4
U raranga i tar e markato uana teka.
Pöata te tetenei noana pien nonei e herenei a katunun kui tere tamanen.
Na pöata te pan hakapa talanen ba nonei te lueiena a manka te hopö kap beien e tamanen tega lueien.
2 Kaba tara pöata te tetenei noa nen nonei ega kaia tara nitaratara kap turu katuun e antunana tara pöata te hopö kap beien e tamanen.
3 Na ti markato has uu ra i mamuna te lama e Iesu Kristo,
ara i here rai u katunun kukui puku te ka puta ria tara mamanaka i puta.
4 Kaba tara pöata hamatskö te hopö kapiin e Sunahan,
ba nonei e hala nenama a Pien Tson i tanen.
A tahol te poseien,
ba nonei e kana i kopina a Lo turu Jiu.
5 E Sunahan e hala sile meien tegomi sakahis meraien ra ti ka uu ra i kopina Lo,
bara te pala uara i tanen.
6 Te pala tala uarara i tanen,
be Sunahan te hala mena mei u Namnamei tara Pien Tson i tanen i torirara bara te ranga hamatskö koru tala nera,
e Sunahan nonei koru e Tamarara.
7 Na ra ema here lenerei a katunun kukui puku.
E möa.
Ara e pala tala uara tere Tamarara.
Na e Sunahan e hala ranoui ra a manka te ranga hamana naien turu katuun i tanen.
E Pol e toku sil korur u katunura i Galesia
8 I manasa alimiou ima atei silemi e Sunahan bate hererami u katunun kui tara man got gamogamo.
9 Kaba i romana alimiou e pei miou e Sunahan e atei sil ranou limiou na limiou e atei silemiou e Sunahan.
Ga taraha tsiponi ba limiou te habirits kopis silemiou a man namnamei a man omina i puta ti möa ta man nitagala i taren?
Ba limiou te katsin katunun kukui puku lel mia i taren?
10 Alimiou e hapane miou a man lan na man pöata na man tsihou na man hiningal.
11 Alia e toku koru meg a man toukui ti kato berai lia limiou ena mots la pinopinona.
12 A matsi hahatoulana,
alia e hatei ragou limiou,
alia u hapolasa ban a markato tara Lo,
ti markato has uaiam limiou i manasa.
Na tara pöata tu hihatuts tutuun ia lia teka,
alimiou uma katoemi ta markato ta omi i tar.
13 Alimiou e atei silemiou alia u siki tara pöata tu habulungana tutuun naia lia u Bulungana u Niga i tamilimiou.
14 Na siki i tar e habutu hasi a nitiama i tamilimiou,
kaba limiou ima taratara pukue milia.
Alimiou u mar tarakap mena milia tego mar tarakap mena milimiou a angelo tere Sunahan,
na e Iesu Kristo has.
15 I manasa ara i ron sasaala hoboto koru.
Ga i romana aha te omi tsiponina?
Alia e hatei ragou limiou,
i manasa alimiou u ngil korue moulia.
Alimiou sanena tego antunaiam,
ba limiou te hasea miou a mata milimiou bate hale mien lia.
16 Kaba i romana alimiou e omi tsipon tale moulia te habulungana mena gilia u raranga u mana?
17 A matsi hahatoulana,
u katuun i tioum e gamo siler tego tahongo uaiam limiou i taren.
Kaba turu hakhakats i taren,
nori ema ngilin taguhu rari limiou.
Nori e kato sil laser tego taguhu meramien limiou.
18 E niga koruna tego kato mena milimiou a markato a niga tara mamana pöata.
Kaba möa tu kato pukue mia tara pöata te kagono mera gilia limiou.
19 A matsi galapien i tar,
alia e sagohegu a kamits e herenei a kamits te sagohena a tahol te katsin posana.
Taraha,
alia e ngil hatagala koruegu alimiou go heremi e Kristo.
20 Alia e ngil koruegu tego ka gono merai limiou bate ranga gono tuun mera goulimiou.
Alia e hakats hapara sil koru ragou limiou.
U haharuei tere Hega mere Sara
21 Alimiou te ngilin kamia i kopina a Lo turu Jiu,
alia e hatei tala ragou limiou:
hengoeiam a ka te ranga nena a Lo tere Mosis.
22 I koloto naia turu Buku u Göagono,
e Abraham e kamei a huol a pien tson.
E Hega a taholun kukui puku i tanen e posei a töa,
na e Sara a tahol hamatskö i tanen e posei a tabi.
23 A pien te posei a taholin kukui puku e tuhanaia turu hiangilngil peisa turu mun tahol.
Na pien te posei a tahol hamatskö e tuhana silaia turu ranga u mana tere Sunahan.
24-25 A huol a tahol teka e haharuei nena u huol u ranga te kits e Sunahan.
U töa u ranga,
nonei a Lo te hala naia e Sunahan turu pokus i Sinai tara han i Arebia tara pöata te hala naien u Maloto u Raranga tere Mosis.
E Hega e haharuei nena a Lo ti hala naia i Sinai,
na pienin kui i tanen e haharuei nena u katunura i Jerusalem te roron kui siler a Lo.
26 Kaba e Sara e haharuei nena u taina u rangan kits,
nonei a Jerusalem a tsimus i Kolö te haharuei nena a Nipepeito hamana tere Sunahan.
Na pien tere Sara e haharuei ranou ra a galapien hamana tere Sunahan tema ka lel ria i kopina a Lo.
27 U Buku u Göagono e poeiena:
“Alö go sasaala,
alö a tahol a kuba tima posei ta pien,
alö a tahol tima sagohei ta kamits tara tou posa.
Alö go masa koru,
taraha,
alö e ka meramou a galapien e para saluhe rariou,
a galapien tara tahol te kamena a tson.”b
28 Na limiou a matsi hahatoulana i tar,
alimiou a galapien has turu ranga hamana tere Sunahan,
te markato has uu e Aisak.
29 Kaba tara pien tson te tuhanaia turu hiangilngil peisa turu mun tahol,
nonei e kato homi a pien tson te tuhanaia tara nitagala turu Namnamei tere Sunahan.
Na e kato has uana i iesana turu katunura i romana.
30 Kaba u Buku u Göagono e poeiena,
“Tsugeiam a taholun kukui puku na pien tson i tanen,
taraha a pien tson tara taholun kukui puku ema tatei kagono menei a pien tson tara tahol hamatskö bate luena a manka tere tamanen.”
31 Bara,
a matsi hahatoulana,
ara ema galapien tala uari tara taholun kukui puku.
E möa.
Ara a galapien tala tara tahol hamatskö.