e toku korur.
9 Pöata ti lu hakapeia a pal kapan a moni tegi sakahis meraien ere Jeson na palair u katuun ti hamanaia tere Iesu,
ba nori e halakasa ba rarien.
10 Ba tara bong turu lan teka bu katuun ti hamanaia tere Iesu e hala ba merari ere Pol mere Sailas tara taun i Beria.
Ba pöata ti tuku hakapa ien i Beria ba nori ena tasu ria tara luman lotu turu Jiu.
11 U Jiu teka ima here rai u Jiu ra i Tesalonaika.
U Jiu ra i Beria i hakats halesala koru,
kaba u Jiu ra i Tesalonaika i hapiou ni u raranga u tsimus.
U Jiu ra i Beria i hengo hanigei u raranga tere Pol,
na turu mamana u lan nori i taratara ia turu Buku u Göagono bate sakier tego mana uu raranga teka.
12 A para koru a katuun e hamanaia tere Iesu.
Na u katunura has i Gris u para i hamana has,
a touhaliou pan na pal tson has.
13 Kaba pöata ti hengoeia u Jiu ra i Tesalonaika e Pol e habulunganein u raranga tere Sunahan i Beria has,
ba nori e la uarima i Beria memi hatakei haser a raharaha turu katuun teka.
14 Ba u katuun ti hamanaia tere Iesu e hala ba menari e Pol i tasi,
kaba ere Sailas mere Timoti i kakaia i Beria.
15 U katuun ti la gono mema e Pol ina pioun töa naien tara taun i Atens.
Be Pol e tula kopis mera neien u raranga tegina ngö meraien ere Sailas mere Timoti ba nori te la boroboro uarima i tanen,
ba nori e hakopis pouts uaier i Beria.
A taun i Atens
16 Pöata te hahaloso raien e Pol i Atens,
nonei e tori tsuga koruni te tara menaien u kesa u para ti lotui u katuun tara taun teka.
17 Be Pol e hia e ele gono merena u Jiu na u katuun tema Jiu ri ti hatsunoni e Sunahan tara luman lotu.
Na turu mamana u lan nonei e hiararanga gono has mer u katuun ti kaia tara töana.
18 Nonei e hiararanga gono has mer u tson hihatuts turu huol u mar hihatuts ti ngöe ii u Epikurian na u Stoik.
Ba palai e poeier,
“Aha nonei te ranga nena a katuun a borera teka?”
Ba palai e poeier,
“Nonei e ranga toum nena a tana got halhal.”
Nori i mar ranga uu teka,
taraha e Pol e hatei raien e Iesu me poeiena nonei e takei poutsia tara tou mate.
19 Ba nori e luer e Pol mena piou narien turu töa u hagum te kaia tara makumun hagum ti ngöei u Ariopagas.
Ba nori e poeier,
“Alam e ngilin atei silem u hihatuts u tsimus te la memuma lö.
20 Alam u töan hengoe naten na lam e ngilin atei silem te mouna uana u raranga teka.”
21 U katuun hobotora i Atens na u katunura tara man tana man han ti kaia i Atens,
nori i ngilin hakapa koruei a pöata i taren tara saha ka tsimus te butu banori te hagum mer ti hia raranga sil meien.
22 Be Pol e tuoluna i gusuna u Ariopagas me poeiena,
“A matsi tsunonora i Atens,
a mamanaka hoboto te tare gulia e haröto nena alimiou e hakats nitöa mia turu spirit.
23 Alia u hula la bate tareiegu a man makum a man Göagono te lotu mia limiou.
Alia u tara hasi a töa makumun haats te kana u ranga te poeiena:
‘Tara töa got tema atei sileri u katuun.’
Nonei a Got teka te hatsunono uami limiou na limiou ema atei sile mien,
nonei a Got te habulungana nagu lia i tamilimiou.
24 “E Sunahan te habuti a han i puta teka na mamanaka te kana i tanen,
nonei ema ka neia turu luman lotu ti kui u katuun,
taraha nonei a Tsunono na i Kolö na i puta has.
25 E möa ta katuun ga kui beien,
nori e mar taguhu mena roien ime?
E möa.
Nonei peisa te hala nena a nitöatöana i puta turu katuun hoboto bate hala raneien a mamanaka hoboto teka meren.
26 Tara töa tuburen ba nonei e hatuhanena a hun katuun te hasaputeien a man han hoboto i puta tegina kaien.
Nonei e hopö kap mamin a pöata tara man töa man hun katuun hoboto,
bate pana kap has nena a man han tegina kaien.
27 E Sunahan e kato mei a ka teka ba u katuun te sakie ren,
bate salasa sakesake rouen turu kuhil bate tatei sabie rouen.
Kaba e Sunahan ema lehana koru ba nanei ta töa i tarara.
28 Taraha,
i tanen puku bara te töatöara,
bara te tataalara,
na i tanen puku bara te kara.
Na palaina u tson atei i tamilimiou i pei hasi,
‘Ara has i tuhanama i tanen.’
29 “Ti tuhanaia ra tere Sunahan,
bara tema tatei pei rei nonei e here nei a goul tsi a silva na a hatu na a ka te hakats mam nena a katuun bate toke nen.
E möa.
30 E Sunahan e tara hahalongolo tunir u katuun tara pöata i manasa ti tutu ien.
Kaba i romana nonei e hatei renei u katuun tara man han hoboto egi hakapa korui a man markato a man omi na u hakats u omi i taren.
31 Taraha,
nonei e hopö kapiin u lan tego butuma u kout i tanen,
tara pöata teka ba nonei te hala nanou a nitsunono i tanen tara katuun te hopö kap mam naien.
Na katuun teka e ona hamatskö hoboto ranou u katunura i puta.
Be Sunahan te haröto rena u katuun hoboto te mana uana a ka teka,
taraha nonei e hatakei poutsi a katuun teka tara tou mate.”
32 U katuun i hengo hakapi u raranga tere Pol.
Ba pöata ti hengo naien a katuun e takei poutsia tara tou mate,
ba palai e gol hahamana naren.
Kaba palai i pei,
“Alam e ngilin hengoem u raranga i tamölö tara tana pöata.”
33 Be Pol e laba nena u hagum teka.
34 Kaba a palair u katuun ti ka gono meien i hamana me ka gono mer e Iesu.
E Daionisias,
te kaia turu hagum i Ariopagas,
e kaia i gusuna a tsi hun katuun teka,
na töa tahol has a solonen e Damaris,
na palai has ti ka gono meraien.