A tson pepeito a atein gamo
16
E Iesu e pei turu katunun tsitsilo i tanen,
“A töa tson moni e ka mei a tson pepeitokap i tanen.
Ba tana katuun e hateiena a tson moni,
‘A tson pepeitokap i tamölö e kato baba tuun nena a moni i tamölö!’
2 Ba nonei a katuun pan e ngöena a tson pepeitokap i tanen me poeiena,
‘Alia e hengo negu a saha ka te katoe mölö?
Alö gona koloti tu raranga te hatei noi lia ti mar pepeitokap menai lö a manka i tar.
Taraha?
Alö ema tson pepeito kap lel uamou ii tar.’
3 “Ba tson pepeitokap e mar hakats uana teka,
‘A tsunono i tar e tsuge noa lia tara toukui i tar.
Gaha tego kati lia?
Alia ema tagala hantunagi tego kaho menai a holö,
na lia e matsingolon singo tuun lanegu ta moni.
4 Bara,
alia e atei silegu aha te katoe gou lia!
Na tego kato menai lia a ka teka,
ba u katuun te lu menari lia turu luma i taren tara pöata tega tsugeia lia a tsunono i tar tara toukuin pepeitokap.’
5 Ba tson pepeito e ngö gögono rena u katuun ti ka mei a haroho tara tsunono i tanen.
Ba nonei e rangatena a katuun tutuun,
‘A lahisa tu harohen lö tara tsunono i tar?’
6 Ba nonei e ranga palis uana i tanen,
‘A 100 taram uelin olip.’
Ba tson pepeito e poeiena,
‘U pepa teka e ka mena u hihase i tamölö.
Gum boroboro ba lö te koloto nem u 50.’
7 Ba tson pepeitokap e rangata lel na tara tai,
‘A lahisa tu harohen lö?’
Ba nonei e ranga palisina me poeiena i tanen,
‘A 100 bek palaua.’
Ba tson pepeito kap e poeiena,
‘U pepa turu hihase i tamölö teka.
Alö go kolotein u 80.’
8 Ba tsunono tara tson pepeitokap e hengo nena a ka teka me ranga sesei koru nanen.
‘Nonei a tson pepeitokap a atein gamo koru.’
U katunura i romana e atein gamo koru rer u katuun,
na tara markato teka nori e atei saluhe raier u katunura turu ualesala.”
9 Be Iesu e poeiena,
“Na lia e ranga mera goulimiou,
alimiou go lueiam a moni i tamilimiou bate taguhu ramiou u katuun ba nori te kapiena rariou limiou.
A moni e taia nou romana,
kaba pöata te mate moa limiou,
ba limiou te ngö mera roi i Kolö.
10 A katuun te taratara kap haniga nena a manka man tetenei e taratara kap haniga has nena romana a manka man kapan.
Na a katuun te kui hagamona tara manka man tetenei e kui hagamo hasna romana tara manka man kapan.
11 Sanena limiou goma taratara kap haniga nami a manka na i puta teka,
gesi te hataratara kap ranei romana limiou a manka man niga hamana?
E möa tala.
12 Na sanena limiou goma taratara kap haniga nami a manka tara tana katuun,
gesi te hala ranei romana limiou a manka hamatskö i tamilimiou?
E möa has.
13 “E möa ta katunun kui tega antunan kui bei a huol a tsunono.
Nonei e ngile nou a töa bate rama nanou a tai.
Tsi,
nonei e karous nanou a töa bate hengo hanigeiena a tai.
Alimiou ema antunan hatsunonemi e Sunahan na moni.”
A man hihatuts tere Iesu
14 U Parasi i hengoe a manka teka,
ba nori e ranga hahakos ria tere Iesu.
Taraha?
Nori i ngil korui a moni.
15 Be Iesu e poeiena i taren,
“Alimiou e kato here nami a peisa milimiou u katuun u niga i matar u katuun,
kaba e Sunahan e atei silena u hakhakats i tamilimiou e omina.
Taraha?
A ka te panna i matar u katuun e here nei a ka pinopino i matana e Sunahan.
16 “A Lo tere Mosis na u nikoloto turu propet e tagala hantunaia tara pöata tere Jon a Tsonun Baptais.
Kaba tara pöata tere Jon te noana i romana,
u Bulungana u Niga tara Nipepeito tere Sunahan i hatei lan,
ba u katuun hoboto e tagala sil koruer tegi tasu uaien.
17 U kolö na u puta e antunan tia nou romana,
kaba a tsi töa a tsi makum tara Lo ema antunan tia noi.
18 A tson te pekoena a hitöl i tanen bate tölena tana tahol,
nonei e tsikolona.
Na tson te tölena a tahol te peko mami a hitöl i tanen,
nonei e tsikolo hasina.”
A tson moni ne Lasarus
19 Be Iesu e poeiena,
“A töa tson moni e roron hasei u hasobö te ka mei a hihol pan,
na nonei e noui a kannou a niga turu mamanu lan.
20 Na töa katuun te möa ta ka a solonen e Lasarus i roron hopöeia i rehina tamana tara ololo i matana luma tara tson moni teka.
A peisanen e saputi a pi.
21 Nonei e matesil korui tega nou hamasul meien a matsi nouba te rusia turu tebol tara tson moni.
Ba u muki temi ramram has ria turu pi i tanen.
22 Ba katuun teka e matena,
ba u angelo e söate ren mena hagume rien i rehina e Abraham.
Na tson moni e mate has me kaho ner.
23 Nonei ena sagohi a kamits pan i hel,
ba nonei e tara seina me tarena e Abraham i lehana,
ne Lasarus e kaia i rehinen.
24 Ba tson moni e kuna me poeiena,
‘O Tamar,
O Abraham,
alö go taatagi namou lia!
Alö go hala nema e Lasarus ba nonei te hapuluse nama a kopuluna a kabelenen turu ramun batemi haboutena a miar.
Taraha?
Alia e sagohegu a kamits pan koru turu tula teka!’
25 Be Abraham e poeiena,
‘A tsi pien,
alö go hakats pouts hasiin a pöata tu töatöa noaia lö i puta.
Alö u lu nitöan a mamanaka a niga i tamölö i puta,
be Lasarus te luena a mamanaka a omi.
Kaba i romana nonei e ka haniga talana teka ba lö te sagohem a kamits.
26 Na tana ka,
a töa pannen a sia e ka kap ranou ra.
Eresi te karia tara pala teka ema antunan aroho ri,
na eresi te karia tara pala i tamölö ema antunan aroho has uarumei i tamulam.’
27-28 “Ba tson moni e poeiena,
‘E noahasina,
o Tamar,
kaba alia e ranga hataatagi koru megou lö tego tula menai lö e Lasarus tara luma tere tamar te ka ria a tolima a toular.
Ba nonei tena ranga hatagala mera nen,
egi hanei sil nori e namots la has uarima tara hanin kamits teka!’
29 Be Abraham e poeiena,
‘Nori e ka mer a man buku te koloti e Mosis na u propet.
A man toulamölö ena tatei hengoe ria u raranga i taren.’
30 Ba tson moni e poeiena,
‘O Tamar,
e möa tegi kato menaien romana a ka teka.
Kaba tega töatöa poutsia a katuun te mate bate la uana i taren,
ba nori te töan hakape riou a man markato a man omi i taren.’
31 Be Abraham e poeiena i tanen,
‘Tema hengoe roien u raranga tere Mosis na turu propet,
nori ema hengo hase roi a katuun te mate bate töatöa poutsuna!’”
