E Pol e kui ia i Korin
18
Ba i murina a manka teka be Pol e laba nena a taun i Atens me la uana tara taun i Korin.
2 Ba nonei ena sabeiena a töa Jiu,
a solonen e Akuila,
a toun Pontas.
Nori mera tahol i tanen e Prisila i hagou laba tuun nema a provins i Itali.
Taraha,
a gamman pan e Klodias e ranga merai u Jiu hoboto egi laban a taun i Rom,
be Pol ena tara ranen.
3 Nori u mun tahol i ka mei a töa mar toukui te ka has mei e Pol,
be Pol e ka gono mera nen ba nori te kui hobotor.
Nori i atein kuin a luma labalaba.a
4 Turu mamanu Lan u Göagono turu Jiu e Pol e la uu turu luman lotu i taren bate ranga gono mera nen.
Nonei e ngilin habuti u nihamana u niga turu Jiu na turu katunura i Grik has.
5 Pöata tina tukuia ere Sailas mere Timoti ti laba namen i Masedonia be Pol te pina mena te habulungana menaien u ranga turu Jiu me poeiena,
“E Iesu nonei e Mesaia.”
6 Kaba nori u Jiu i hipusiin u ranga i tanen me ranga sisi ria i tanen.
Ba nonei e tohu ba nena u köahu turu hasobö i tanen te haröto merien a raharaha i tanen.
Ba nonei e poeiena i taren,
“Te tapolasa ba nemoa limiou e Sunahan bate tiamiou,
a ka peisa noahas i tamilimiou.
Alia u hatei hakapa railimiou u raranga u mana.
Alia e la hamanasa tala uagou turu katuun tema Jiu ri.”
7 Be Pol e laba nena a luman lotu teka,
me la uana tara luma tara töa katuun,
a solonen e Tisias Jastas,
a katuun te hatsunono hasi e Sunahan.
A luma i tanen e kaia i rehina luman lotu turu Jiu.
8 Na tsunono tara luman lotu a solonen e Krispas.
Nonei na u katuun hoboto ti kaia i luma i tanen i hamana ia tara Tsunono.
Na para a katununa i Korin i hengo ia turu ranga tere Pol,
ba nori e hamanar me habaptaisir.
9 Tara töa bong be Pol e tarena u töa u hiharöto,
ba Tsunono e poeiena i tanen,
“Alö goma matouti.
Möa tu hahalongolo,
alö go hahatein u ranga.
10 Alia e ka gono megou lö,
na e möa nou ta töa ta katuun tega antunan kato homie ioulö.
Alia e ka megu u katuun u para tara taun teka.”
11 E Pol e kaia i Korin u töa u hiningal na tönomo a tsihou,
te hihatuts naien a man raranga tere Sunahan.
12-13 Kaba tara pöata te gamman ia e Galio i Gris,
ba u Jiu e takei hobotor mena luerima e Pol.
Ba nori ena piou narien turu kout me poeier,
“A katuun teka e roron hatuts ranei u katuun tegi kato menaien u mar lotu tere Sunahan tema matskö neia tara Lo i tamulam u Jiu.”
14 Pöata te katsin ranga palis ia e Pol be Galio e poeiena turu Jiu,
“Alimiou u Jiu,
sanena tega pekoia a katuun teka a lo,
tsi tega katoeien ta markato ta omi,
alia e antunan hengo ragou limiou.
15 Kaba temi ranga menamilimiou a man ranga pinopino na man solo na man lo peisa i tamilimiou,
alimiou peisa tego hamatsköeiam a ka teka.
Alia ema antunan hengoegi u kout turu mar ranga teka.”
16 Ba nonei e tsuga ba ranen turu kout.
17 Ba nori hoboto e pile kap ner a tsunono tara luman lotu turu Jiu,
a solonen e Sostenis,
ba nori e singsingate rien i rehina makumun kout.
Kaba e Galio ema tara sile ii a ka teka.
E Pol e la pouts uu tara taun i Antiok te kana i Siria
18 E Pol e gamon ka lel ia i Korin,
ba nonei e raranga haniga merena u kristen,
me töan lana.
Ba nonei e osana tara tolaala tega la uaien tara provins i Siria.
E Prisila mere Akuila i la gono meien.
Tara taun i Senkria nonei e kuli ban a hulunen,
te mar ranga hamana uaien tere Sunahan.
19 Pöata tina tukuien tara taun i Epesis,
be Pol e laba rena ere Prisila mere Akuila.
Ba nonei e tasu pepeisana iahana luman lotu turu Jiu mena hiararanga gono mera iena u Jiu.
20 Kaba tara pöata ti rangata naien tega gamon ka buen ba nonei e ramana.
21 Kaba tara pöata te katsin laien be Pol e ranga haniga pouts mera nen me poeiena,
“Turu ngil tere Sunahan,
balia tena la pouts guma romana i tamilimiou.”
Ba nonei ena osana tara tolaala me laba nena i Epesis.
22 Pöata tena sung ia a tolaala tara taun i Sisaria,
be Pol e lase uana i Jerusalem mena tara rena u kristen,
ba nonei e töan la uana i Antiok.
E Pol e hatania a hatopisana nilala i tanen
23 I murina te gamon kaia e Pol i Antiok ba nonei e lana tara man palaina man han tara provins i Galesia na i Pritsia,
te kato hatagala pouts menaien u nihamana turu kristen hoboto.
24 A töa Jiu a toun Aleksenria emi kaia i Epesis.
A solonen e Apolos.
Nonei a katuun te roron katoi a man ranga a man niga,
na nonei e atei sil koru hasi u raranga tere Sunahan te kana turu Buku u Göagono.
25 Nonei i hatutse ii a maroro tara Tsunono,
na nonei e tagala sil korui a Tsunono.
Nonei e roron hatuts hamatskö rai u katuun a manka tere Iesu te hengo naien.
Kaba nonei e atei sil peisa lasi a man hihatuts tere Jon a Tsonun Baptais.
26 Nonei e hatanian ranga hatagalaia iahana luman lotu turu Jiu.
Kaba pöata te hengo naien e Prisila mere Akuila ba nori e lue ren me haröte rien a mouna koru a markato tere Sunahan.
27 Tara pöata te katsin laia e Apolos tara provins i Gris,
ba u kristenira i Epesis e hale rien u rangan hitaguhu tara nilala i tanen.
Nori i koloto has menai u pas turu kristenira i Gris tegi tatei lu haniga menaien.
Be Apolos ena tukuna i Gris,
me taguhu hatagala koru rena u katuun ti hamana te taatagi meraien e Sunahan.
28 Nonei e tagala koru mei te ranga palis uaien,
bate pitaputa koru hasena u ranga hasoala turu Jiu i matar u katuun hoboto.
Bate haröto ranen turu Buku u Göagono,
e Iesu nonei e Mesaia.